~~~ KOTILOT Helmikuu ~~~

8 yötä vauvan tuloon!!! Ihan itte laskin :) Nyt tuntuu että voimat alkavat olemaan aika lopussa. Tasainen väsymys vaivaa ja ihme voimattomuus on iskenyt. Kädet tuntuvat painavan paaaaljon ja vauva painaa jos vähänki pidempään seisoo. Malttamattomana jo odottelen kumpaa merkkiä meille olisi tulossa. öisin kun käyn vessassa niin uni antaa odotella itseään ja monet asiat risteilevät pienessä päässäni.. Tätä tämä on, elämä ennen H-hetkeä.



Emali, joko esikoisenne eskariasiat ratkesivat. Tuo on minusta ilkeetä, että samalla kun päiväkodit pullistelevat lapsista niin kotihoitoa ei tueta tuon enempää. Tuntuu, ettei kyse ole kuin aikatauluttamisesta loppujenlopuksi. Ei esikoisenne tulevassa koulussa ole eskaria? Minä jätin myös pojan eskarihakemusken pk:n. Meillä on hyvä tilanne sikäli, että poika voi jatkaa vanhassa ryhmässä eskarin mutta vielä en tiedä onko poika vielä ylimääräistä sen 4 tunnin lisäksi. Onneksi sitä ei nyt vielä tarvitse päättää. Täytyy jutella ryhmän opettajan kanssa mikä vaihtoehto tukisi pojan elämää parhaiten.



Ei muuta kuin ihanaa, lumirikasta helmikuuta kaikille!



vesseli rv 38 tasan

Pahoittelen, että on taas vierähtänyt tovi siitä kun olen viimeksi kirjoitellut, teidän juttuja olen kuitenki lukenut, koitan aktivoitua tässä kirjoittelussa.



Onnea kaikille vauvautuneille. Vesselilläkin on siellä jännät hetket.



Kestoista: Kuinka moni kotiloista on ajatellut kesotoilla? Kahden ensimmäisen kanssa olen käyttänyt kertakäyttövaippoja, tämän kolmosen kanssa kesotoilu houkuttelisi, voipi olla, että osakestoillaan, ainakin aluksi. Yölllä kertis ja muuten kestot, täytyy mennä kurkkimaan kestovaippainfon sivuja ja lainata äidiltä ompelukonetta.



Omaa napaa: Vointi on ihan hyvä, mitä nyt vatsa alkaa olla tiellä, varsinkin kun kúmartelee, selkä vihoittelee edelleen, mutta muuten kaikki ok.



Vauva liikuskelee varsinkin iltaisin paljon, aamuisin vauveli tuntuu nukkuvan ja välillä tekee mieli vähän tökkiä masua, että vauveli antaisi vähän merkkiä itsestään. Isot veljetkin pääsivät viime viikolla kokeilemaan pienen potkuja =) En osaa yhtään sanoa, että miten päin vauveli on, välillä potkut tuntuu tosi ylös, välillä sivuilla ja välillä tosi alhaalla, pikkuisella tuntuu olevan vielä paljon tilaa liikkua. Toisaalta vanhemmat lapset ovat molemmat pyörineet aika pitkään, esikoinen kääntyi rv 39 perätilaan, josta hänet sitten käännettiin pääaslaspäin. Kuopus viihtyi viikolle 33 asti poikittain ja suostui sitten kääntymään pääaslaspäin, mikäli ennusmerkit pitävät paikkansa, tällä kolmosella on vielä aikaa miettiä lopullista asentoaan =)



Minä alan jo vähän kärsimättömänä odottamaan toukokuuta, aika tuntuu kuluvan niin hitaasti, olisi ihanaa päästä pian toukokuuhun ja saada oma käärö syliin. Varsinkin kun raskaus on minulle (varsinkin kaksi viimeistä) pelkojen värittämää, mietityttää, että meneekö kaikki hyvin ja että vauvalla olisi kaikki hyvin. Minun tapauksessani tieto tuntuu lisäävän tuskaa. Nämä kaksi jälkimmäistä raskautta ovat olleet tunneraskauksia, kaiken maailman pelot ym valtaavat mielen.



