Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ero, miten isä voisi tavata vauvaa?
12.02.2010 |
Minusta on tulossa yh tai käytännössä olen sitä jo nyt, koska mies on pääasiassa uuden naisensa luona ja minä vauvan kanssa yksin. Meidän poika on 4,5kk ja isänsä haluaisi tavata vauvaa senkin jälkeen kun on muuttanut omaan asuntoon. Minusta tuo olisi ihan ok, mutta miten se käytännössä onnistuisi. Täysimetän eikä vauva huoli pulloa tai nokkamukia, vain tissistä annettu maito kelpaa ja syöttövälit on 1,5-3tuntia eikä koskaan tiedä miten pian on seuraavaksi pojalla nälkä.
Onko tässä nyt alkuun ainoa vaihtoehto, että mies käy täällä vauvaa katsomassa? En halua, ettei poikani näe isäänsä, mutta hän on vielä niin pieni, etten halua olla hänestä kauaa erossa ja käytännön syistä en edes voi kun vaan tissi kelpaa.
Kommentit (38)
Ei noin pientä vauvaa voi kovin kauas kuskata. Voisko isä käydä vaunulenkillä, tms..vaikka vauva nukkuiskin- saisi kokea olevansa se isi..ja yhteys säilyisi- kuukaudet menee kuitenkin nopeasti ja kohta vauva voi olla jo isänsäkin kanssa kahden?
Sinun asemassasi olisin varmaan raivohullu pelkästä ajatuksesta, et jään yksin ja isä nyppii siitä sitten parhaat palat jonkun eukon kanssa (prkl!!!!!), mutta lapsen parhaaksi kääntyy se, mitä enemmän isän ylpeyttä mies elämäänsä löytää.
Et juuri puhunut omista tunteistasi, mut toivotan tosiaan voimia, jaksamista ja iloa lapsen kanssa ja uusia unelmia sulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika äkkiä isästä tulee täysin vieras vauvalle, jos hän ei isää näe usein. Jos asutte melko lähekkäin, voisi isä nähdä vauvaa luonasi tai pienillä vaunulenkeillä muutaman kerran viikossa.
Myöhemmin vauva voi olla isän luona muutaman tunnin, kun ei tarvitse imetystä. Vuoden ikäisenä jo vaikka yötä, jos se vauvan ja sinun mielestäsi onnistuu.
Todella kurjaa etenkin vauvan kannalta tuollainen ero... Koittakaa keksiä toimivat tapaamiskeinot, ja pysykää hyvissä väleissä lapsen vuoksi.
ja sama minullakin oli mielessä, että pieni kyllä unohtaa isän pian, jos ei näe häntä usein. Muutamaa kertaa viikossa ajattelin itse, että isä kävisi, mahdollisesti vaikka vaunulenkeillä tai olisi pojan kanssa, että pääsisin esim. lyhyelle lenkille tmv.
Tämä ero on pojan kannalta kyllä todella ikävä, mutta minkäs teet kun mies ei halua jatkaa, ei onneksi poikansa elämästä aio kadota, kuten oma isäni aikoinaan. Enkä minäkään ihan tällaista vauva-aikaa kuvitellut, että ero tulisi kun poika muutaman kuukauden ikäinen, uskoin, että olisimme yhdessä loppuelämämme. Nyt on vaan pakko yrittää sopeutua tähän, vaikka välillä onkin todella raskasta. Ihmeesti vaan tuo pieni pallero antaa voimia jaksaa päivästä toiseen.
ap
Aika äkkiä isästä tulee täysin vieras vauvalle, jos hän ei isää näe usein. Jos asutte melko lähekkäin, voisi isä nähdä vauvaa luonasi tai pienillä vaunulenkeillä muutaman kerran viikossa.
Myöhemmin vauva voi olla isän luona muutaman tunnin, kun ei tarvitse imetystä. Vuoden ikäisenä jo vaikka yötä, jos se vauvan ja sinun mielestäsi onnistuu.
Todella kurjaa etenkin vauvan kannalta tuollainen ero... Koittakaa keksiä toimivat tapaamiskeinot, ja pysykää hyvissä väleissä lapsen vuoksi.
Ois kannattanu miettiä kenen kans niitä lapsia tekee!
Luuletko että olisi lapsen tehnyt jos olisi tiennyt että ero tulee ennen kuin lapsi on 6kk? Rasittavia tuollaiset viisastelijat. Voimia ap:lle!
sitten kun se sujuu niin imetysväliä voi pidentää vauvan kuolematta nälkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista ap kuitenkin se, että sinulla ei ole velvollisuutta lopettaa imettämistä tai opettaa lasta mahdollisimman pian kiinteisiin / osaksi pullolle sen takia, että isä on päättänyt häipyä. Imetät, kuten haluat. Lastenvalvojakin tajuaa tämän ja siksi on aivan ok, että vauva-aikana etäisä tapaa vauvaa vain lyhyitä aikoja tai aina niin, että äiti on maisemissa.
Hienoa sinänsä, että olet valmis isyyden tukemiseen!
saattaisi olla, että kokeilisitte kuitenkin isänkin apua syöttämisessä.
