Lue keskustelun säännöt.
Joka viides päiväkotilapsi tuntee pelkoa päiväkodissa
10.02.2010 |
Onko se paljon vai vähän?
Saako lapsi tuntea pelkoa päivähoidossa, onko pelko ihan normaali asia?
Joka toinen pelkäävä lapsi tunsi, ettei aikuiset huomaa tai puutu kiusaamiseen (taisi olla noin...)
Mitä mieltä olette tästä?
Vantaalaislapset ovat tyytyväisiä päiväkotihoitoon
10.2.2010 14:30
A A Kaisu Moilanen
Kirjoittaja on uutistoimituksen toimittaja.
Sähköposti Kaisu Moilanen
Helsingin Sanomat
Jenniina Nummela
Eskarilaiset Anton Malin (vihreä paita), Nico Soini (keskellä) ja Onni Tuunanen (oikealla) rakensivat avaruusaluksia legoista Kukinpolun päiväkodissa Martinlaaksossa. Vantaa teetti tutkimuksen lasten viihtymisestä päiväkodeissa.
Vantaalaiset päiväkotilapset ovat erittäin tyytyväisiä hoitopaikkaansa. Vantaan kaupungin tekemään kyselyyn vastasi yhteensä 237 iältään 5–6-vuotiasta päiväkotilasta kahdeksasta eri päiväkodista.
Tutkimuksen mukaan yli puolet päiväkotilapsista tulee päiväkotiin mielellään ja päiväkodissa tehdään heille mieluisia asioita. Myös vantaalaispäiväkotien tarjonta erilaisten leikkien, pelien ja lelujen suhteen sai lasten joukossa kiitosta. Jopa 66 prosenttia vastanneista piti lelujen ja pelien määrään juuri sopivana ja 65 prosenttia vastanneista lapsista arvioi leikkiin varatun ajan riittäväksi.
Jopa 78 prosenttia vastanneista piti oloaan aina hyvänä ja turvallisena päiväkodissa. 22 prosenttia koki olonsa turvallisena ja hyvänä vain joskus.
Pelkoa päiväkodissa koki vastanneista lapsista 22 prosenttia. Yleisimmiksi pelon aiheiksi pelkoa kokeneiden lasten vastauksissa nousi pelko pimeää ja kiusaamista kohtaan. Näitä asioita pelkäsi hieman yli 20 prosenttia pelkoa päiväkodissa tuntevista lapsista.
Kaikista vastanneista lapsista kuitenkin yli puolet kertoi, että aikuiset huomaavat kiusaamisen ja puuttuvat siihen aina.
Myös mahdollinen tulipalo, ulkona haukkuva koira ja erilaiset hahmot kuten möröt ja avaruusoliot herättivät pelkoa tässä vastaajajoukossa
Kommentit (21)
pimeää, mörköjä, tulipaloja, koiria?
22 prosenttia koki olonsa turvallisena ja hyvänä vain joskus. Pelkoa päiväkodissa koki vastanneista lapsista 22 prosenttia. Yleisimmiksi pelon aiheiksi pelkoa kokeneiden lasten vastauksissa nousi pelko pimeää ja kiusaamista kohtaan. Näitä asioita pelkäsi hieman yli 20 prosenttia pelkoa päiväkodissa tuntevista lapsista. Kaikista vastanneista lapsista kuitenkin yli puolet kertoi, että aikuiset huomaavat kiusaamisen ja puuttuvat siihen aina. Myös mahdollinen tulipalo, ulkona haukkuva koira ja erilaiset hahmot kuten möröt ja avaruusoliot herättivät pelkoa tässä vastaajajoukossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että vanhemman valmiudet tulkita ja lukea lasta ovat aivan toiset kuin pk:n hoitajien. Kamala ajatella, että oma lapsi olisi peloissaan päiväkodin nukkarissa, eikä kukaan ottaisi syliin ja lohduttaisi :(
Yli puolet 5 - 6-vuotiaista lapsista kertoi tulevansa päiväkotiin mielellään. Suurin osa oli sitä mieltä, että kavereita ja leluja on tarpeeksi, ja että päiväkodissa tehdään kivoja asioita.