Reilu kuukausi töitä ja sitten jään 16.3 äitiyslomalle, esikoinen jatkaa koulussa ihan normaalisti ja kuopus jatkaa tarhassa 3 pvä/vko muutaman tunnin kerrallaan. Olen ajatellut, että kun vauva syntyy, poika jää kesälomalle ja palaa tarhaan syksyllä, eli pitkä loma olisi kuopukselle tulossa. Miten te muut olette ajatelleet järjestää isompien hoidon? Vai otatteko kotiin.



Sukupuoliasiasta piti vielä kirjoitella, minua alkaa ahdistaa koko sukupuoliasia, meillä on ennestään kaksi poikaa ja lähipiiri toivoisi todella kovasti, että tämä tulokas olisi tyttö. Itselleni on aika sama kumpi tulee, kunhan tulee terveenä ja kaikki menisi hyvin. MInusta välillä tuntuu, että jos tämä on poika, se olisi tosi iso pettymys monille ja että poika olisi jotenkin huonompi vaihtoehto. Vaikka tiedän, että ihan yhtä rakas tämä pieni on kaikille kumpi tahansa onkaan, ilmeisesti raskaushormoonit tekevät tepposet minulle.



Hyviä vointeja kaikille



T:Jean+Masukki 25+1+isot pojat 03/01 ja 05/05

Joo,meillä pikku kaverin vuokrasopimus päättyi jo viime torstaina, mutta en saa häädettyä sitten millään! Ässä kokeiltu, kaapit siivottu, lenkillä käyty joka päivä, mutta ei.. Pientä supistelua epäsäännöllisesti, ja siinä kaikki. Kaveri on aika vilkas ja liikkuu niin paljon kuin pystyy ja neuvolan mukaan on iso: arvio oli eilen n. 4,2 kg! Et voishan tuo jo tulla ulos, et äitikin selviäis synnytyksestä. Ei lähetetä sairaalaan, koska on normiraskaus ja edellisetkin (jotka tosin eivät olleet yliajalla) oli n. nelikiloisia.



Olen ajatellut kokeilla kestovaippoja, ainakin päivisin. Harsoja ja äitiyspakkauksen kestoja löytyy nyt jo ihan kiitettävästi. Käytin pojilla kertiksiä, mut nyt tuntuu, et oma pääkoppa pakottaa ainakin kokeilemaan ekologisempaa vaihtoehtoa. Saa nähdä, riittääkö mun hermot pyykkäämiseen..



Eskariasiaan piti vielä kommentoida, et varmaan kunnissa (varsinkin isommissa) yritetään saada päiväkotipaikat mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön kokopäivähoitoa tarvitseville, koska hoidontarvitsijoita on enemmän kuin paikkoja. Puolipäiväeskarilaiset yhdistetään samoihin ryhmiin, koska päivähoitolaki määrittelee niihin ryhmiin erilaiset henkilökuntaasetukset. Tehoa tehoa! Näin meidänkin kunnassa. Oma eskarini on tulevan koulunsa 20-paikkaisessa puolipäiväisessä eskariryhmässä ja on saanut sieltä kavereita, jotka tulevat samalle luokalle kouluun. Hyvä ratkaisu meille (ja varsinkin pojalle), vaikkakin päiväkoti olisi ollut lähempänä.



vuma + tillikka rv 40+6

Varovaisesti TAAS kurkistan tälle puolelle :) Tammikuussakin nimittäin kävin hyvin lyhyellä visiitillä ja nyt suhtautuminen tähän plussaan on hiukan varautuneempi kuin viimeksi...



Toivottavasti muutkin plussaneet kuumeilupuolen Kolmosista uskaltautuu tänne?



Vumalla ja etenkin Vesselillä alkaa olla jo jännät paikat :) Onnea molemmille tulevaan koitokseen!



Jeanille kommentoin tota sukupuoliasiaa. Mua kans ärsyttää toisten ihmisten asettamat sukupuolitoivomukset vauvoille! Meillä on kaksi tyttöä ja moni puolituttukin jo vihjaillut moneen kertaan (tästä raskaudesta ei kyllä vielä tiedä juuri kukaan), että "Pitäis teidänkin vielä se POIKA saada. Kyllä jokaisella äidillä täytyy POIKA olla" ym. Mielestäni aika kummallista... Me halutaan kolmas lapsi ja toivotaan että kaikki menee hyvin ja lapsi olisi terve, oli sitten tyttö tai poika.