Kun on nälkä, niin yleensä se pullokin kelpaa ;)
Mutta toki toimit siten kuin parhaaksi katsot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saattaisi olla, että kokeilisitte kuitenkin isänkin apua syöttämisessä.
Kun on nälkä, niin yleensä se pullokin kelpaa ;)
Mutta toki toimit siten kuin parhaaksi katsot.
saattaisi olla, että kokeilisitte kuitenkin isänkin apua syöttämisessä.
Kun on nälkä, niin yleensä se pullokin kelpaa ;)
Mutta toki toimit siten kuin parhaaksi katsot.
Eikä minusta noin pientä voi silti pitää pitkiä aikoja (esim. ainakaan yötä) erossa äidistä.
Ja ap:n mieshän se on tässä väärin tehnyt, miks vauvan pitäis siitä kärsiä ja olla nälässä?
isä on yhtälailla vanhempi kun äitikin.
Ap:lle voimia ja haleja!
Hienoa sinänsä, että olet valmis isyyden tukemiseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedätkö, että on oikeasti olemassa vauvoja, joille ei kelpaa pullo tai nokkamuki
saattaisi olla, että kokeilisitte kuitenkin isänkin apua syöttämisessä. Kun on nälkä, niin yleensä se pullokin kelpaa ;) Mutta toki toimit siten kuin parhaaksi katsot.
saattaisi olla, että kokeilisitte kuitenkin isänkin apua syöttämisessä. Kun on nälkä, niin yleensä se pullokin kelpaa ;) Mutta toki toimit siten kuin parhaaksi katsot.
Eikä minusta noin pientä voi silti pitää pitkiä aikoja (esim. ainakaan yötä) erossa äidistä. Ja ap:n mieshän se on tässä väärin tehnyt, miks vauvan pitäis siitä kärsiä ja olla nälässä?
Enkä myöskään puhunut yön yli tapaamisista. Olen itse ollut pienen vauvan yh ja on jo äidillekin tarpeellista päästä joskus vaikka kampaajalle ja silloin isä voisi pulloruokintaa. Eli, kun äiti kirjoitti, että vauva saattaa haluta maitoa lyhyenkin ajan päästä. Itse yllätyin kuinka nelikuiselle täysimetetylle vauvalle oli parin kolmen tunnin poissaoloni aikana kelvannutkin pullo, vaikkei sitä minulta ollut huolinut. (ja tuossa ajassa lapsi ei varsinaisesti ole nälässä).
Ihan ystävällisessä mielessä tämän kirjoitin. Jokainen toki tavallaan, en vain ehkä itse haluaisi kotiini tuota miestä, vaan lapsi ja isä saisivat tavata muualla ja luoda omat juttunsa.
maitoa pullosta ja nokkamukista (mm. äitini, pojan isä ja sylikummi), mutta ei ole kelvannut. On siis välillä ollut tunnin tai vajaan esim. sylikummin kanssa (minä olen ollut lenkillä) ja ei ole kelvannut maito pullosta tai nokkamukista.
Ei se kyllä kauhean kivalta tunnu, että pojan isä tulee meille ainakin alkuun poikaa tapaamaan, mutta vaihtoehdot on vähissä. Luultavasti suurimmaksi osaksi teemme niin, että mies saa olla yksinään pojan kanssa tunnin verran ja minä olen tuon tunnin ajan lenkillä, syötän tietysti pojan ensin, niin isän ei tarvitse poikaa ruokkia, mutta saa muuten viettää aikaa. Sitten kun alkaa saamaan kiinteitä tai oppis esim. nokkamukiin (minä oon alkanut juoda mukista vähän ennen 6kk ikää) niin isä voi ottaa pojan luokseen muutamaksi tunniksi ja öitä voi olla lähempänä vuoden ikää.
ap
Tiedätkö, että on oikeasti olemassa vauvoja, joille ei kelpaa pullo tai nokkamuki
saattaisi olla, että kokeilisitte kuitenkin isänkin apua syöttämisessä. Kun on nälkä, niin yleensä se pullokin kelpaa ;) Mutta toki toimit siten kuin parhaaksi katsot.
saattaisi olla, että kokeilisitte kuitenkin isänkin apua syöttämisessä. Kun on nälkä, niin yleensä se pullokin kelpaa ;) Mutta toki toimit siten kuin parhaaksi katsot.
Eikä minusta noin pientä voi silti pitää pitkiä aikoja (esim. ainakaan yötä) erossa äidistä. Ja ap:n mieshän se on tässä väärin tehnyt, miks vauvan pitäis siitä kärsiä ja olla nälässä?
Enkä myöskään puhunut yön yli tapaamisista. Olen itse ollut pienen vauvan yh ja on jo äidillekin tarpeellista päästä joskus vaikka kampaajalle ja silloin isä voisi pulloruokintaa. Eli, kun äiti kirjoitti, että vauva saattaa haluta maitoa lyhyenkin ajan päästä. Itse yllätyin kuinka nelikuiselle täysimetetylle vauvalle oli parin kolmen tunnin poissaoloni aikana kelvannutkin pullo, vaikkei sitä minulta ollut huolinut. (ja tuossa ajassa lapsi ei varsinaisesti ole nälässä).