Kaupungin mukaan hyvä tulos oli myös se, ettei kukaan vantaalaisista lapsista kokemut oloaan turvattomaksi päiväkodissa. Lapsia tullaan vastaanottamaan aamuisin ja he saavat tarvittaessa lohdutusta aikuisilta.
joten ei silloin mene tyytyväisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yli puolet 5 - 6-vuotiaista lapsista kertoi tulevansa päiväkotiin mielellään. Suurin osa oli sitä mieltä, että kavereita ja leluja on tarpeeksi, ja että päiväkodissa tehdään kivoja asioita.
Kaupungin mukaan hyvä tulos oli myös se, ettei kukaan vantaalaisista lapsista kokemut oloaan turvattomaksi päiväkodissa. Lapsia tullaan vastaanottamaan aamuisin ja he saavat tarvittaessa lohdutusta aikuisilta.
Kyllä olisi todella aika pohtia kaikkein pienimpien tunteita päivähoidossa. Täältä se turvattomuus kantaa pitkälle jopa aikuisuuteen.5-6v ovat tavallisesti asioista hyvin samaa mieltä kun heidän vanhempansa, eli osa niistä lapsista jotka oman kertomuksensa mukaan tuntivat itsensä turvalliseksi eivät sitä aidosti tehneet. Näin me aikuiset pystymme vähentämään omia syyllisyydentuntojamme. Ehkä meistä ja järjestelmästä vastuussa olevista tuntuu vähän paremmalta, mutta emme me lapsia näin auta. Kyllä päivähoidon todellisuus ja stressit tulisi nostaa yleiseen keskusteluun.
metelin liian voimakkaaksi päiväkodissa. Meluhan vaikuttaa stressivasteen kehittymiseen sekä mm. vverenpaineeseen. Se vaikuttaa myös lapsen kognitiiviseen kehitykseen, kuten muistiin ja älykkyyteen. Se häiritsee myös keskittymistä.
Miksi tähän ei saada mitenkään korjausta - kunnolliset tilat ja pienempi ryhmäkoko!
Meidänhän pitäisi kasvattaa fiksuja, terveitä ja työkykyisiä ihmisiä, miksi lapsia säilötään melussa päivät pitkät?
Tutkimukseen osallistui 5-6 vuotiaat lapset - eivät yleensä tuon ikäiset enää itke aikuisen lahkeessa tämän lähtiessä, vaan ovat jo sopeutuneet päiväkodissa käyntiin. Miksi näinkin "isoista" lapsista silti noin 50% ei mene päiväkotiin mielellään, onhan siellä sentään niitä kivoja leluja ja kavereita!
Voi vain kuvitella, mikä olisi ollut tuota nuorempien mielipide asiaan! Monihan 2 v olisi mennyt mielellään päiväkotiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kumman erilaisia tulkintoja ja kummia johtopäätöksiä noissa lehtijutuissa.
Minusta on aika suuria nuo 22% "tuntee olonsa turvalliseksi (tms) vain joskus", ja lähes puolet ei mene päiväkotiin mielellään. Aika kamalia tuloksia. Ja tosiaan tässä on kyselty vain n. eskari-ikäisiltä lapsilta, jotka ovat jo irti äidistä siinä määrin, että eivät yleensä koe samanlaista eroahdistusta ja muita negatiivisia tunteita kuin pienet. Miltä tosiaan mahtaa tuntua 1-vuotiaasta, tai vanhemmista, mutta alle 5-vuotiaista?
kuuluu normaaliin kehitykseen pelätä mahdollista tulipaloa, haukkuvaa koiraa, mörköjä tms. Näitähän lapset pelkäävät, käsittelevät siten suuriakin pelkoja. Mutta tosi ikävältä tuntuu, että lapsi joutuu jo päiväkodissa pelkäämään kiusaamista. Jos päiväkoti-ikäinen lapsi jatkuvasti aiheuttaa pelkoa muissa, pitäisi kiusaajaa auttaa eli etsiä syitä, miksi piinaa toisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meni ryhmikseen mielellään, kun siellä oli vain 7 lasta. Meni mielellään myös 2 -vuotiaana päiväkotiin, koska pienten ryhmässä oli vain 10 lasta + ylimääräisiä aikuisia (opiskelijoita) jatkuvasti. Nyt kyseinen kohta nelivuotias ei ole vuoteen mennyt mielellään päiväkotiin, koska on isojen ryhmässä. Tämä tarkoittaa sitä, että ryhmäkoko on 22 lasta, yhdessä huoneessa, ja hoitajat vaihtuvat jatkuvasti sairaslomien ym vuoksi.