Magdaliina rv 4+0

varovaisesti Magdaliinan ;) esimerkkiä noudatellen kurkistelen onnellisena tänne. Kohtalaisen pitkän tuherruksen (ja kohdun ulkoisen) jälkeen raskaustesti vihdoin näytti positiivista. Mahtava fiilis on, vaikka mielessä vielä viime kesän varoitus siitä, että kaikki ei välttämättä tällä iällä enää mene ihan putkeen. Noh, ikäähän nyt ei vielä järin hirmuisesti ole, mutta keski-ikää lähetyttäessä...meillä on 2 tyttöä, -04 ja -06. Alkuraskauden ultraan odottelen tässä kutsua, se lienee 2-3 viikon kuluessa.



On tämä vaan hurjaa. Taidan lueskella tarkemmin, missä vaiheessa kukin täällä menossa. Vointeja hyviä kaikille!



minnis rv4+1

Monta viikkoa olen tuolla vauvakuume puolella roikkunut ja miettiny että joko uskaltaisi tänne tulla ja nyt Magdaliinan ja Minnin avustuksella tänne loikkaan.



Täällä siis keskisessä Suomessa odotellaan pikkukolmosta meille syntyväksi, jos kaikki hyvin menee. Laskettuaika olis tähän tietoon 25.9. ja eka neuvola tiistaina. Oon ite kohta 32v. ja mies on 33v. Esikoinen täyttää pian 7 ja kuopus on 4v. Haaveena meillä oli, että olisin kotona, kun esikoinen aloittaa syksyllä koulun ja nyt näyttäisi hyvältä. Puolisen vuotta kului tähän kolmanteen raskautumiseen, vaikka aikaisemmat alkoivatkin heti eka yrityksestä.



Raskausoireet on täällä jo tosi valloillaan. Pahaolo on 24h ja väsymys aivan valtaisa. Hajut, varsinkin jääkaapin oven avaaminen tökkii tosi pahasti. Ja olen jo luopunut kireistä paidoista työpaikalla, sillä alamahaan on ilmestynyt jo selvä pieni "kupla".



Mutta ihanalta tuntuu saada siirtyä tänne teidän seuraan. Kommentoin muiden viestejä, kun pääsen vähän jyvälle, että ketäs täällä oikein onkaan. Parilla taisi olla h-hetki jo ihan käsillä. Tsemppiä teille!



kinuski 7+0

Magdaliina, Minni ja Kinuski! Kovasti tsemppiä alkuraskauden pahoinvointeihin ja siihen kurjaan epävarmuuden tunteeseen joka värittää usein tuntoja -näin ainakin itselläni oli ensimmäiset 3 kk, verenvuotojen sun muiden kehveleiden kanssa.



Nyt sitä pian mennään jo viikolle 35, eli ihan mukavasti voiton puolella. Naama turvoksissa ja nilkat särkien, mutta enimmäkseen ilomielellä.



Mitenkäs Vumalla asiat tällä haavaa? Jos vielä olet yhtenä kappaleena niin rutkasti mielenrauhaa toivon vain! Vesselilläkin siellä lähtökuopat kuumina? Mitenkä sitä sitten osaa edes nukkua öisin kun on h-hetki noin lähellä... Mulla meni kakkonen kaksi viikkoa yliaikaiseksi ja silloin oli kyllä vitsit vähissä.



Mulla on vauva perätilassa tällä hetkellä, parin vkon kuluttua menen sitten äippäpolille kääntely-yritykseen jos ei vielä rt ole tullut itsekseen. Vähän se harmittaa, varsinkin kun veikkaan että isoa lasta odotellaan taas. Edellinen oli 4560 g. Ei varmaan mitään mukavaa touhua se kääntöyrityskään, onko kellään kokemuksia? Sektioksi menee, jos yli nelikiloinen on perätilassa. Miten imetys käynnistyy, jos on sektiolla synnyttänyt, kokemuksia?



Meillä ei hoito-ongelmia isompien kanssa kun ovat jo koululaisia. Tulevat kotiin koulun jälkeen äitiä auttelemaan ja muuten puuhaavat itsekseen. Ihania tyttöjä.



