Lue keskustelun säännöt.
luin salaa, ja petyin ystävääni
29.01.2010 |
luin siis salaa pari sivua ystäväni päiväkirjasta. (tiedän, rikollista toimintaa, en kaipaa moralisointia, olen tehnyt väärin) siinä hän kirjoitti, kuinka pitää minua itsekeskeisenä, laiskana, ajattelemattomana, itsekkäänä ja saamattomana ja hänelle huonoa vaikutetta antavana. en tiedä, miten suhtautuisin tästä eteenpäin. en haluaisi enää purkaa huoliani, mikä kai sitten on itsekeskeistä jos avautuu, sanoa että olen väsynyt unettomuudesta, mikä tekee laiskaksi... olen pöyristynyt tämän ystävän vilpillisyydestä, kiertelystä ja epärehellisyydestä. kirjoitti myös, ettei oikeasti haluaisi viettää aikaa, mutta tekee joskus omaa tahtoaan vastaan jos pyydän häntä seurakseni elokuviin tms. surettaa, että tämä suhde paljastui tyhjäksi ja tunteettomaksi ja valheeksi. miten pystyn jatkaa? lakkaanko kokonaan pitämästä tätä ihmistä elämässäni, jos kerran olen niin suuri taakka? olen niin surullinen ja petetty...
Kommentit (60)
Empä uskokaan, ettei monet lukisi sopivasti kohdalle sattunutta päiväkirjaa, jos tietäisi, ettei siitä ole mahdollista jäädä kiinni, ja jos vielä on mahdollista, että siellä lukisi jotain itsestä tai jostain tuntemastaan ihmisestä. Ihme moraalinvartijoita täällä! Ap sanoi heti ekassa viestissä, että tietää tehneensä väärin ja heti tähän puututtiin monessa viestissä. Minä ainakin voin sanoa, että lukisin. Kukaan kuullut sanontaa tilaisuus tekee varkaan. Totta useamman kohdalla kuin uskottekaan/tunnustattekaan.
mietiskelin tätä itsekin! taisi osua moralisoiviin av-mammoihin kun ei kukaan enää uskalla kommentoida kun osui pilkka omaan nilkkaan :P heitä se ensimmäinen kivi, jos olet tahraton jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enkä mä tajua ihmisiä, jotka niin tekee. Eikö itsekuri riitä siihen, että kunnioittaa toisen yksityisyyttä? Vai mikä mättää? Rikottua luottamusta on lähes mahdoton korjata. Ap on oikein malliesimerkki siitä, että sitä saa mitä tilaa. Ap tiesi riskit kun kurkisti toisen sensuroimattomiin ajatuksiin, ja näemmän on nyt autuaasti unohtanut, että IHAN VARMASTI on myös itse joskus ajatellut inhottavasti ystävistään ja rakkaistaan. Erona vaan se, että ne hetket menee ohi ja ne voi unohtaa ja keskittyä taas ihmisten hyviin puoliin - kirjoitettuna ne säilyy siihenkin hetkeen, kun mieli on muuttunut.
Jokaisessa ihmissuhteessa on ristiriitoja. Kun ne tulevat riittävän suuriksi, niin osa purkaa niitä kirjoittamalla päiväkirjaan, osa purkaa niitä juttelemalla miehelleen ja kavereilleen, jne. Ei kannata ottaa niitä liian vakavasti.
ystäväsi olisi kuollut ja olisit sitten löytänyt sen hänen asunnostaan?
Kunnioitatko elävää ja kuollutta ystävää yhtä vähän? Vastaisitko rehellisesti, minua kiinnostaa.
jos olisin salaa lukenut hänen PÄIVÄKIRJAANSA!
ystäväsi olisi kuollut ja olisit sitten löytänyt sen hänen asunnostaan? Kunnioitatko elävää ja kuollutta ystävää yhtä vähän? Vastaisitko rehellisesti, minua kiinnostaa.
mitä tällä on tekemistä kuolleen tai elävän ihmisen kunnioittamisen kanssa? siskoni kuoli muutamia vuosia sitten ja todellakin halusin lukea kaiken, siis kaiken, kauppalaput, kirjeet, päiväkirjat... kun surussani kaipasin ja halusin siskoni lähelleni. ei tullut kyllä mieleenkään, että loukkaisin siskoni yksityisyyttä, eikä kenellekään muullekaan perheessämme, vaan tämä auttoi meitä surutyössämme.
en ole ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ystäväsi olisi kuollut ja olisit sitten löytänyt sen hänen asunnostaan? Kunnioitatko elävää ja kuollutta ystävää yhtä vähän? Vastaisitko rehellisesti, minua kiinnostaa.
