Maidonluovuttajat huom!!

Vauva ei pystynyt imemään suoraan rinnasta joten tarvitsin pumpun. Matalat rinnanpäät.



Maitoa tuli yli n. 1,7 litraa vuorokaudessa, josta riitti keskosillekin.



Sain pumpun pitää ilmaiseksi, jos vähimmäismäärä meni sairaalaan, viikossa pieni määrä ja siitä vielä maksettiinkin. Maksua sain myös sen vähimmäismäärän yli luovutetusta maidosta, tienasin esim. saumurin hinnan yhden lapsen syntymän jälkeen.



Koska lypsin joka tapauksessa kaiken maidon, ei ongelmia ollut kuten jollakin maidon valuessa siirtymätilanteessa.



Pumppua ei sinänsä dsinfioida, vaan irralliset osat kuten suppilot jotkakeitettiin. Sähköllä toimiva pumppu.



Minä hain ½km päästä Matkahuollosta puulaatikoissa tulleet puhtaat pullot. Palautettiin samoissa.



Äidinmaito lähti linja-autolla sairaalan lähimpään matkahuoltoon, josta taksi haki lähetykseni sairaalaan aina säännöllisesti.



Laitoin joka toinen arkipäivä aamuisin linja-autoon maidot. Maidot säilytettiin jääkaapissa kylmimmässä kohdasa, ei pakastettu. Pidin varmuuden vuoksi tyhjätkin pullot jääkaapissa että olivat kylmiä kun laitoin ensin jäähdytetyn maidon siihen.



Pullot käärittiin palautuksessa sanomalehteen, joka esti lämpenemästä matkan ajan sairaalaan. Saman päivän maidot samaan pulloon, vaikka johonkin isoon pulloon tulisi vain tilkka, ei saanut sekoittaa eri päiväisiin. tarralla päiväykset pulloissa.



Äidinmaito säilyy erittäin hyvin, jos hygieniasta on pidetty huolta. Kerran kätilö soitti ja kertoi maitoni tulleen vasta illalla, olin aamulla klo.7.40 laittanut sen lija-autoon...Taksi oli kuulema unohtanut hakea Matkahuollosta maidot.



Kätilö kertoi että aina otetaan heti tultua näyte joka pullosta mikä heille tulee. Myös tästä myöhästyneestä oli otettu ja maito oli ollut aivan käyttökelpoista. Sain myös siitä erästä maksun.



Ei minun mielestäni ollut +-0 vaan minulle ainakin tuli hyvä korvaus.mm. saumuri.



Maitotililtä vähennettiin kun rikoin muutaman lasisen suppilon keitettäessä.



Sain myös hyvän mielen siitä, että kun on tunnetusti pulaa äidinmaidosta ja se on tosi tärkeää pienille keskosille ja sairaille vauvoille, näin myös sen mielekkyyden. Toki hommaa oli.



Olen luovuttanut kolme eri kertaa. Ensin kun lapsia oli yhteensä 4 alle 7v, sitten kaksi kertaa myöhemmin kun viides syntyi nuorimman ollessa 6,5v ja seuraavankin syntyessa, nuorin oli 2v9k.



Vauvan ja sisaruksen kanssa vaunukyydillä veimme joka toinen päivä aamulla aikaisin lähellä olevalle pysäkille maidot kuljettajan moikatessa, maitoäitihän se siinä...Tekisin uudelleen saman homman, ei kammoa jäänyt.

En ansaitakseni.



Pumppasin vain hieman ylimääriä pois, kun rinnat niin pinkeät. En halunnut lisätä maidontuotantoa, niin kuin aikaisempi kirjoittaja mainitsikin hänelle käyneen.



Hgissä vuonna 2004 haettiin maidot 2 krt viikossa.

Keräilin imettäessä toisesta rinnasta heruvia ylimääriä maidonkerääjään ja lisäksi vähän pumppasin. Määrät pieniä ja muutaman kuukauden aikana se ehkä suunnilleen maksoi pumpun hinnan takaisin.



Aluksi maitokeskuksessa oltiin vähän epävarmoja, voiko maidonkerääjää käyttää tähän tarkoitukseen, saako sen siis tarpeeksi puhtaaksi. Maitoni oli kuitenkin tosi puhdasta. Olen biokemisti, joten steriilityöskentelystä jonkinlaista käsitystä :-)

luovutin kuopuksen vauva-aikaan. On se melkoinen homma, mutta hyvän mielen siitä saa ja vähän maitorahaa :)



Asun Helsingissä ja "maitopoika" kävi perjantaisin hakemassa maidot ja tuomassa uusia purkkeja. Pakastin maidot äidinmaitokeskuksen ohjeiden mukaan vuorokauden maidot samaan. Pumpun olisi saanut vuokrata äidinmaitokeskuksesta.