Berenike 33+5

Onnea Magdaliinalle, Minnille ja Kinuskille ja tervetuloa:)



Vesselillä on H-hetki jo ensi viikolla, jännää!



Vuma on varmaan päässyt jo toimiin?



Jean01 kyseli kestoista. Olen miettinyt josko päiväkäytössä alkuun kokeilisi harsojen käyttöä, mutta luulen että aikalailla muuten kertiksillä eletään.

Mä jään kanssa kotiin jo huhtikuussa ja esikoinen on eskarissa toukokuun loppuun kun eskarikausi kestää ja kuopus on hoidossa sen muutaman tunnin päivässä tuohon asti. Sitten lomaillaan syksyyn asti. Jos vauva aiemmin päättää syntyä, pojat jäävät sitten aiemmin kotiin.



Tuo sukupuoliasia on kyllä niin ihme juttu. Meillä kun on kaksi poikaa niin koko lähipiiri on odottanut tyttöä. Ehkä ennen odotusta oli itselläkin tyttöodotuksia, mutta koko odotusajan olen ollut varma että tämäkin on poika. Nyt sitten kun se ultrassa varmistui, kaikki on ikäänkuin lohdutellut. Ja musta tuntuu ihan kun mun pitäisi todistella että se on meidän mielestä ok on kumpi tahansa. Lähipiirissä on tyttöjä joita saa hoitaa ja tehdä tyttöjen juttuja, joten en koe jääväni mistään paitsi vaikka meille ei tyttöä tulisi, tätä ei lähisuku ihan täysin ymmärrä. No, ehkä tän asian ottaa jotenkin turhan "arvosteluna" vaikka eivät sellasena sitä tarkoitakkaan.



Mua ei haittaa vaikka tämä poika olisi vähän aktiivisempi masussa, lähinnä aamuisin ja iltaisin tuntuu liikkeitä. Päivällä niitä sitten aina koko odottelee:) Olo on kyllä hyvä, mutta supistuksia on päivittäin, osa kunnolla kipeitä ja selkä arkana, joten aika rennosti olen yrittänyt ottaa.



Mammatus kovasti kevättä odotellen rv 21+4

Kyllä tympii!! Näen kaiket yöt raskausunia ja nukun levottomasti. Alkaa pukata stressiä, kun tietää että vauva on iso! Se hyvä puoli, et tiistaina yliaikaiskontrolli 41+5, niin alkaa jotain tapahtumaan.. Antaa näköjään odottaa itseään kunnolla. Johan sitä kolmisen vuotta odotettu niin ei kaksi viikkoa tunnu enää missään..



Onnea uusille kolmatta odottaville ja tervetuloa palstalle! Pidetään peukkuja, että kaikki menee hyvin loppuun asti.



vuma ja tillikka rv 41+3

Vielä vähän varoen tosin, tuore plussaus eilen aamulla. Viikkoja menkkojen mukaan 5+3. Olen 33- vuotias ja kaksi poikaa löytyy ennestään vuosimallia -01, ja -03. Asustellaan Kuopion lähellä.



Raskaus tuli hieman yllärinä, joskin olen kuumeillut viimeiset neljä vuotta. Nyt hieman jännittää kuinka tässä pärjäillään raskauden ja yrityksen pyörittämisen kanssa, mutta aika näyttää...



Pojat ovat jo pitkään kaipailleet pikkusisarusta, joten luulen, että sieltä suunnalta tulee ainakin ilonkiljahduksia kuulemaan. Kun nyt saisi suunsa pidettyä kiinni - liian alussa vielä.



Kestoivaippoja haluasin yrittää, vaippoja olisi varastossa paljon - siskolle kun syntyi reilu vuosi sitten kolmoset ja miehen veljen perheeseen kaksoset ja kaikille otettiin äitiyspakkaus, jossa vaippoja oli viisi kappaletta. Ymmärrettävästä syystä eivät itse kestoilleet ; ), mutta saas nähdä kuinka käy. (niin suht pieniähän ne pakkauksessa olleet kestot ovat, mutta pääsis niillä ainakin kokeilun makuun)



Oikein kaunista helmikuun jatkoa kaikille jo melkein nyyttinsä saanneille ja meille vasta urakkaa aloittaville!

