Lue keskustelun säännöt.
Huono omatunto jo nyt kun nautin että ADHD-esikoinen lähti mummilaan kylään
29.01.2010 |
Meillä siis 4 lasta ja esikoinen on 11-vuotias ihana, huumorintajuinen, empaattinen ja nokkela ADHD-poika. Koulu sujuu ihan ok ja kaverisuhteet myös, mutta kotona usein käytös kärjistyy ja väsymys kumuloituu niin että meno on välillä tosi levotonsa. Muut kolme lasta ovat usein ihan sivustakatsojia, kun aikaamme palaa tämän esikoisen touhuihin :-(
Onneksi mieheni isä on osoittautunut kerrassaan super-ukiksi, joka pystyy ja jaksaa käsitellä, ohjata ja neuvoa myös tätä duracell-pupuamme. Kävi hakemassa esikoisen tänään mummilaan pitkäksi hiihtämässä ja madepilkillä yms.
Mulla puolestaan on jo etukäteen huono omatunto siitä, että nautin kun aikaa jää (kerrankin!) tehdä asioita rauhassa pienempien lasten kanssa, puhtaasti heihin keskittyen. Ohjelmassa on vesipuistoa ja hampurilaista ja kotona peli-iltoja. Kerrassaan ihanaa! Mutta ihanaa on sekin kun rakas hurjimuksumme sunnuntai-iltana palaa kotiin ja saa häntä rutistaa!
Kommentit (7)
ja sellaisesta tuskin on aihetta tuntea huonoa omaatuntoa :)
Terv. toinen adhd-lapsen äiti jolla 2 pienempää myös
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinhän se tietysti on, usein vain kuulee kommentteja siitä "että miksi ihmeessä teitte lapsia lisää" jos erehtyy purkamaan väsymystään tai ärtymystään esikoisen touhuihin, joten ehkä se huono omatunto johtuu lähinnä siitä
ja esikoisesi saa vaarinsa kanssa vieläpä erikoiskohtelun - sinä voit huomioida perhettäsi vähän eri näkökulmasta. Ajattele sitä pienenä muutoksena päiväjärjestyksessä, jonka ansioista jaksat(te) taas paremmin. Ja ovathan ne lapset joskus rasittavia ja väsyttäviä! Sen voi itselleen myöntää, ja sitten muistaa kuinka rakkaita ja suloisia silti. Ihan niinkuin me kaikki joskus!
minulla vaikeavammainen tytär käy kerran kuukaudessa sijaishoitopaikassa viikonlopun. päädyimme tähän järjestelyyn tytön ollessa 13-vuotias ja ihan psykologin suosituksesta. hän oli ensinnäkin sitä mieltä, että erityislapsi tarvitsee samoja kokemuksia, kuin vammattomat lapset, eli yökyläilyä ja kotoa poissa oloa ja muut lapset taas tarvitsevat pienen hetken ns normaalielämää vanhempien kanssa, kun erityislapsi ei vie ihan kaikkea huomiota. uskoisin asian olevan sama myös ylivilkkaan lapsen perheessä.
samanikäinen duracell, joka myös toisinaa viettää viikonloppuja mun vanhempien luona. Siellä poika on itse rauhallisuus, johtunee rauhallisemmasta ympäristöstäkin, meillä myös pari pienempää lasta. Olen kyllä huomannut itsekin, että silloin kun olen pojan kanssa kahdestaa esim. viikonloppureissulla, niin poika on aivan erilainen kuin normaalisti. Jaksaa keskittyä kun ei tarvitse kilpailla aikuisen huomiosta kenenkään muun kanssa. Mukavaa viikonloppua teille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puuhastelemaan. Ole siis onnellinen.
viikonlopuksi, ja ohjelmassa on heillä hiihtoa, madepilkkiä, luistelua yms
ap