Lue keskustelun säännöt.
bi-seksuaalisuudesta
09.02.2010 |
Onko täällä ketään, jotka olisivat huomanneet pitävänsä samasta sukupuolesta vasta noin kolmikymppisenä? vai olenko ainoa koko maailmassa? Siis ajattelin koko nuoruuteni olevani umpihetero ja nyt kolmekymppisenä pidänkin naisista (olen itse nainen). Olen perheellinen. "Pahinta" on se, että ihastuin valtavasti ystävääni, joka on myös perheellinen. Rakastan edelleen kyllä myös miestäni.
onko ketään, joilla olisi samantyylisiä kokemuksia?
Kommentit (18)
Hyvin samanlaisia ajatuksia mulla! Ahdistavaa! En oikein pysty edes puhumaan asiasta kenenkään kanssa, kun kukaan ei "pysty" keskustelemaan siitä. Miehelleni olen vähän vihaillut, että taidan pitää myös naisista. Hänestä se oli alussa kiihottavaa, mutta muuttui sitten selkeästi ahdistavksi asiaksi, eikä me enää puhuta siitä.
Tälle ystävälleni olen kertonut tunteistani ja hän puolestaan hämmentyy aina, kun yritän vähänkin viitata asiaan. Välillä minusta tuntuu, että hän hieman provosoi tunteitani, mutta juuri kun alan innostua hän ottaa rajun takapakin. Turhauttavaa ja raivostuttavaa!
Toiselle ystävälle yritin puhua myös asiasta, mutta hänkin otti asian hieman erikoisesti. Ensin oli hyvin kiinnostunut kuulemaan asiasta ja sitten ei halunnutkaan kuulla enää mitään.
Ns. oikeita (avoimesti) lesboja/bi-seksuaaleja en tunne lainkaan, joten en voi puhua heidän kanssaan.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi antaa anteeksi, eihän se ole pettämistä jos toista naista lipaisee;)
Minulle kävi noin 27v. naimisissa olevana 2 lapsen äitinä tässä taannoin.
Nyt on kulunut useita vuosia ja oma seksuaalisuus todellakin selvillä. Mieskin tietää, asia ok.
Bi vaikka voissa paistais ;)
Vaimoni ei myönnä että pitäisi nasista.
Kuitenkin teidän ja hän on itse jopa kertonut olleensa muutaman kerran erään ystävättärensä kanssa. Nyt kun he eivät ole vähään aikaan tavanneet, niin kuulen usein juttuja josta paistaa syvä kaipuu tuota ystävää kohtaan.
Minua tuo suuntautuminen ei haittaa, pikemminkin päinvastoin koska sitten (sen jälkeen) meilläkin on kahdestaan enemmän "virtaa".
Näin ne vanhukset 50+
Minustakin itseasiassa tuntuu, että bi-seksuaalisuuden tajuaminen on tuonut uutta puhtia myös minun ja mieheni väliseen seksielämään. Toisaalta se on tuonut myös jonkinlaista epäilyä (ystävieni tarkkailua) ja epävarmuutta mieheeni, joka taas ei ole lainkaan positiivista. ja nykyisin ei oikein asiasta avoimesti keskustella.
Oletteko te naiset, jotka olette myös vasta perheellisinä tajunneet pitävänne myös naisista, kyenneet pitämään näppinne täysin erossa naisista? Entäs sinä 50+ mies, oliko sun vaimo teidän suhteen aikana ystävättärensä kanssa? Koitko asian pettämisenä?
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juttu alkoi varmaan yli 7 vuotta sitten.
Tytöt kävi yhdessä salilla, niillä oli vakivuoro, joka illan viimeinen.
Niiden homma oli lukita paikat yms. Salilllla oli myös sauna jossa käytiin vuoron päätteeksi (silloin muut jo vex, ovi lukittu ja siinnä sisäpuolella semmoinen vanhan ajan haka).
Kuulin aina kommentteja reisusta, semmoista pikkutuhmaa, muttei mitään vakavaa.