Joka ikinen aamu lapsella on vatsa kipeä. Yrittää selittää, että on sairas, ei voi mennä päiväkotiin. Pyytää päästä vaarin luo hoitoon. Sanoo ettei päiväkodissa ole kivaa. Ei osaa eritellä tunteitaan sen tarkemmin. Itse uskon että kyse on jatkuvasta hälystä, isosta lapsiryhmästä, turvallisten aikuisten puutteesta.
Kärsin henkisesti joka ikinen päivä itse, kun pitää viedä lapsi päiväkotiin. :( Tänä keväänä onneksi valmistun koulusta, aion tehdä sellaisia järjestelyitä, jotta lapseni saa olla kotihoidossa eskariin asti, eli seuraavat kaksi vuotta. Tai ehkä harkitsemme yksityistä ryhmistä tai perhepäivähoitajaa, kun saamme perheeseemme myös minun tulot käyttöön (tähän asti opintotuella).
että vanhemmat pystyvät käymään töissä ja jotta ei vaadita laadukkaampaa hoitoa pienemmissä ryhmissä ja lapsilaumalle soveltuvissa tiloissa.
Vanhemmat ovat niiiiin tyytyväisiä hoidon tasoon, joska olisi kamalaa, jos veroja kiristettäisiin.
Tai itselle tulisi paha mieli siitä, että lapsella ei ole hyvä olla.
Parempi siis ummistaa silmät ja antaa lasten pahoinvoinnin jatkua kunhan aikuiset tyytyväisiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän päiväkoti on sitten vissiin poikkeus, kun en muista siellä olleen sen 3 vuoden aikana kun poikani on siellä ollut.
Tietysti loma-ajat on´eri juttu. Loma-aikoinakin aina on joku tutuista hoitajista ryhmässä.
Myöskään yhtään kiusaus tapausta en muista. Lapsi on aina jäänyt päiväkotiin hyvillä mielin vaikka ajoittain kysyykin onko pakko mennä?
Itse olen ollut todella tyytyväinen päiväkotiimme:)
jo kuukauden kuluttua siitä, kun lapsi oli aloittanut. Ikävä kyllä lapsi kiintyi ensimmäisenä juuri tuohon hoitajaan.
Sen jälkeen muutoksia on ollut joka vuosi, onneksi yksi! on vielä sama kuinsilloin pari vuotta sitten. Vuoden aikana yhden hoitajan paikkaa teki varmaan 10 sijaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja uskon siihen täysin! Että lapset pelkäävät vanhempiaan, tai heitä pelotellaan, uhkaillaan jne. Turhaa syyttää päivähoitoa kaikesta pahasta. Monella on siellä varmasti parempi olla kuin kotona.
Missään vaiheessa en ole halunnut antaa lapsiani vieraille hoidettavaksi, ja valintamme ovat ainakin toistaiseksi mahdollistaneet kotihoidon. Monessa muussa asiassa voin tinkiä mutta en tässä. Raha ei ratkaise. Olen ollut todella onnellinen ja kiitollinen mahdollisuudesta olla läsnä lasten elämässä.
Ihmiset lienevät kuitenkin erilaisia. Toisille perheille päivähoito on parempi ratkaisu. Pahalta tuntuu silloin, jos perhe ei pidä päivähoitoa hyvänä ratkaisuna, mutta joutuu sen siitä huolimatta valitsemaan. Usein on olemassa muitakin vaihtoehtoja (pienempi koti, vähemmän hankintoja, osa-aikatyö, ilta- tai yötyö, sukulainen hoitamaan lapsia jne.).
ja uskon siihen täysin! Että lapset pelkäävät vanhempiaan, tai heitä pelotellaan, uhkaillaan jne. Turhaa syyttää päivähoitoa kaikesta pahasta. Monella on siellä varmasti parempi olla kuin kotona.
