Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä vauvan kanssa?
05.02.2010 |
Auttakaa vähän. Oon kai uusavuton, mutta en keksi tekemistä niille päiville kun esikoinen on hoidossa.
Vauva on vasta vajaan 2 kuukauden ikäinen. Ongelma on niinkin omituinen kuin etten enää osaa olla vauvan kanssa. Pitäisi luoda jonkinlainen rutiini, mutta minkälainen?
Vauva nukkuu yöt hyvin ja herää 8-9 välillä. Sitten vaihdetaan päivävaatteet & vaippa. Hetken aikaa vauva saattaa leikkiä ja 5 minuuttia itsekseenkin katsella mobilea. Tällä välin minä ehdin itse vaihtaa vaatteet ja tehdä aamupalaa. Vauva kutsuu piakkoin ja sitten aterioidaan yhdessä. Minä leipää tai jogurttiani ja vauva samalla rinnalla.
Saattaa mennä muutama minuutti ihan hyvin ja sitten alkaa itkeskely ja vauva alkaa hylkiä rintaa. Vaihdetaan rintaa ja kun sama toistuu totean että vauva kaivannee vain seuraa.
Hetken aikaa lepertelen sohvalla vauvalle, viimeistellen samalla omaa aamiaistani. Sitten saatetaan kokeilla lattialla oloa yhdessä. 5 minuuttia saattaa taas mennä ihan hyvin kunnes taas vauva alkaa vähän kitistä. Otan syliin ja rauhoittelen. Sitten sylitellään ehkä vartin verran, kunnes taas alkaa kitinä. Tarjoan rintaa, ei kelpaa vieläkään. Vaippa on hyvä. Juuri on herätty yöuniltakin. Aikaa heräämisestä on kulunut korkeintaan tunti.
Kysynkin: Mitä mun pitäis tehdä vauvan kanssa ennen kuin sitten menee taas päiväunille? Päiväuniakin olen tuohon aikaan koittanut tarjota, mutta ei rauhoitu niillekään. Ei ole vatsakipuja, ei nälkä, ei märkä vaippa, ei kelpaa leikkiminen, sylissä viihtyy hetken ja sitten taas alkaa se itkeskely.
Aamu vielä saadaankin pelattua päiväuniin asti (klo 10-11) jotenkin, mutta varsinkin iltapäivä on sitten ihan hidasta kidutusta. Vauvalla ei näyttäisi olevan puutetta mistään, kaipaa vain jotain tekemistä. Silloin kun esikoinen on kotona vaihdetaan tällaisen hetken tullen leikittäjää ja vauva tykkää.
Esikoisen ollessa hoidossa menee päivästä ainakin 2-3h niin että toistetaan samaa kaavaa: vaipan tarkistus, tissin tarjoaminen, leikkimatto/mobilet/jumppaaminen/kurkistusleikki ja sama uudelleen.
Esikoinen imi rintaa päivälläkin pitkiä aikoja. Tämä imee 9 ja 14 välillä rintaa vain pikku pätkissä. 14 maissa syö pitkään ja nukkuu parin tunnin päikkärit. Sen jälkeen taas syö vähän ja nukkuu lisää. 19 maissa alkaa yötankkaus ja viimeistään yhdeksältä on jo yöunilla. (yöllä herää lähes kellon tarkkuudella 24.00 ja 3.30 syömään.)
Antakaahan tekemisvinkkejä vauvalle ja väsyneelle äidille.
Kommentit (15)
eikö teille molemmille olisi kivaa päästä välillä pihalle? En tekstistäsi ainakaan yhtäkkiä huomannut, että kävisitte ulkona missään vaiheessa...? Jos ei vauva viihdy vaunuissa, laita kantoliinaan/kantoreppuun. Meiän neiti viihtyi tuossa iässä manduca-repussa, ja olisi siellä varmaan viettänyt vaikka koko vuorokauden (tietty välillä syöden).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikset pidä sitä esikoista kotona enempää, niin siinähän olisi kaikille vaan hyötyä?
Minkä ikäinen? Jos kävisi vaikka kerhossa niin siinä riittää ohjelmaa kaikille. Meillä esikoinen 2krt/vk apkerhossa, vauvan kanssa viedään ja haetaan (ohjelmaa!). Muina päivinä hyvin vauva viihtyy vain seuraamalla mun ja esikoisen touhuja!