Oli kysytty onks mun rinnat liian pienet, tietty niitä oli pitänyt oikein näytellä jotta toinen osaa kommentoida. Oli kokeiltu kumman rinnat on kiinteämmät ja muuta semmoista, mutta ei sen enempää. Niin selän pesuvaiheessa se tukikäsi oli ottanut tukea milloin mistäkin, muttei mitään kunnon kopelointia. Tämä tuntui piristävän molempien tyttöjen mieltä kovasti, sillä olen hyvin jutuissa myös tuon vaimoni ihastuksen kanssa.
Ollaa joskus oltu kaikki yhdessä perhesaunassa, joten voin sanoa, että komea nainen.
Vaimoni kyseili minulta usein voiko hän vastata avoimesti toisen kosketteluun. Minä neuvoin kuuntelemaan omia tuntemuksia ja toimimaan sen mukaan.
Harmittavan usein kuulein että vaimo olisi halunnut suudella, koskettaa... mutta ei uskaltanut, kun pelkäsi tulevansa torjutuksi.
Kehoitin häntä varovasti kertomaan miten kaunis tuo toinen nainen on ja miten paljon hän pitää ystävästään. Näin mentiin muutama vuosi.
Sitten kerran tyttöjen kahdenkeskeisessä illassa, pienessä hiprakassa oltiin menty sänkyyn.
Voi mikä morkkis, mutta oi miten ihanaa se kuulema oli ollut.
Kerroin ettei minua ainakaan loukaa tuo heidän kahdenkeskeinen "salaisuutensa".
Näin jatkui muutaman muutama vuosi (5), tytöt olivat keskenään harvoin, mutta säännöllisesti.
Olisittapa nähneet miten vaimon naama loisti.
Aina sen jälkeen oli vaimolla valtat seksuaaliset halut, ja sitä kesti useita kuukausia (oltiin kuin teinit, usein ja jokapaikassa "sillai"). Sitten se tasaantui taas pikkuhiljaa tavalliseksi avioseksiksi, kunne tytöt taas repäisi.
Harmivaan, että tuo kaunis ja ihana nainen on naimisissa. Oli mennyt kertomaan miehelleen, joka ei oikein ymmärtänyt.
Mulle tuo toinen nainen usein soitteli, tai textaili
"sulla on ihana vaimo, ja sillä on pehmeät tissit"
"otin vaimos, mitäsanot"
"annatkos vaimos lainaan" tai muuta vastaavaa, joten tiesin tasan missä mennään, ja vaimokin tiesi että hänen ystävättärensä on "lörppö" joten vimolla oli kiire kertomaan enne, kun rakastaja kerkiää kiusoittelemaan minua.
Mulle tuo sopi vallan mainiosti, tuskin olen kovin mustis, mutta olenko hullu, kun en välittänyt?
En tiedä, mutta katsokaa ihastuneita teinejä miten ne on onnesta sekaisin. Jos yhden illan jälkeen saan moisen onnen muutamaksi kuukaudeksi, niin minulle se sopii.
Mies 50 +
minä olen ollut kahdesti suhteessa naiseen ja ihastunut yhtälailla naisiin kuin miehiin.
kaipa minua voi biiksi kutsua.
mutta se tarkoittaa kyllä myös sitä, että kun nyt olen rakastunut mieheen, eivät naiset minua kiinnosta. eivätkä muut miehet.
mieheni on tietoinen siitä, että olen asunut naisen kanssa joskus ja hänelle tuntuu olevan vaikeampaa se, että tapaan kauniita naisia kuin, että tapaan miehiä. ehkä siksi, että hän itse voisi kuvitella ihastuvansa näihin naisiin (tai ihastuu) kun se taas miesten kohdalla hänelle on mahdottomuus. olen yrittänyt selittää hänelle, että tilanne on sama kuin heterollakin; jos minulla on yksi ihminen jota rakastan, en katsele muita, ihan sama oli kyse naisista eli miehistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärtänyt kysymystä.
Meillä on välillä tavallista avioseksiä ja välillä vaimo haluu ihan tolkuttomasti seksiä, joten ei mitään ongelmaa.