Varmasti ainakin taaperot pelkäävät enemmän päivähoidossa kun kotona äidin kanssa.On tietenkin olemassa onnettomia koteja ja vanhempia mutta jos nämä taaperot olisivat ainoat päivähoidossa olisi kyllä kyse aika pienestä porukasta ja silloin myös hoito voisi olla huomattavasti laadukkaampaa.
Eivät päiväodit myöskään ole "pahoja" niissä ei vaan pystytä vastaamaan oikealla tavalla taapero-ikäisten tarpeisiin osittain ainakin siksi että yhteiskunnalla ei ole varaa tarjota laadukasta hoitoa näin pienille, heitä on yksinkertaisesti liikaa päivähoidossa.
meni ryhmikseen mielellään, kun siellä oli vain 7 lasta. Meni mielellään myös 2 -vuotiaana päiväkotiin, koska pienten ryhmässä oli vain 10 lasta + ylimääräisiä aikuisia (opiskelijoita) jatkuvasti. Nyt kyseinen kohta nelivuotias ei ole vuoteen mennyt mielellään päiväkotiin, koska on isojen ryhmässä. Tämä tarkoittaa sitä, että ryhmäkoko on 22 lasta, yhdessä huoneessa, ja hoitajat vaihtuvat jatkuvasti sairaslomien ym vuoksi.
Joka ikinen aamu lapsella on vatsa kipeä. Yrittää selittää, että on sairas, ei voi mennä päiväkotiin. Pyytää päästä vaarin luo hoitoon. Sanoo ettei päiväkodissa ole kivaa. Ei osaa eritellä tunteitaan sen tarkemmin. Itse uskon että kyse on jatkuvasta hälystä, isosta lapsiryhmästä, turvallisten aikuisten puutteesta.
Kärsin henkisesti joka ikinen päivä itse, kun pitää viedä lapsi päiväkotiin. :( Tänä keväänä onneksi valmistun koulusta, aion tehdä sellaisia järjestelyitä, jotta lapseni saa olla kotihoidossa eskariin asti, eli seuraavat kaksi vuotta. Tai ehkä harkitsemme yksityistä ryhmistä tai perhepäivähoitajaa, kun saamme perheeseemme myös minun tulot käyttöön (tähän asti opintotuella).
Näin me aikuiset usein taaperoitamme väärin tulkitsemme. Taapero ei peloistaan ja turvattomuudestaan pysty äidille kertomaan mutta päälle nämä jakamattomat tunteet jää ja tulevat esille vasta myöhemmin. Taaperot jotka kasvaneet lähellä turvallista aikuista omaava
meni ryhmikseen mielellään, kun siellä oli vain 7 lasta. Meni mielellään myös 2 -vuotiaana päiväkotiin, koska pienten ryhmässä oli vain 10 lasta + ylimääräisiä aikuisia (opiskelijoita) jatkuvasti. Nyt kyseinen kohta nelivuotias ei ole vuoteen mennyt mielellään päiväkotiin, koska on isojen ryhmässä. Tämä tarkoittaa sitä, että ryhmäkoko on 22 lasta, yhdessä huoneessa, ja hoitajat vaihtuvat jatkuvasti sairaslomien ym vuoksi.
Joka ikinen aamu lapsella on vatsa kipeä. Yrittää selittää, että on sairas, ei voi mennä päiväkotiin. Pyytää päästä vaarin luo hoitoon. Sanoo ettei päiväkodissa ole kivaa. Ei osaa eritellä tunteitaan sen tarkemmin. Itse uskon että kyse on jatkuvasta hälystä, isosta lapsiryhmästä, turvallisten aikuisten puutteesta.
Kärsin henkisesti joka ikinen päivä itse, kun pitää viedä lapsi päiväkotiin. :( Tänä keväänä onneksi valmistun koulusta, aion tehdä sellaisia järjestelyitä, jotta lapseni saa olla kotihoidossa eskariin asti, eli seuraavat kaksi vuotta. Tai ehkä harkitsemme yksityistä ryhmistä tai perhepäivähoitajaa, kun saamme perheeseemme myös minun tulot käyttöön (tähän asti opintotuella).