mitä tällä on tekemistä kuolleen tai elävän ihmisen kunnioittamisen kanssa? siskoni kuoli muutamia vuosia sitten ja todellakin halusin lukea kaiken, siis kaiken, kauppalaput, kirjeet, päiväkirjat... kun surussani kaipasin ja halusin siskoni lähelleni. ei tullut kyllä mieleenkään, että loukkaisin siskoni yksityisyyttä, eikä kenellekään muullekaan perheessämme, vaan tämä auttoi meitä surutyössämme. en ole ap
Kysyin koska minun ystävä kuoli joitakin vuosia sitten ja kävimme hänen tavaroitaan läpi. Oli itsestäänselvää ettemme loukkaa hänen yksityisyyttään vaan kaikki henkilökohtaiselta näyttävä hävitettiin katsomatta. Olette todella törkeästi häpäisseet siskosi muiston. Siis kuoleman jälkeenkö ihmisen yksityisyys on julkista riistaa? Hyi hitto.
Olette todella törkeästi häpäisseet siskosi muiston. Siis kuoleman jälkeenkö ihmisen yksityisyys on julkista riistaa? Hyi hitto.
tuota edellistä kirjoittajaa? Mistä sinä tiedät miten kyseinen perhe on suhtautunut noihin henkilökohtaisiin tavaroihin? Kuulosti siltä, että ovat kunnioituksella lukeneet ja mahdollisesti samalla "muistelleet" perheenjäsentään. Kukin suree tavallaan, ihmisillä on erilaisia tapoja, eikä sinun käsitys soveliaista tavoista ole ainoa oikea. Eikä tuossakaan tainnut olla kyse yksityisyyden revittelystä julkisesti vaan ihmisen muistelusta perheen kesken. Röyhkeää tuolla tavalla moralisoida kasvottomana toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanotaan että on 99,9% varmaa, että kirjoittajan edesmennyt sisko on kirjoittanut päiväkirjaa itselleen eikä perheensä luettavaksi. Pyydän anteeksi, jos sisko on ihan antanut eläessään luvan lukea hänen kirjansa, mutta en todellakaan usko siihen teoreettiseen mahdollisuuteen. Röyhkeää on lukea toisen päiväkirja ilman lupaa. Olen kyllä varma, että tällaista lupaa ei em. kirjoittajalla ollut. Eikös tuo nyt ole ihan selvä asia.
i] tuota edellistä kirjoittajaa? Mistä sinä tiedät miten kyseinen perhe on suhtautunut noihin henkilökohtaisiin tavaroihin? Kuulosti siltä, että ovat kunnioituksella lukeneet ja mahdollisesti samalla "muistelleet" perheenjäsentään. Kukin suree tavallaan, ihmisillä on erilaisia tapoja, eikä sinun käsitys soveliaista tavoista ole ainoa oikea. Eikä tuossakaan tainnut olla kyse yksityisyyden revittelystä julkisesti vaan ihmisen muistelusta perheen kesken. Röyhkeää tuolla tavalla moralisoida kasvottomana toista.
Sanotaan että on 99,9% varmaa, että kirjoittajan edesmennyt sisko on kirjoittanut päiväkirjaa itselleen eikä perheensä luettavaksi. Pyydän anteeksi, jos sisko on ihan antanut eläessään luvan lukea hänen kirjansa, mutta en todellakaan usko siihen teoreettiseen mahdollisuuteen. Röyhkeää on lukea toisen päiväkirja ilman lupaa. Olen kyllä varma, että tällaista lupaa ei em. kirjoittajalla ollut. Eikös tuo nyt ole ihan selvä asia.
i] tuota edellistä kirjoittajaa? Mistä sinä tiedät miten kyseinen perhe on suhtautunut noihin henkilökohtaisiin tavaroihin? Kuulosti siltä, että ovat kunnioituksella lukeneet ja mahdollisesti samalla "muistelleet" perheenjäsentään. Kukin suree tavallaan, ihmisillä on erilaisia tapoja, eikä sinun käsitys soveliaista tavoista ole ainoa oikea. Eikä tuossakaan tainnut olla kyse yksityisyyden revittelystä julkisesti vaan ihmisen muistelusta perheen kesken. Röyhkeää tuolla tavalla moralisoida kasvottomana toista.
mutta kuolleilla päiväkirjakirjoittajilla ei taida olla oikeutta yksityisyyteen, esim ei Anne Frankillakaan ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta teit ap väärin kun luit ystäväsi päiväkirjaa. Ihmisillä on yksityis asioita mitä ei halua ehkä jakaa muille, mutta oletko ajatellut, että jos teillä on silloin ollut jotain pientä riitaa ja ystäväsi on purkanut kiukkuaan päiväkirjaansa. Ei tarkoita, että hän ajattelisi noin jos olette edelleen väleissä.