Ihan ystävällisessä mielessä tämän kirjoitin. Jokainen toki tavallaan, en vain ehkä itse haluaisi kotiini tuota miestä, vaan lapsi ja isä saisivat tavata muualla ja luoda omat juttunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin ketjun ja haluan kommentoida paria kohtaa. Sinä olet vauvalle se tärkein ihminen. Pidä suhde vauvaan niin tiiviinä kuin sinusta hyvälle tuntuu. Jos esim. haluat imettää vielä vuodenkin ikäistä sen teet, etkä edes yritä sopeuttaa vauvaa olemaan sinusta erossa. Jonkun kommentti pullosta ja siitä, että kyllä pullo kelpaa kun on tarpeeksi nälkä, kuulosti aivan sairaalta vitsiltä. Niin kauan kun vauva on sinusta riippuvainen, isä saa "tyytyä" vauvan kanssa vaunuiluun, vauvan kylvettämiseen, lyhyeisiin seurustelu- ja hoitohetkiin. Aika menee äkkiä ja pian koittaa aika, että isä voi osallistua lapsen elämään enemmän ja pidempiä aikoja. Vauvan tarpeet täytyy osata laittaa omien edelle. Voimia sinulle vaikeaan tilanteeseen. Muista iloita ja nauttia vauvastasi. Ja pidä huoli omasta jaksamisestasi, toivottavasti sinulla on tukiverkostoa ympärilläsi.
... juttu on lain mukaan niin, että lapsella on oikeus tavata isäänsä eikä toisin päin. Tavatkaa vaikka kirjastossa tai jossain julkisella paikalla, jos et halua häntä kotiisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
... juttu on lain mukaan niin, että lapsella on oikeus tavata isäänsä eikä toisin päin. Tavatkaa vaikka kirjastossa tai jossain julkisella paikalla, jos et halua häntä kotiisi.
mutta vauva-aikana siinä on omat haasteensa, onhan vauva usein täysin riippuvainen äidistään. isä ei voi vaatia esim. lasta luokseen yön yli jos lapsi rinnalla. ja tämä tiedettiin lastensuojelussakin ainakin vielä pari vuotta sitten.
mutta mulla oli 2 vauvaa, jotka ei suostuneet pullolle. Olisin tarvinnut hiukan lepoaikaa, mutta nämä vekarat vain huusi naama punaisena ja nälissään kun pulloa yritettiin.
En raskinut pitää koko päivää nälässä ja kokeilla, ottaako viimein kun on pakko.
2 muuta kyllä suostui pullolle ihan helposti.
mulla ja exällä meni välit poikko jo ennen vauvan syntymää. isä kävi katsomassa mun luona vauvaa aluksi noin parin viikon välein. eihän se lapsi isäänsä muistanut, kun oli alle 1-vuotias... nyt lapsi on 1,5 vuotta ja tapaa isäänsä noin kolmena päivänä viikossa. poika on tosi iloinen isänsä nähdessään. tapaamiset ovat vieläkin useinmiten mun luona käytännön järjestelyjen vuoksi (olen hoitovapaalla, mutta teen välillä iltaisin&viikonloppuisin opetuskeikkoja ja isä laittaa lapsen nukkumaan ja on mun luona saapumiseeni asti). tapaavat tosin isänsäkin luona. nyt se on helpompaa, kun lapsi syö itse, enkä enää imetä.
tämä ei ole ollut minulle helppoa, koska minä en eroa halunnut. olen kuitenkin yrittänyt ajatella pojan parasta ja parasta on se, että hänellä on hyvä suhde isäänsä.
Mitäs jättää vauvan ja äidin. Lapsen ehdoilla mentävä ja isä on se joka joustaa ja pähkäilee.
Mä en ainakaan jaksais mitään isän oikeuksia edes miettiä tuossa tapauksessa.
Vanhempien tehtävänä on olla sen verran fiksuja ja asiallisia, että oikeus toteutuu.
Sun ei tietenkään ole pakko tehdä vasten tahtoasi, mutta jos pystyt, niin koita ajatella niin, että syöttövälit ovat noin tiheät enää vain muutaman kuukauden ajan. Sen jälkeen poitsu saa jo kiinteitä, ja saattaapa hän esim. silloin huolia pullon/mukin, ja isä pystyy hoitamaan pidempiä aikoja yhtäjaksoisesti. Tai sitten vaan isä hoitaa suhteen lapseensa "muualla". Millään tavalla tuota isä-lapsi -suhdetta ei kuitenkaan pidä hankaloittaa.
Mun mies on aikanaan tavannut lastaan vauva-aikana lapsen äidin luona pieniä hetkiä ja vaunutellen.
Paljon voimia ap:lle!
Alue: Aihe vapaa
Minä en varmaankaan samassa tilanteessa kykenisi suhtautumaan noin aikuismaisesti ja järkevästi kun ap.