Meinasitko ettei näinvanha mies muista enään miten mirriä hoidetaan. Juu iästä huolimatta potenssi ongelmia ei ole ollut ja kyllä halutkin on tallella.
Joten kaikki aivan ok. ja muutenkin mukavarti
M50+
En ymmärtänyt kysymystä.
Meillä on välillä tavallista avioseksiä ja välillä vaimo haluu ihan tolkuttomasti seksiä, joten ei mitään ongelmaa.
Meinasitko ettei näinvanha mies muista enään miten mirriä hoidetaan. Juu iästä huolimatta potenssi ongelmia ei ole ollut ja kyllä halutkin on tallella.
Joten kaikki aivan ok. ja muutenkin mukavarti
M50+
mietin vain tuota kun sanoit, ettet välittänyt. ihan samanlaista pettämistähän tuokin on ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis "Eihän se ole pettämistä jos toista naista lipasee ;)". Aiemmasta viestistäni käy mielestäni hyvin ilmi, että vaimoni oli täysin avoin ja rehellinen. Minulta ei salattu mitään. Ehkä en ole perinteinen mies, kun en halua pitää vaimoa nyrkin ja hellan välissä.
Mitä voi puolisolle sallia?
jos kaiken kieltää tulee elämästä (ja myös seksistä)tylsää. lue muutam kirjoitus tältä palstalta niin huomaat.
Se muu elämä on myös kunnossa. Talo ja auto maksettu lapset jo kotoa pois muuttaneet, joten aikaa myös toisillemme.
ps. kyllä se vaimo osasi arvostaa "vapauttaan" en taida viitsiä kertoa miten jonkun sovinnaisuus voisi järkkyä.
Mä kirjotin sen kakkos viestin, tässä jatkoa pohdintoihin.
Oli kyllä hyvä, että sattumalta löysin tänne.Mulla ei oo kans ketään kenen kanssa kelata tätä, vältsist ei haluu kuitenkaa kaapista tulla...Pitää aatella miestää kuitenki.Hän kyllä tietää, että meitsillä ei oo tyttöjä vastaan mitään. Mut ei se mein keskusteluissa ole.
Mua on viimeaikoina alkanu tää asia vaivaa enempi ja enempi. Halut ovat hiipuneet lähes kokonaan. Ei kiinnosta miehet, ei oma ei vieras. En oikeen tiedä mikä ois paras ratkaisu. Mä oon aina aatellu,että hoidan lapset eka isoiksi ja lähen sitte elään elämää jota haluan.
Sadine
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole aloittaja, enkä bi:kään, mutta luin mielenkiinnolla kirjoituksesi. Onpa ihanaa tavata joku muukin, joka ei ole mustasukkainen! :-) Olen itse samanlainen, ja lähipiirissäni ainoa. Jopa lähimmillä ystävilläni on vaikeuksia ymmärtää, joillain mahdotonta hyväksyä ajatusmaailmaani.
Uskon nimittäin, että mitä vähemmän toista "sitoo" mustasukkaisuudella itseensä, sen enemmän suhteesta saa. Vapaus on kuitenkin ihmisten perusoikeus ja primitiivinen tarve, joten sitä ruokkimalla uskon parisuhteen olevan entistä parempi.
Sellainen kysymys kuitenkin heräsi, että olisko sulla ollut samanlaiset hyväksyvät tunteet vaimosi "salaisuuteen" (joka itseasiassa ei ollutkaan salaisuus, ja varmaan juuri siksi se mahdollisti koko jutun?), jos toinen osapuoli olisi ollut mies?
Uskoisin, että tulet vastaamaan että kolmannen osapuolen sukupuolella ei ole väliä? Tiedät, että vaimosi rakastaa sinua ja saa tällaisista lisäpuhtia teidän elämään. Hienoa!!
