olinko liian ilkeä anopille tänään

sitten jaksat muuten vaan niuhottaa kaikesta.



Hyvät naurut viikon alkuun.



Ja aikaakin taitaa olla, kun jaksat raapustaa asiasta tänne :).

Vastaavassa tilanteessa olisin ottanut pullat ja kiittänyt anoppia.. Ei olisi tullut mieleenkään, alkaa "kiukuttelemaan" koosta. Tosin pullan koko ei olekaan minulle mikään merkittävä asia..



Ajattelehan ap, että anoppisi uskoi tehneensä sinulle mieluisia pullia, näki vaivaa sen eteen ja uskoi onnistuneensa.. Anteeksipyyntöä suosittelisin!

että AP leipo ISOT pullansa, joita lapset eivät jaksaneet syödä loppuun asti ja roskikseen heitettiin muutama puolisyöty pulla. Ne anopin pullat olisivat varmasti olleet juuri sopivia lasten syötäviksi ja aikuiset olisivat halutessaan voineet syödä vaikka kaksi.



Kuten jo itsekin totesit, olet AP täysi toope ja onneksi en ole anoppisi.

Ap myönsi erehtyneensä ja vielä, vielä kivitetään jotta itselle saadaan kirkkahin sädekehä.

..Ap teki ihan oikein. Olivat katsoneet kaupassa pullia ja ap oli ilmoittanut minkälaisia niiden pullien tulee olla. Anoppi väitti tehneensä isoja, mutta ei tehnyt, valehteli siis kuvitellen saavansa muutettua ap:nkin mielen pullien sopivasta koosta, varmaan ajatteli, että ens vuonna ap:kin leipoo laskiaisena yhtä pieniä (eli anopin mielestä niitä juuri sopivan kokoisia) pullia. Mitä olisi pitänyt tehdä? En voi ymmärtää miksei voi asioita sanoa suoraan vaan aina pitää niellä kaikki ja sit selän takana miehelle purkaa. Joo olis ap voinu laittaa pullat omaanki pakkaseen, mutta olisi se anoppi siitäkin ihan yhtä lailla loukkaantunut, kun olis nähny ettei ole niitä pullia pöydässä, ja mitälie sit olis ajatellut. Nyt vaan otat ap huumorilla koko jutun, pyydät vaikka miestäs heittään leikillä kahvipöydäs, et "..onpas isoja pullia, tolle mun vaimolle kun on noi pullien koot niin tärkeitä", ja nauratte yhdes päälle..." niin ihan ok on niin. Turha enää mitään anteeksi on pyytää. Siitä että oli rehellinen ja rohkea. On anoppiki aika pieni jos tollasesta loukkaantuu, etenkin kun teillä kerta aiheesta jo oli yhdes puhetta mut anoppi toimi toisin kun antoi ymmärtää.



Sitäpaitsi näin kirjoitettuna moni asia tuntuu pieneltä, mutta siinä tilanteessa kun on joku tuollainen pullajuttu tms. menossa, se on aika suuri kynnyskysymys, ymmärrän siis ap:ta täysin! Varmaan kaikille on joskus sattunut asioita joissa kärpäsestä on tullut tehtyä härkänen, mut eihän niitä ääneen enää kehtaa kukaan tunnustaa...

..Ap teki ihan oikein. Olivat katsoneet kaupassa pullia ja ap oli ilmoittanut minkälaisia niiden pullien tulee olla. Anoppi väitti tehneensä isoja, mutta ei tehnyt, valehteli siis kuvitellen saavansa muutettua ap:nkin mielen pullien sopivasta koosta, varmaan ajatteli, että ens vuonna ap:kin leipoo laskiaisena yhtä pieniä (eli anopin mielestä niitä juuri sopivan kokoisia) pullia. Mitä olisi pitänyt tehdä? En voi ymmärtää miksei voi asioita sanoa suoraan vaan aina pitää niellä kaikki ja sit selän takana miehelle purkaa. Joo olis ap voinu laittaa pullat omaanki pakkaseen, mutta olisi se anoppi siitäkin ihan yhtä lailla loukkaantunut, kun olis nähny ettei ole niitä pullia pöydässä, ja mitälie sit olis ajatellut. Nyt vaan otat ap huumorilla koko jutun, pyydät vaikka miestäs heittään leikillä kahvipöydäs, et "..onpas isoja pullia, tolle mun vaimolle kun on noi pullien koot niin tärkeitä", ja nauratte yhdes päälle..." niin ihan ok on niin. Turha enää mitään anteeksi on pyytää. Siitä että oli rehellinen ja rohkea. On anoppiki aika pieni jos tollasesta loukkaantuu, etenkin kun teillä kerta aiheesta jo oli yhdes puhetta mut anoppi toimi toisin kun antoi ymmärtää.

Sitäpaitsi näin kirjoitettuna moni asia tuntuu pieneltä, mutta siinä tilanteessa kun on joku tuollainen pullajuttu tms. menossa, se on aika suuri kynnyskysymys, ymmärrän siis ap:ta täysin! Varmaan kaikille on joskus sattunut asioita joissa kärpäsestä on tullut tehtyä härkänen, mut eihän niitä ääneen enää kehtaa kukaan tunnustaa...

Anopin mieltä ei voi ikinä pahoittaa tarpeeksi paljon. Anoppi on suorastaan inhottava ihminen, emmekä tule ollenkaan toimeen. En ole tavannut anoppiania melkein vuoteen, sitä ennen kestin terroria yli 8 vuotta, joten olen nyt tyytyväinen ja onnellinen. Ja onpa taas hyvä huomata, ettei anoppi ole tyrkyttämässä niitä pullia, olis kuitenkin maidottomia ja lattanoita ja muutenkin huonoja. Mutta meitä on niin moneen junaan, ja anoppi taisi jäädä asemalle pyöriin.

Minkä ikäinen mahdat olla? Todella lapsellista käytöstä.

mutta venyi kuitenkin sellaiseen, jota tällä palstalla näkee tuskin koskaan. Myönsi olleensa väärässä ja kertoi pyytävänsä anteeksi! Siitä voisi ottaa oppia useampikin besserwisser-mamma.

Täältä saat anopin, joka ei leivo mitään. Ei hoida lapsia. Sikailee minkä ehtii. Syö pöydässä minkä ehtii, viis jos muille ei jää. Piereskelee, kaivelee nenää, haisee (kun ei käy kuin kerran viikossa suihkussa) jne.



Mä en ymmärrä, miten sä kehtaat valittaa pullien koosta. Olisit iloinen, kun saat pullia. Kaikki ei oo yhtä taitavia, mutta jos joku tekee jotain sun eteen, niin miten kehtaat valitaa.



Oletko koskaan keskustellut kenekään kanssa noista vaativista piirteistäsi? Vaaditko yhtä täydellistä elämää myös mieheltäsi ja lapsiltasi?

Miksei niitä pienempiä pullia voi sitten syödä vaikka useampia? Pulla kun pulla. Itse tykkäisin eniten keskikokoisista tai pienistä pullista.



Minun mielestäni sä oli ihan hirveen inhottava anoppiasi kohtaan. Ja mikä pahinta, ihan turhan takia.