Lue keskustelun säännöt.
Miten toimia kun kaveri selvästi ihastunut mieheeni?
06.02.2010 |
Jättää yhteyden pito ja tapaamiset aivan minimiin Vai huomauttaa asiasta? ja asian tiedän siitä että oli puhunut eräälle toiselle ihmiselle tunteistaan ja huomaahan sen katseista ja miten puhuu miehelleni.
Kommentit (39)
Tunteitaan ei suoranaisesti voi kontrolloida, vaikka niitä voi kyllä paimentaa. Ihminen ihastuu keneen ihastuu, ja itse tekee joko aloitteen tai ei tee, joka ruokkii tunteitaan tai ei ruoki.
Ihastuminen on tahdonalaista, ja sitä voi kontrolloida. Kaikki eivät vain vaivaudu, ja joillain on pakonomainen tarve löytää koko ajan ihastuksen kohteita.
En minä ala ihastumaan ihmisiin, joiden tiedän olevan saavuttamattomia tavalla tai toisella. Toki voi ajatella, että tuo on kyllä hyvä tyyppi ja jos asiat olisivat toisin, voisin antaa tunteille vallan, mutta siihen se jääkin - myös muilla, jos on yhtään järkeä tai moraalia päässä. Eli kyllä ihastumiselle pitää antaa lupa mielessään ennenkuin sellaista pääsee tapahtumaan.
Minusta on erittäin ikävä tuollainen ap:n kuvailema tilanne. Se osoittaa ystävän haluttomuutta kontrolloida itseään ja tunteitaan. Pieni itsensä niskasta kiinniottaminen riittää lopettamaan orastavat väärät ihastukset, tosin tietenkään se ei onnistu, jos ihminen ei sitä halua, eikä ole oppinut ottamaan huomioon muiden tunteita tai analysoimaan käytöstään millään tavalla.
En tiedä mitä pitäisi asiassa tehdä, mutta omakohtaisesti kokisin tuollaisen niin ärsyttävänä, että ystävyyssuhde viilenisi väkisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunteitaan ei suoranaisesti voi kontrolloida, vaikka niitä voi kyllä paimentaa. Ihminen ihastuu keneen ihastuu, ja itse tekee joko aloitteen tai ei tee, joka ruokkii tunteitaan tai ei ruoki.
Ihastuminen on tahdonalaista, ja sitä voi kontrolloida. Kaikki eivät vain vaivaudu, ja joillain on pakonomainen tarve löytää koko ajan ihastuksen kohteita.
En minä ala ihastumaan ihmisiin, joiden tiedän olevan saavuttamattomia tavalla tai toisella. Toki voi ajatella, että tuo on kyllä hyvä tyyppi ja jos asiat olisivat toisin, voisin antaa tunteille vallan, mutta siihen se jääkin - myös muilla, jos on yhtään järkeä tai moraalia päässä. Eli kyllä ihastumiselle pitää antaa lupa mielessään ennenkuin sellaista pääsee tapahtumaan.
Minusta on erittäin ikävä tuollainen ap:n kuvailema tilanne. Se osoittaa ystävän haluttomuutta kontrolloida itseään ja tunteitaan. Pieni itsensä niskasta kiinniottaminen riittää lopettamaan orastavat väärät ihastukset, tosin tietenkään se ei onnistu, jos ihminen ei sitä halua, eikä ole oppinut ottamaan huomioon muiden tunteita tai analysoimaan käytöstään millään tavalla.
En tiedä mitä pitäisi asiassa tehdä, mutta omakohtaisesti kokisin tuollaisen niin ärsyttävänä, että ystävyyssuhde viilenisi väkisin.
kandidaatin ja ihastut sitten häneen, koska hän täyttää ehtosi? No, onnea vaan. Helpottaa varmasti elämää, jos on tuollainen itsekontrolli. Jos olisit mies 1800-luvun Englannissa, saisit vielä enemmän propseja - stoalaisuus (virhe)tulkinta ja järki ennen tunteita oli muotia silloin.
Eiväthän tässä ne, joiden tunteet eivät aina ole loogisia, voi muuta kuin kadehtia.
Haluaisin kuitenkin tiedustella, ovatko sinun mielestäsi järki ja tunteet yksi ja sama, koska niillä ei käytännössä ole mitään eroa? Eivätkäö tunteet ole edes jollain tasolla impulsiivisia?
Aiheesta on tehty jopa tutkimuksia, muuten.
Sinullapa on asiat huonosti, jos annat itsesi ihastua päätäpahkaa keneen tahansa. Näin ollen olet ihastunut myös ollessasi kovasti rakastunut toiseen, saatat ihastua epätoivoisesti homoon tms.