N38, suhteessa tällä hetkellä onnellisesti avoimessa avioliitossa olevan miehen kanssa
En ole bi-nainen mutta valitettavasti naimisissa kyseisen yksilön kanssa. Kolme lasta, kaksi koiraa ja asuntolaina. Voitaisiinko sopia, että te bi-seksuaalit tms. voisitte löytää itsenne ennen perheen perustamista - voisi helpottaa eloa ja oloa molemmin puolin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole bi-nainen mutta valitettavasti naimisissa kyseisen yksilön kanssa. Kolme lasta, kaksi koiraa ja asuntolaina. Voitaisiinko sopia, että te bi-seksuaalit tms. voisitte löytää itsenne ennen perheen perustamista - voisi helpottaa eloa ja oloa molemmin puolin.
Ensinnäkin ihmisten seksuaalisuus muuttuu ajan myötä. Esim. Itse pidän nykyään joitakin sellaisia asioita erittäin kiihottavina joita joskus 10 vuotta sitten pidin oksettavina.
Toisekseen mitä väliä sillä on teidän suhteenne kannalta onko nainen bi vai hetero. Vaikka hän olisi vain hetero ja nyt lähtisi vieraan miehen matkaan, niin et sinä varmaan valittaisi, että olisit silloin aikannaan sanonut, että haluat myöhemmin lähteä vieraan matkaan.
Ja sitten vielä se, että itseä ei todellakaan häiritse naiseni bi uteliaisuus vaikka tämä on paljastunut minulle vasta vuosia yhdessäolon jälkeen ja siis siinävaiheessa kun talot ja lapset on hankittu.. Ennemmin annan hänen käydä vieraissa naisissa kuin miehissä M32
Mietin tässä kun uusi naiseni on bi, mutta vain pari kokemusta kimpassa vuosia sitten.. Asia on mulle uusi ja hieman pelottava. Ennenhän oli selvää, että naiset voi esim saunoa vapaasti tyttöjen kesken, mutta naisen meno muiden miesten kanssa alasti saunaan oli nounou tai ainakin hyvin kyseenalaista suhteessa. Siis jos oli kyseessä rakkaussuhde ja uskollinen sellainen.
Onko siis nyt niin, että kaikki saunaillat ovat potentiaalisia ihastumis/pettämispaikkoja? Naiseni on nimenomaan sanonut, ettei kyllä menisi jatkoilla alasti saunaan miesten kanssa. Mut naisten kanssa tietty, mutku on bi, ni mitä eroa noissa sit enää on?
Rakastan syvästi naistani ja heikkoina hetkinä tulee mieleen välillä kaikkea ikävää.
Ennen oli ok kun ex sai pusun leikillään heterona heteronaiselta. Nyt kun olen muutaman pusun ja suudelman nähnyt naisellani toisen naisen kanssa, tulee paha mieli, kuten monella jos oma nainen suutelee toista miestä. En tuomitse, mutta rehellisesti olen kertonut peloistani ja miltä näkeminen on tuntunut :/
Seksuaalisuuden erilaisia puolia voi toteuttaa fantasioiden, itsetyydytyksen yms. kautta ja vaikka kumppanin kanssa yhdessäkin, jos kehtaat bi-puolesta kertoa. Ei seksuaalisuutta kannata ajatella niin yksipuolisesti, että homoseksuaalisten tunteiden takia pitäisi rikkoa hyvä parisuhde ja etsiä samaa sukupuolta oleva uusi kumppani.
Itse olen homomies ja pitkässä suhteessa, mutta kyllä mä silti joskus fantasioin naisistakin kaikenlaista. :)
Hieno kommentti homomies :) itse siis hetero ja rakkaani bi. Avoimesti keskustellaan kyllä. Kimpat ja muut ei mahdu mun romanttiseen rakkauteen millään. Yhden naisen mies ja samaa toivon aina kumppaniltani myös
Mä oon aina tiennyt olevani bi.Joitakin vuosia sitten mä sen myös tavallaan hyväksyin...Oon kans perheellinen ja naimisissa. Tää vaan joteskin alkaa oleen aina vain vaikeempaa. Mulle on aina ollu selvää, että haluun lapsia.Ja nyt on hyvä mieskin jonka kanssa ajattelin elää yhdessä,mutta...