Magdaliinalle, Minnille, Kinuskille ja Sannrille tervetuloa porukkaan mukaan! Kulukoon ensimmäiset viikot nopeasti ja olkoon pahoinvointi siedettävää.



Vumalle tsempitykset viimeisiin päiviin. Jos et ole jo laitoksella niin toivottavasti huomenna kertovat jatkosuunnitelmat sinulle. Jossain vaiheessahan sen vuokrasopimuksen on päätyttävä!



Jean, minäkin ajattelin näin kolmannen myötä tutustua kestovaippoihin. Löysin Bumgeniuksen taskuvaipat ja niillä ajatelin aloitella. Mahdollisemman helppoja jottei innostukseni heti hyydy alkumetreille. Alussa ajattelin käyttää kertiksiä jos kestot liian isoja. Bg:lla on yhdenkoon vaippoja joita voisi käyttää ilmeisesti aivan pienestä asti. Katsotaan kuinka vaipat lunastavat lupauksensa :)



Tuo sukupuoliasia on minusta ällöttävää. Voin kuvitella minkälaiseen puristukseen te joilla on joko poikia tai tyttöjä jouduttekaan. Me olemme saaneet kuulla että emmekö olisi voineet jättää lapsilukua kahteen kun meillä on jo tyttö ja poika. Pakkoko vielä on vauva hankkia. Eikö mikään riitä. Hmm, en tiedä onko ihmiset muuten vaan idiootteja vai miksi luulevat voivansa puuttua toisten asioihin. Minun täytyy kyllä tunnustaa että minulla on näissä asioissa norsunmuisti. En koskaa unohda näitä loukkauksia.



Berenike, minun kaksi edellistä ovat myös syntyneet sektiolla. Esikoinen suuren koon takia ja keskimmäinen monotoonisten sydänäänien takia+ en ollut tuntenut lainkaan napakoita supistuksia ja yliajalla menimme. Minun sektiot menivät hyvin vaikka molemmat haavat olivat hyvin erilaisia. ensimmäinen kipeämpi kuin toinen. Hyvä on muistaa yrittää nopeasti ylös vuoteesta leikkauksen jälkeen. Kävelemään lähteminen jännittää mutta kipu kyllä helpottaa liikkeelle lähdettyä. Kunnollinen, säännöllinen kipulääkitys on a ja o. Ryhtisuoraan niin sekin helpottaa. Ainakin kätilöopistolla henkilökunta on ollut tosi tsempaavaa ja auttavaa. Ovat neuvonneet hyvin tuon liikkeelle lähdön ja haavanhoidon kanssa. Tuon sektiohaavan kanssa on tärkeää muistaa nostorajoitukset. Tuossa nyt kaikki mitä äkkiseltään minulle tuli sektiosta mieleeni. Nyt siis olen kolmannen kerran toimenpiteeseen menossa.



Minua jännittää torstai. Kävin tänään neuvolassa ja Naikkari ja Kättäri ovat kuulema joutuneet siirtämään suunniteltujen sektioiden aikoja kun on ollut ruuhkaa. Katsotaan kuinka minun aikani käy. Toivottavasti ei muutu kun isompien hoitokuviot sun muut on nyt fiksattu.



vesseli 38+5, peukaloita pyöritellen

...kolmannen alkaneesta odotuksesta!



Vesselille kiitos sektiokokemuksista. Kiinnostavaa ja kannustavaa, vaikka vähän kyllä mua edelleen hirvittää ajatus niin isosta haavasta vatsalihasten läpi... Saanko vielä udella, että miten imettäminen on sektion jälkeen käynnistynyt? Kättärille olen muuten minäkin menossa. Mutta hei, toivon kovasti että pääset torstaina saamaan vauvasi. Hermoja raastavaa, jos vielä siirtävät aikaa!