Käytte vähän ihmettelemässä maisemia...ihan pikkaisen voit varmaan nostaa selkänojaa...saman verran, mitä sitterissä.
Itse kävin vauvamuskarista. Tyttö taisi olla jotain 4 kk, kun aloitettiin siellä. Oli ihanaa sekä äidille, että lapselle.
Ja kun selkeästi olet yksinäinen, niin mikset vähentäisi esikoisen hoitopäiviä minimiin...ilmeisesti haluat hoitopaikan säilyttää, mutta vähenne hoitopäivät esim. vain kahteen viikossa. Näin tulee luonnollista puistossakäyntiä yms. lasten kanssa. Voitte käydä yhdessä avoimessa päiväkodissa, perhekahvilassa...tutustut muihin äiteihin ja saat aikuisseuraakin.
En mitenkään olisi jaksanut olla joka päivä kotosalla...huh...liikkeelle vain :o)
Edellisissä vastauksissa mainitaa ulkoilua, sitä me tehdään iltapäivisin. Joskus käydään myös ystävän luonna tai perhekahvilassa. kaupoissa käydään välillä ihan ajanvietiksi niin kuin joku muukin taisi mainita.
Ollaan myös lainattu kirjastosta kirjan vauvahieronnasta, se on mukavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei! Väsyneenä alkaa helposti ottaa paineita vauvanhoidosta ja suorittaa olemista. Itse olen huomannut tämän monesti, kun oma jaksaminen on ollut kortilla, että alkaa mekaanisesti toistaa jotain samaa kaavaa, eikä huomaa, mitä vauva oikeasti tarvitsee ja sitten vauva hermostuu entisestään. Ajattelinkin että voisiko kohdallasi olla näin että vauva aistii suorituspaineesi ja hermostuu tästä? Yritä ottaa mahd. rennosti ja keskittyä olemaan vauvan kanssa.
2 kk vauva ei kyllä tarvitse ihan hirveästi virikkeitä, ja tärkeintä mielestäni on, että olet oikeasti läsnä hänelle perushoitotilanteissa; katselet, juttelet, lauleskelet, koskettelet. Voit esitellä hänelle leluja ja jos hän näyttää kiinnostusta, niin voit tarjota hänelle lelua käteen. Sitten kun esim. syötät, niin kannattaisi ehkä kokeilla sitä, että jätät oman ruokailusi sen ajaksi ja hoidat sen toisena ajankohtana. Vauva saattaa aistia, että et ole vain häntä varten siinä hetkessä, kuten pitäisi.
Oletteko ulkoilleet kuinka? Ulkoilu rauhoittaa ainakin meillä huomattavasti päiviä ja vauva on tyytyväisempi, kun on saanut raitista ilmaa. Vauva nukkuu ulkoillessa lähestulkoon heti vaunuihin tai kantoreppuun. Ehkä tarvitsist myös ihan omaa hengähdyshetkeä? Olisiko sulla ketään, ketä voisit pyytää olemaan hetken vauvan kanssa, jos käyt vaikka pikku lenkillä tai tekemässä jotain oman jaksamisesi hyväksi? Kyllä se siitä lähtee sujumaan, kun saat itsesi vähän rentoutumaan.
Että meidän lapsille oli katsekontakti tärkeä imetyshetkellä, joten en olisi pystynyt itse syömään samalla.
Lapsi hakee sitä läheisyyttä syödessään...rauhassa istuskelette sohvan nurkassa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairastan MS-tautia ja synnytyksen jälkeen alkoi pian taas yksi pahenemiskausi. En uskalla lähteä ulos yksin vauvan kanssa. Pelkään että jalat menee alta. Esikoinen on 5v ja osaisi jo soittaa apua tai edes huutaa apua jos jotain sattuisi. Lisäksi esikoisen apu on muutenkin tarpeen ulkoiluissa. Mun suurin ongelma on hajamielisyys. Voisin ihan hyvin laittaa vauvan vaunuihin vaikka ilman haalaria. Varsinkin jos ollaan ovesta ulos menossa, kun on niin monta muuta asiaa muistettavana.
Samasta syystä esikoinen on tarhassa 3pv viikossa. Saa siellä rutiinit, joihin en kotona pysty nyt. Vauvan saan hoidettua, mutta esikoinen jää vähemmälle. Ruoan teko päivän aikana on täysi mahdottomuus ja niille päiville kuin esikoinen on kotona, tehdään ruoka etukäteen valmiiksi.