Mulla ei ole koskaan ollut varsinaisesti ongelmia ihastumisten kanssa. Sen verran on kuitenkin ollut järkeä, että olen karsinut halutessani henkilöt, joihin ihastuminen aiheuttaisi vain ongelmia tai tuskaa. Kuten sellaiset muuten hyvin viehättävät henkilöt, jotka eivät ole vähääkään kiinnostuneita minusta, varatut, homot ja sensellaiset. Kun ajattelee valmiiksi, että tällaisessa tapauksessa paranee työntää mahdolliset vetovoiman tunteet syrjään, niin sitenhän se onnistuu. Tosin, ei onnistu, ellei tosiaan itse halua niin tehdä vaan valitsee haihattelun ja ihastuksen. Siinä se tahdonalaisuus piilee.
että viehättyy toisesta tai viihtyy tämän seurassa?
Rehellinen tappelu nainen naista vastaan nyrkein.
Luovuttaja häviää ja antaa periksi. Se olisi myös ystävyyden loppu.
Minä hoidan aina tälläiset ongelmat nyrkein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että viehättyy toisesta tai viihtyy tämän seurassa?
jos heteronainen on viehättynyt ja viihtyy naispuolisen ystävänsä seurassa. Siihen ei liity mitään seksuaalista.
Noista epäsopivista ihastuskandidaateista voi vääntää rautalangasta sellaisen esimerkin, että potentiaalinen ihastumisen kohde on vaikka oman siskon mies tai äidin miesystävä. Sanoisin, että asioiden täytyy olla aika huonosti, ellei pysty noissa tilanteissakaan pitämään ihastumisen tunteita kurissa ja lopettamaan haikailua kiinnostavan ihmisen perään. Moni vain ottaa tuollaiset itsestäänselvyytenä, mutta ystävällä ei olekaan samanlaista painoarvoa, saati tuntemattomalla vaimolla. Entäs täydellisen ihana mies, joka on kuitenkin myös täydellisen pa, istunut vankilassa tai vastaavaa "epäkelvoksi" tekevää. Normaalisti ne aivot pystyvät toimimaan silloinkin, vaikka tunne vetäisi puoleensa.
Olen ollut itse tuona ihastuneena osapuolena. Kaverini otti asian suoraan puheeksi. Hän olisi ihastumiseni hyväksynyt, mutta minulle tilanne kävi liian hankalaksi. Kaveruutemme heräsi eloon vasta kun olin löytänyt oman kultani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska ystävyys näkyy olevan ohi.
Keskustelisin asiasta mieheni kanssa ja kysyisin, mitä hän aikoo asiassa tehdä tai miten hän tilanteen kokee.
Puolustaisin perhettäni ehdottomasti, se pienine lapsineen menee kaiken maailman tyttöystävien edelle, minkä he käsittääkseni itsekin ymmärtävät.
Nuorempana ihastuin lähes joka päivä johonkin mieheen. Mutta koskaan en ole ihastunut tai katsonut sillä silmällä ystävieni miehiä. En edes entisiä. Sellaiset asioita voi kontrolloida, jos on fiksu ihminen. Myös ystäväni ovat sanoneet, että on mukavaa olla minun seurassani miehenkin kanssa, kun tietää etten flirttaile heidän miehilleen.
Yksi työkaverimies kertoi, että hänen vaimonsa ystävä oli vuosia vihjaillut, että on kiinnostunut hänestä. Mies päätti sitten yrittää kepillä jäätä ja meni kerran naisen luo ja sanoi, että nussitaan nyt sitten jos haluat. Eipä halunnutkaan nainen ja lopetti flirttaamisen. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kaverisi on rumempi kuin sinä, -älä ole huolissasi.
Homma on nyt niin, että hän ei ole sun ystävä. Tosiystävä ei flirttaile vaikka ois ihastunut mieheesi. Omille tunteilleen ei voi mitään, mutta kaverin miestä ei aleta vonkaamaan!!!
Älä turhaan kerro miehellesi tästä, jos ei ole tajunnut (tai sitten on, mutta ei anna sun tietää sitä).
Minä tekisin niin, että hehkuttaisin vähän miten olen onnellinen ja vauvakin tulossa ja kuinka mieskin siitä innoissaan. Extrahuomiota miehellesi ja vähitellen vähennät tapaamisia kaverisi kanssa. Sanot suoraan (älä valehtele kuitenkaan) että miehesi haluaa viettää aikaa yhdessä *vinks* joten nyt ei onnistu yms. Anna hänen ymmärtää, ettei hänellä ole mitään mahkuja.