Me kestoiltiin kahdella ekallakin, ja ahkerimmin käytettiin ihan ruskovillahousuja ja harsoja. Niistä ajoista on vaippateknologia kehittynyt hurjasti, ja tilasinkin netistä neljät Fuzzy Bunz -merkkiset, s-kokoiset vaippabyysat tälle tulokkaalle. Ihania värejä... ja näitä on kaikki tuttavat kehuneet, uskalsin sitten kerralla enemmän ottaa. On meillä sitten villiksetkin, kun kelpasivat viimeksikin. Tuntuu hyvältä ettei ole jätevuorta kasvattamassa ainakaan vaipoilla. Tosin aion surutta käyttää öisin kertiksiä, jos meinaa tulla falskausongelmia tai muita häiriöitä. Yöuni ajaa siinä kohtaa edelle.



Kova potkumatsi meneillään taas mahassa, kai se on kiva köllöttää sivuttain kun ei pää paina luitten väliin! Täytyy sanoa, että edellisiin verrattuna helpompi kantaa perätilalapsi, ei paina häpyliitosta... lohtu pieni lie sekin :).



Eikun vaan uutta viikkoa elelemään, valoa ja vauvaa päin!



Berenike tasan 34

Sanrille onnittelut!



Mulla on tänään vapaapäivä ja sen kunniaksi halusin testata vahvan plussan kun rupeaa olemaan mun normaalin kierron mukaan plussaushetki käsillä. Sain haluamani kaksi yhtä VAHVAA viivaa :) Ei sillä, että olisin epäillytkään kun oireet on niin vahvat, mut sain ainakin mielenrauhan.



Muakin rupee kiinnostaa nuo kestovaipat vaikka olin vannonut, että koska tämä on meidän viimeinen niin en ala opettelemaan uutta ja ostelemaan kasaa kestoja. Kiinnostuin googletettuani erityisesti noista yhden koon vaipoista. Voiko oikeesti sama vaippa mennä koko vaippaiän? Hmmm, täytyy kyllä pistää harkintaan kun/jos odotukseni tästä edistyy niin, että tulee ajankohtaiseksi...



Tekis mieli jo varata ekaan neuvolaan aika! Yritän nyt kuitenkin vielä malttaa...



Magdaliina rv 4+4

Minulla on imetys lähtenyt molempien kanssa hyvin käyntiin. Esikoinen sai laitoksella lisämaitoa lähinnä kai ison kokonsa takia. Sokereita myös pojalta mittailivat mutta ei niissä onneksi ollut mitään häikkää. Tyttöhän ei koskaan pullolle edes suostunut. Maidonnousu taitaa olla kaikilla yksilöllistä mutta minulla ei ainakaan ole ollut siinä suhteessa ongelmia.



Toki alatiesynnytys on suositeltavampaa. Jää haavakivut ym pois mutta tarkoitukseni oli tsempata että jatkuu se elämä sektionkin jälkeen. Voihan olla että teillä pieni ymmärtää vielä kääntyä oikeinpäin. Onko sinulle puhuttu mitään käännösyrityksestä jossainvaiheessa?



vesseli 38+6

Pehmeänä kampean tänne koneelle taas. Kakkosmuksu on ihan pikkuisen (taas) flunssainen ja kotona ollaan. Tosi rauhallista ja seesteistä, juuri sellaista kuin naistenlehdissä kehotetaan "anna itsellesi lupa nauttia, arjen luksus jne" :D.



Vesseli, taas kiitosta. Olen imettänyt molempia tyttäriäni yli vuoden ja maitoa on riittänyt muillekin jakaa. Tietoa sektiosta on aika vähän ja pohdiskelen nyt kaikkia mahdollisuuksia. Mutta joo, viikon kuluttua menen lääkäriin ja sieltä lähetetään kääntöön, jos vauva vielä on perätilassa. Kokoarviokin täytyy tehdä ja sitten kai se synnytystapa nousee puheeksi. Kyllä mä olen nyt ihan luottavaisin mielin täällä, eiköhän ne asiansa osaa tuolla Kättärillä. Jännä vaan, miten kaikki raskaudet ja synnytykset on niin oma stoorinsa.



Lähdenpä tästä lounasta laittamaan! Ehkä me jaksetaan ekaluokkalaisen kanssa vielä pullataikinakin veivata :).



Berenike 34+1

Sannrille onnittelut ja tervetuloa mukaan!



Voi kun oon vähän kade teille, joitten viikot jo kolmosella alkaa... En malttaisi odottaa, että pääsisi tästä alkujännityksestä eroon.