Näin me aikuiset usein taaperoitamme väärin tulkitsemme. Taapero ei peloistaan ja turvattomuudestaan pysty äidille kertomaan mutta päälle nämä jakamattomat tunteet jää ja tulevat esille vasta myöhemmin. Taaperot jotka kasvaneet lähellä turvallista aikuista omaavat myös huomattavasti paremmat taidot sietää stressiä isommissa lapsiryhmissä. Päiväodin taaperoryhmä ehkä äideistä tuntuu pieneltä ja turvalliselta mutta taapero näkökulmasta pitkät päivät erossa äidistä, vaihtuvien aikuisten hoivassa sisältää paljon jatkuvaa stressiä joka ei mitenkään auta taaperoa kehittämään parempaa stressinsietokykyä, päinvastoin (toisin kuin mitä vanhemmat uskovat)
meni ryhmikseen mielellään, kun siellä oli vain 7 lasta. Meni mielellään myös 2 -vuotiaana päiväkotiin, koska pienten ryhmässä oli vain 10 lasta + ylimääräisiä aikuisia (opiskelijoita) jatkuvasti. Nyt kyseinen kohta nelivuotias ei ole vuoteen mennyt mielellään päiväkotiin, koska on isojen ryhmässä. Tämä tarkoittaa sitä, että ryhmäkoko on 22 lasta, yhdessä huoneessa, ja hoitajat vaihtuvat jatkuvasti sairaslomien ym vuoksi.
Joka ikinen aamu lapsella on vatsa kipeä. Yrittää selittää, että on sairas, ei voi mennä päiväkotiin. Pyytää päästä vaarin luo hoitoon. Sanoo ettei päiväkodissa ole kivaa. Ei osaa eritellä tunteitaan sen tarkemmin. Itse uskon että kyse on jatkuvasta hälystä, isosta lapsiryhmästä, turvallisten aikuisten puutteesta.
Kärsin henkisesti joka ikinen päivä itse, kun pitää viedä lapsi päiväkotiin. :( Tänä keväänä onneksi valmistun koulusta, aion tehdä sellaisia järjestelyitä, jotta lapseni saa olla kotihoidossa eskariin asti, eli seuraavat kaksi vuotta. Tai ehkä harkitsemme yksityistä ryhmistä tai perhepäivähoitajaa, kun saamme perheeseemme myös minun tulot käyttöön (tähän asti opintotuella).
Näin me aikuiset usein taaperoitamme väärin tulkitsemme. Taapero ei peloistaan ja turvattomuudestaan pysty äidille kertomaan mutta päälle nämä jakamattomat tunteet jää ja tulevat esille vasta myöhemmin. Taaperot jotka kasvaneet lähellä turvallista aikuista omaavat myös huomattavasti paremmat taidot sietää stressiä isommissa lapsiryhmissä. Päiväkodin taaperoryhmä ehkä äideistä tuntuu pieneltä ja turvalliselta mutta taaperon näkökulmasta pitkät päivät erossa äidistä, vaihtuvien aikuisten hoivassa sisältävät paljon jatkuvaa stressiä joka ei mitenkään auta taaperoa kehittämään parempaa stressinsietokykyä, päinvastoin (toisin kuin mitä vanhemmat uskovat)
Entäs pienet taaperot jotka eivät itse edes pysty tunnelmiaan ja pelkojaan kertomaan.Taapero ei vielä asiayhteyksiä ymmärrä,sietää huonosti stressiä ja on pitkän päivän isossa lapsiryhmässä jossa toisten lasten tunteetkin usein pelottavat saatikka sitten hoitajien "selittämättömät" poissaolot.Ja kaikessa tässä kaaoksessa taapero pelkää pitkin päivää koska kaikki on vielä isoa ja kummllista ja tämän kaiken keskellä hoitajien mahdollisuudet tulkita ja auttaa ovat hyvin heikot.Taaperon peloista päiväkodeissa meidän tulisi olla huolissamme!