Kantoliinan hankin kyllä, mutta arastelen sen käyttöä. Olen nyt tämän pahenemisjakson aikana ollut kovin kömpelö. Pelkään kaatuvani vauvan ollessa liinassa. Tosin pelkään kaatuvani hänen ollessa sylissänikin. Siksi koitan sylitellä häntä aina jossain istuen tai maaten.
AP
Voisin tuota kokeillakin kyllä, mutta se nyt sattuu olemaan sellainen hetki, jolloin se onnistuu helpoiten. Sitten kun vauva kaipaa läheisyyttä ja syliä on hankala samalla syödä. Kokeilen kyllä tätä varmasti. Samoin katsekontaktia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viihtyy ihan hyvin kun seuraa äidin tekemisiä.
Itse teen kotihommia kun isomat lapset lähtee kouluun. Kannan vauvan sitterissä mukana, yläkertaan petaaman sänkyjä, kellariin pyykkitupaan, sitten imuroidaan, pyyhitään pölyjä. Joka välissä vauvalle puhellen ja välillä kutittaen, pelleillen.
että oliskohan sulla tuon sairauden puolesta mahdollisuus saada jotain kunnan tukea kodin- tai lapsenhoitoon? Ajattelin vain, että jos sairauden vuoksi voi oikeasti tulla vaaratilanteita lapsen kanssa, niin eikö silloin pitäisi saada jotain apua? Ehkä ei ole oikein laskea esikoisen varaan, kun on kuitenkin lapsi kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli kakkosella vauvakeinu, siis moottorilla varustettu. Siinä tykkäsi keinua, muuten oli juuri tuollainen viihdytettävä. Esikoisen kanssa meni hyvin ilman tuollaista turhaketta. Toinen hyvä on Baby Björnin 123 sitteri. Kakkoselle ei perus sitterikään kelvannut, mutta BB sitterissä viihtyi.
Minullakin puolen vuoden ikäinen tyttö. Meidän päivärutiinimme on tällainen: Kun herää käyn syöttämässä. Sen jälkeen syön itse ja laitan itseni valmiiksi päivään. Siinä menee noin puolisen tuntia ja vauva saa itsekseen heräillä. Kun olen valmis vauhdetaan vaippa ja laitetaan päivävaatteet. Sen jälkeen monesti syödään vähän lisää ja kierrellään kotia. Sitten luetaan kirjaa tai leikitään (sen verran kun semmoinen osaa.) Tiistaisin on vauvauinti ja perjantaisin muskari. Kannattaa harrastaa kaikkea semmoista vauvan kanssa niin siinä tapaa uusia ihmisiä ja voi saada sielläkin vinkkejä:) Päivä unien jälkeen lähdetään kävelykke, kauppaan tai harrastuksiin. Toivottavasti apua:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin puolen vuoden ikäinen tyttö. Meidän päivärutiinimme on tällainen: Kun herää käyn syöttämässä. Sen jälkeen syön itse ja laitan itseni valmiiksi päivään. Siinä menee noin puolisen tuntia ja vauva saa itsekseen heräillä. Kun olen valmis vauhdetaan vaippa ja laitetaan päivävaatteet. Sen jälkeen monesti syödään vähän lisää ja kierrellään kotia. Sitten luetaan kirjaa tai leikitään (sen verran kun semmoinen osaa.) Tiistaisin on vauvauinti ja perjantaisin muskari. Kannattaa harrastaa kaikkea semmoista vauvan kanssa niin siinä tapaa uusia ihmisiä ja voi saada sielläkin vinkkejä:) Päivä unien jälkeen lähdetään kävelykke, kauppaan tai harrastuksiin. Toivottavasti apua:)
Alue: Aihe vapaa
Viihtyykö vauva vaunuissa hereillä ollessaan? Jos käytte vaikka aamukävelyllä/kaupassa jos itse jaksat?
Meillä esikoinen 3v viihdyttää vauvaa pitkiäkin aikoja (siis vauva seuraa leikkiä ja ääniä leikkialustalla), esikoisen kanssa muistan nuo tunteet, että mitäs tämän kanssa tekis ennen päiväunia (varsinkin iltapäivällä)...kävin aika usein ruokakaupassa ajan kuluksi :)