Olin tänään eka neuvolassa. Ei siellä kauaa vierähtänyt, kun vain juteltiin ja tehtiin rutiinijutut. Sydänääniä ei kuunneltu, kun vielä niin aikaisessa mennään. Tuntui jotenkin niin epätodelliselta mennä neuvolaan ilman lapsia (siis jo syntyneitä lapsia, olihan pikkukolmonen mukana :) Nyt sitten odottelen sairaalalta yhteydenottoa, että saan ekan ultran.



Aika jännä juttu, kun näin moni on kiinnotunut kestoilusta. Mäkin haaveilen, että voisin kokeilla sekä-että-tyylillä. Päivisin jaksamisen mukaan kestoja ja ainakin öisin kertakäyttöjä. Mulla ei oo aikaisempaa kokemusta kestoista, mutta kovasti kiehtois kokeilla, samoin kun kantoliinaaa.



Pahoinvointi ja väsymys vaan kasvaa ja mun tissit on turvonnu jo aikalailla. Meinaa pullahdella ulos rintsikoista kesken päivän. Tässähän pääsee vielä tekemään Janet Jacksonit :)



Hyviä vointeja kaikille!



kinuski 7+3

Kiitokset onnnitteluista. Onneahan tässä touhussa paljon tarvitaan ;)! Onnea siis myös Sannrille.



Ja IIIISOOOT jemppaukset teille jotka pyöritte jo siellä rv40 tienoilla.



Itselläni mielialat vaihtelevat olon mukaan. Mielestäni aiemmissa raskauksissa huonovointisuutta ihan näinkin alussa oli hieman enemmän. Toisaalta, aika kultaa muistot ja sitä rataa. No joka tapauksessa on mukavaa päästä ehkä jo ensi viikolla alkuraskauden ultraan. Tarkistavat, että on pikkuinen tällä kertaa oikealla puolella kohtua -sisäpuolella, eikä siis ulopuolella. Ensimmäinen neuvola on sitten vasta maaliskuussa.



Kestoista oli täällä puhetta. Mä käytin jo molemmilla tytöillä, esikoisella tosin sekaisin ja kakkosmurulla sitten jo pelkästään. Se vie mennessään ja itseni tuntien kohta taas surffailen kestovaippakaupoissa ihania vaippoja "hypistellen". Kestoilla on onneksi tosi hyvä jälleenmyyntihinta. Myös kantoliinaa voin lämpimästi suositella.



Mutta taidan lähteä töihin hiipparoimaan, joten hyviä vointeja toivotellen



minnis rv4+jotain5?

Tässä on pari päivää mennyt vähän panikoidessa...hirveää paineen tuntua alapäässä ja turvotusta, samanlaista kuin ennen menkkoja, mutta vain hyvin vähän kipuilua ja ei ollenkaan vuotoa. Mutta kun olen googlettanut ( mikä on varmaan "hirmu" fiksua) niin monella samalaisia oireita, varsinkin jo aiemmin synnyttäneillä. Josko asia olisi harmiton. Raskauden oireet muuten ovat paljon voimakkaammat kuin aiemmissa, rinnat turvonneet ja arat ja etomista ilmassa ihan urakalla.



Eka neuvola ajan sain tulevaksi maanantaiksi, josko alkuraskauden ultran vielä samalle viikolle, jotta saisi jonkinlaisen rauhan.





Ensimmäinen synnytys/raskaus ( näin ainakin oletetaan) laukaisi minussa kilpirauhasen vajaatoiminnan ja kun aloimme toista kaipailla, raskautuminen ei ollutkaan niin helppoa. Mutta suvussani on aika paljon kilpirauhasongelmia, niin osasin ehdottaa tätä lääkärille ja lääkityksen aloittamisen jälkeen olinkin jo raskaana : ) (raskautumisen lisäksi energiataso nousi potenssiin sata, nesteitä tippui parissa viikossa lähes kymmenen. Hölmöintä oli, etten ollut tajunut painon kertymistä ennenkuin se lähti, koska olin ollut hormonivajeen takia ikäänkuin unissakävelijä...).