Aloitin luovuttamisen kun vauva oli parin päivän ikäinen ja jatkoin puoli vuotta. Synnytyksestä katsottuna ekat 2 kk maito menee teholle ja pikkukeskosille, sen jälkeen normi vauvalaan.



Kannattaa soittaa äidinmaitokeskukseen ja kysellä sieltä, hyvin he selittävät. Ja suurin pula on noista alkuajan maidoista. Jos et ole varma että saat luovutettua ihan runsaasti maitoa ja synnytyksestä on jo aikaa, ei sinua välttämättä edes huolita luovuttajaksi! Ainakin vuosi sitten sanoivat, että "tavalliseen vauvalaan" menevää maitoa on ihan reilusti varastossa. Verikokeet otetaan aluksi ja hygieniaa testataan maitosatseista.



Pumpun pesut ja keittämiset, astioiden puhtaudesta huolehtiminen, ylävartalon huolellinen pesu ennen joka pumppausta on niitä seikkoja, mitkä tekevät hommasta jokseenkin työlään.

Annatte tärkeän panoksen keskosten hoitoon!

Mutta kerron kuitenkin, jos ei tuoreempia ole linjoilla.



Meillä haettiin maito kotoa muistaakseni kerran viikossa. Ystävättäreni asuu pikkukaupungissa ja hänen piti postittaa pakastettu maito. Riippuu siis siitä missä asut. Tosin en ole aivan varma tämän päivän käytännöistä - tästä on 7 vuotta aikaa.



Työläintä hommassa oli jatkuva puhtauden ylläpito: ensin piti pestä kädet ja rinnat ja desinfioida pumppu. Jatkuva keitteleminen kävi joskus työlääksi ja kerran unohdin pumpun ja tykötarvikkeet kattilaan niin pitkäksi aikaa että pumpun kahva suli hieman. Käytin omaa yhdellä kädellä toimivaa käsipumppuani.



Jos imetin ensin oman vauvani, jolle riitti yhden rinnan maito mainiosti, oli työlästä mennä pesemään rinnat ja pumpata loput vasta sitten pakkaseen kun maitoa valui imetyksen jäljiltä koko ajan runsaasti ja olisi pitänyt saada vauva nukkumaan.



Pumppaamiseen tarvitsin rauhallisen hetken, jota ei aina ollut helppoa järjestää, kun kotona oli muitakin lapsia. Maitoa ei herunut kunnolla jos oli huolia tai stressiä. Joinakin päivinä "saalis" jäi aika huonoksi.



Usein pumppasin luovutusmaitoa 2-3 kertaa päivässä. Keskimäärin pumppasin 6-8 desiä päivässä, eli mielestäni aika paljon.



Hyvä puoli oli se, että jatkuva maidon ylituotanto takasi vauvalleni hyvän ravinnon. Omat ruokakulut kasvoivat, joten maidosta saatava korvaus meni siihen. Mutta usein tunsin todella hyvää mieltä siitä, että maidostani voisi olla hyötyä muillekin.



Luovutuksen loputtua maidontuotanto pysyi pitkään aivan liian vuolaana ja ylimääräistä piti kaataa viemäriinkin, mutta näin jälkeen päin sekin tuntuu pieneltä murheelta.

Tuota arvelinkin, että rahallisesti varmaan ihan plus miinus nolla, kun kuluuhan sitä sähköä niiden tarvikkeiden keittämiseen aika paljon ja jos vielä omiin ruokiin menee enemmän, niin tuskin jää enää käteen.



Tekisi mieli alkaa luovuttajaksi, mutta vauva ei ole helpoimmasta päästä ja siksi vielä arvon.



Muita kommentteja?

Neljästä lapsesta olen luovuttanut maitoa, Tampereen seudulla. Ensin asuttiin kaupungin alueella ja silloin maito haettiin ovelta, ma ke pe. Oli helppoa ja mukavaa, puhtaat pullot hakija toi mukanaan. Nyt asun kaupungin ulkopuolella, ja lähetän maidon joka toinen päivä bussilla. On jonkinmoinen homma aina viedä maito aamu bussille katraan kanssa. Muuten ok.

Hommasta saa hyvää mieltä ja tietää olevansa tärkeä, joskus pahoitan mieleni kun sivulliset luulee että tällä rikastuu..

Oma hommansa on ja elämän oltava suht koti keskeistä, mutta hyvän mielen ja vähän rahaa olen saanut.