Usko mua, ystävä EI TEE NOIN! Tekisitkö sinä raskaana olevalle ystävällesi noin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi mitään sille jos kaverisi on ihastunut mieheesi. Odotat ihan rauhassa sivussa ja jos miehesi rak
harkinnanvaraisesti. Mä vain epäilen, että mukana voi olla tunnekylmyyttä ja laskelmointia. Mä itse olen ihastunut todella mahdottomiin kohteisiin, varsinkin nuorempana esim. 16-vuotiaana järjenvastaisesti 36-vuotiaaseen perheenisään, enkä voinut tunteilleni yhtään mitään. Minä vain ihailin, palvoin, m u t t a olen samaa mieltä siitä että tekojaan voi kontrolloida eli en mennyt kertaakaan pidemmälle, en siis kertonut tunteistani kenellekään, pidin ne vain itselläni. Vähitellen tunteet viilenivät, mutta tunnekokemuksena se oli ihan mielettömän vahva silloin ja oli hankalaa olla kyseisen miehen (perhetuttu) seurassa.
Mä en myöskään voi esim. erottaa seksiä ja tunteita enkä ymmärrä niitä, jotka siihen kykenevät ilman tunteita. En usko että ihastumisen tunteeseen voi vaikuttaa, eihän voi vaikuttaa siihenkään, että joku ihminen tuntuu hyvin vastenmieliseltä, mutta siihen voi vaikuttaa miten tunteensa ilmaisee tai jättää ilmaisematta.
Tunteitaan ei suoranaisesti voi kontrolloida, vaikka niitä voi kyllä paimentaa. Ihminen ihastuu keneen ihastuu, ja itse tekee joko aloitteen tai ei tee, joka ruokkii tunteitaan tai ei ruoki.
Ihastuminen on tahdonalaista, ja sitä voi kontrolloida. Kaikki eivät vain vaivaudu, ja joillain on pakonomainen tarve löytää koko ajan ihastuksen kohteita.
En minä ala ihastumaan ihmisiin, joiden tiedän olevan saavuttamattomia tavalla tai toisella. Toki voi ajatella, että tuo on kyllä hyvä tyyppi ja jos asiat olisivat toisin, voisin antaa tunteille vallan, mutta siihen se jääkin - myös muilla, jos on yhtään järkeä tai moraalia päässä. Eli kyllä ihastumiselle pitää antaa lupa mielessään ennenkuin sellaista pääsee tapahtumaan.
Minusta on erittäin ikävä tuollainen ap:n kuvailema tilanne. Se osoittaa ystävän haluttomuutta kontrolloida itseään ja tunteitaan. Pieni itsensä niskasta kiinniottaminen riittää lopettamaan orastavat väärät ihastukset, tosin tietenkään se ei onnistu, jos ihminen ei sitä halua, eikä ole oppinut ottamaan huomioon muiden tunteita tai analysoimaan käytöstään millään tavalla.
En tiedä mitä pitäisi asiassa tehdä, mutta omakohtaisesti kokisin tuollaisen niin ärsyttävänä, että ystävyyssuhde viilenisi väkisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hauku miestä huomaamatta käytöksestä. Ei tollasta voi sietää.
miehen käytöstä huomaamatta kaverillesi.
Jos miehesi rakastaa sinua ei kai siitä ihastumisesta ole mitään haittaa? JA jos pelkäät että miehesi rakastuu tähän kaveriin, niin silloin hän voi kyllä rakastua keneen tahansa.
tuon ihastumisen? Meillä oli joskus vastaavaa ja tää naispuolinen kaveri yritti saada miestäni koko ajan kahdestaan hänen kanssaan joka paikkaan ja vielä mun silmien edessä (olin viimeisilläni raskaana tällöin). Kovasti vaan aina sanoin, että mä voin kans tulla mukaan, että en todellakaan jää kotiin nyhjöttään mahani kans ja tietoisesti sitten vähennettiin yhteydenotot tähän naiseen.
Eihän hän tunteilleen mitään voi, varmaan ajattelisi että ompa hirvee nainen kun morkkaa miestään. Mä tykkään suorapuheisuudesta ja sanoisin että vähennä tapaamisia ja kerro kaverille että sinusta on kiusallista kun hän näyttää suhtautuvan mieheesi omituisesti.
Sanoin asista miehelleni mutta hän vain naurahti.
En tee asian suhteen mitään. Jatkan kansakäymistä entiseen tapaan.
Tiedän, että mieheni rakastaa minua ja suhteemme on kunnossa. Minua ei kaverin ihastuminen häiritse.
Tavallaan ei ole ollenkaan outoa, että joku ihastuu vaikka miehensä tai vaimonsa parhaaseen kaveriin tai parhaan kaverin vaimoon tai mieheen. Tai vaikkei suoranaisesti ihastuisi, niin jotain tunteita voi hyvin tulla. Ei vaarallista, mikäli siitä ei synny mitään vakavampaa.