Itsellä on myös päiväkirja mihin puran kiukkua sun muuta... olen myös monesti haukkunut mieheni ja muutamat kaverini pystyyn siellä jos ottanut päähän joku heidän käyttäytymisessään.
Päiväkirjaan kirjoittaminen kun ei ole selän takana puhumista :) Eihän silloin asiaa pode kukaan muu kuin tämä henkilö itse.
Sinuna unohtaisin koko jutun!
mutta kuolleilla päiväkirjakirjoittajilla ei taida olla oikeutta yksityisyyteen, esim ei Anne Frankillakaan ollut.
ensimmäistä kertaa kommentoin ketjua. tämä ajatus nousi itselläkin mieleen. onhan noita päiväkirjoja julkaistukin, kirjeenvaihtoa ja muita henkilökohtaisuuksia. karsittuna ja siistittynä ehkä osin, mutta silloinkin joku on ne ainakin kertaalleen lukenut sensuroimattomana.
ei kuulostanut tuo aikaisempi, joka kertoi lukeneensa siskonsa päiväkirjaa tämän kuoleman jälkeen, mitenkään sosiaalipornoistavan toisen yksityisiä asioita. lukisin ehkä oman siskon kirjat myös jos tilanne tulisi eteen. eipä itsestään osaa kukaan sanoa, miten menetyksen ja surun keskellä toimii. haluaako tavalla kuin tavalla päästä menetettyä ihmistä lähemmäs... nämä on vaikeita kysymyksiä, mihin ei voi sanoa varmuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitat että olet lukenut salaa toisen päiväkirjaa ja nyt olet surullinen siitä, että sua on siinä sanottu itsekeskeiseksi ja moraalittomaksi.
Öh. Eiköhän pointit tulleet todistetuiksi jo tuolla päivkirjan lukemisella. Olisit ymmärätänyt edes hävetä niin paljon, että olisit jättänyt avautumatta täällä.
Et voi tietää missä tilanteessa tai tunnetilassa ystäväsi on päiväkirjaansa kirjoittanut. Sinun tulisi pettyä itseesi, ei ystävääsi. Tekosi on anteeksiantamaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä siellä lue mitään hyvää mistään eikä kestään.
ja ajattelemisen aihetta alottajalle. Ehkä ystäväsi kirjoittaa ne, mitä ei voi sanoa sinulle, ja ne hyvät asiat tulee muuta kautta ilmi.
Tekosi on anteeksiantamaton.
ihmisiä, joista tällainen "vaatimaton" teko on suorastaan anteeksiantamatonta. minusta sellaisia on suuret ja merkittävät ja ylitsepääsemättömät asiat. päiväkirjan vilkaisu on alhaista ja väärin, mutta kyllä minä sen anteeksi antaisin.
kata jo yksinään puolet noista määreistä. Eli hyvinkin voi pitää täysin paikkansa.
Mun mielestä sun kannattais ryhdistäytyä.
Itsekin kirjoitan että joskus tekisi todellakin mieli jättää lapset ja koti ja lähteä pois maasta ja aloittaa uusi elämä, mutta en todellakaan koskaan tekisi niin.
Sinä et selvästikään ole ystävällesi YSTÄVÄ. Todellinen ystävä ei lue toisen päiväkirjaa vaikka mieli tekisi.
kaikilla on salattu minuus- sinullakin ap
"jos torilla kivitettäisiin lapsen yli ajanut rattijuoppo niin osallistuisitko?" provoilijasta. Nämä ovat niin pikkutyttömäisiä juttuja.
Empä uskokaan, ettei monet lukisi sopivasti kohdalle sattunutta päiväkirjaa, jos tietäisi, ettei siitä ole mahdollista jäädä kiinni, ja jos vielä on mahdollista, että siellä lukisi jotain itsestä tai jostain tuntemastaan ihmisestä. Ihme moraalinvartijoita täällä! Ap sanoi heti ekassa viestissä, että tietää tehneensä väärin ja heti tähän puututtiin monessa viestissä. Minä ainakin voin sanoa, että lukisin. Kukaan kuullut sanontaa tilaisuus tekee varkaan. Totta useamman kohdalla kuin uskottekaan/tunnustattekaan.