Varsinkin tämä toinen raskaus oli unelma. Jaksoin hyvin liikkua, ei väsyttänyt, maha oli kaunis pieni kumpare ja vaikka söin todella hyvin painoa kertyi vain neljä kiloa. Luulen, että kilpirauhashormonit olivat osatekijänä tähän ja aiemmassa raskaudessa arvot olivat olleet jo matalat. Olin silloin hirmuisen väsynyt, voimaton ja painoakin tuli normisyömisellä 16kg. Muuten raskaudet ovat olleet kohdallani kauniita ja onnellisia kokemuksia.



No menipä se sepustukseksi...huolen purkautumista, mutta sallittakoon se raskausaikana.



Kiitos kaikille onnittelijoille, toivottavasti olen vain tälläinen hätähousu.



Laittakaahan ahkerasti kuulumisia! Ihanaa jakaa näitä asioita jonkin kanssa, kun ei ole vielä muille uskaltanut kertoa.



-sannri

Tervetuloa uusille, kiva kun saadaan lisää kirjoittelijoita.



Vesselillä on jännät paikat, voi että kun kadehdin teitä, joilla on jo viime hetket käsillä. Tahtoo saada jo oman nyytin, voi kun toukokuu tulisi äkkiä.



Eilen oli sitten toinen lääkärikäynti, ja kaikki näytti oikein hyvältä, vauva voi hyvin, tosin hän istuu tällä hetkellä masussa, mutta onneksi on aikaa kääntyillä vielä. hemoglobiini oli noussut, vaikka en ole syönyt rautaa, en sitten tiedä, mitä olen popsinut. Painoakaan ei ollut tullut kuin 250g/vko eli ihan ok. Seuraava neuvola onkin sitten rv 30, hui.



Minulla toinen raskaus oli vaivojen täyttämä, olo oli iso ja raihnainen, ja supistukset kiusasivat monta viikkoa, lopulta raskaus meni kuitenkin yli ja poika syntyi 41+0 ( tai miten sen haluaa laskea, kun rakenneultrassa oli siirretty viikolla eli poika syntyi kuukautisten mukaan laskettuna päivänä) Ensimmäinen raskaus oli taas tosi helppo, tämä kolmas valitettavasti tuntuu noudattavan samaa kaavaa kuin kakkosodotus, toivon vaan, ettei supistukset ala kiusata.



tälläisiä tänne, voikaa hyvin ja toivottavasti plussanneilla vauvat pysyvät kyydissä ja loppusuoralla olijat pääsevät synnyttämään.



T:Jean+Muru 26+2 sekä isot isot pojat 03/01 ja 05/05

Viime yönä ei sit unta tullutkaan, vaan kaamee kurkkukipu ja nuha. Sellaisia pätkiä nukuin, joiden aikana näkee tyhmän painajaisen, eikä saa levättyä lainkaan. Kuumetta aamulla 37.7. Ja tietenkin ylös vaan seitsemältä ja lapsille aamupalaa eteen, kamppeet kasaan ja koulukyytimään. Hirveesti mä tulin purkaneeksi surkeaa oloani rassukoiden niskaan.



Ekaluokkalaiselle tulikin sitten tosi paha mieli, jota piti yrittää haleilla korjata "ei äiti sulle, mut kun on niin kova väsy...". Kyllä nekin saa tuta tämän raskauden. VOI kun maaliskuu olis jo ja mies palaisi maailmalta kotiin!Ja päästäis vauvantekoon!!!



Missä Vesseli, miten menee, tulikohan nyytti sovitulla ajalla...??? Uteloittaa. Vuman tilanne myös! Varmaan siellä ollaan jo pienen kanssa käppyrässä :).



Olen tuhlannut rahaa yksinäisyyspuuskissani. Ostin nettikaupasta kalliin ja törkeän kauniin hoitolaukun... Nyt hirvittää! Vanha marikassi olis varmaan ajanut saman asian vaunun aisassa! Panen kaiken raskaushöperryksen piikkiin.



Maha myllertää aivan hirveästi, taitaa tulla oikea jumppamaisteri meille. Kääntyis nyt edes oikein päin siellä... Ensi vkolla lääkäri, josta sitten ÄP:lle kääntelyyn jos ei muuten.



Beren 34+4