Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Katsoitko eilistä 4D-dokkaria hamstraajista?
27.01.2010 |
Tunnetko ketään tällaista ja miten se ilmenee?
Appiukkoni ei hamstraile tai ostele tavaroita mutta ei ikinä heitä mitään poiskaan! Eli jos perii vaikka sukulaiselta kalusteita niin ne sitten säilytetään jossain. Eli kaikki appivanhempien ostamat tavarat säilytetään ja koti onkin sitten sen näköinen:(. Täyttä ja nurkat täynnä roinaa:(.
Kommentit (20)
ohjelman ja alkoi oma työhuone ahdistaa.
Siellä kasa pieneksi jääneitä lastenvaatteita ja tarpeettomia leluja, jotka pitäisi viedä kirpparille, ei vaan ole saanut aikaiseksi. Pitääkin saada se homma tällä viikolla tehtyä :)
Äitini ei ole hamstraaja, mutta haluaisi minun olevan. Yrittää tunkea minulle kaikenlaista vanhaa roinaa ja vaatii että ne pitää säilyttää. En ota niitä roinia vastaan. Lisäksi saa ihmeellisiä ahdistuskohtauksia jos huomaan minun hävittäneen omasta kodistani jotain turhaa tavaraa. Esim. jos ostan uuden sohvan, pitäisi vanhakin säilyttää =o
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei pysty heittämään mitään pois. Esim. kun näki eteisessä säkin mun vaatteita, jotka olin aikeissa heittää pois, niin alkoi penkoa sitä että mitä sä oikein heität hyviä vaatteita pois, nämähän voi säästää tyttärelle! Minun piti heittää vaatetta salaa pois. Aivan kaikki vaate, vanhat kengät, räsyt, lehdet....pitäisi säästää. Nyt on kahden viime vuoden aikana päästy sopimukseen, että saan viedä liiat tavarat kierrätyskeskukseen. Rikkinäiset heitän salaa pois. Itse en kestä tungosta ja ahdistun siitä.
Mies on myös nuuka, eikä halua ostaa mitään. Tämä kuvio toistuu joka kerta: Tarvitsisimme tällä hetkellä kirjahyllyn, uuden jääkaapin ja kuivausrummun. Ei, miestä ei saa ostamaan. Niinpä minä säästän etukäteen rahat, tilaan kamat kotiin postimyynnistä (autolla as. om. kauppaan pääsemisestä on ihan turha haaveilla) ja mies huutaa ja haukkuu tuhlaamisesta ja maksaa sitten parin päivän päästä osuutensa. Viikko sitten ostin uuden olohuoneen maton, joka maksoi puoleen hintaan alessa 80 euroa, vanha oli 3 vuotta vanha todella huonolaatuinen pölynkerääjä, halvin mitä silloin löytyi. Mies rähisi koko illan, ja seuraavana päivänä sitten myönsi ostoksen oikeaksi, maksoi puolet matosta.
Mainittakoon että miehellä on tilillään 17000 euroa ja mulla 6000. Että...
Muuten ei ukossa vikaa ole. Mutta tuo nuukuus ja ostoksien päältä raivoaminen on älyttömän rasittavaa, kun en ole mikään tuhlari.
En vain tajunnut asian vakavuutta silloin. Eli joka huone oli täynnä säkkejä, jotka täynnä roinaa. Ja irrallista roinaa myös lastenhuoneita, vessaa ja saunaa myöten.
Missään lattialla ei mahtunut kävelemään ja pienet lapset 4- ja 9-vuotiaat nukkuivat raivaamillaan alueilla säkkien päällä, koska sängyt olivat jo kauan sitten hautautuneet jonnekin :(
Lasten olot olivat aika järkyt.
Todella järkyttävä, onneksi en tunne ketään hamstraajaa.
että jokainen meistä tunteen jonkinasteisen hamstraajan. Kuten dokkarissa sanottiin, se ei aina näy ulospäin... Hamstraus voi myös olla lievää, lievempää kuin noilla ihmisillä dokkarissa.
Eihän siitä ole pitkä kun joku täälläkin kirjoitteli siitä, että ostelee jatkuvasti liikaa tavaraa kirpparilta. Ostelee vaikka ei tarvitsisi, kaapit sitten pursuaa tavaraa ja luottokorttilaskut huikeita:(.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
katsoa mistään? kiinnostais tosi paljon, tunnen ainakin yhden tällaisen.
mutta se missä oli se pariskunta ja ihan ok näköisiä, niin huomasitteko missä kunnossa siellä oli seinät?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta se missä oli se pariskunta ja ihan ok näköisiä, niin huomasitteko missä kunnossa siellä oli seinät?!
Ihan kuin ois katto vuotanut! Homevaurioitako? Ei se äijä varmaan välittänyt siitä p***kaan kunhan sai pitää rakkaat tavaransa:(.
Tosin ei näin paha. Mutta hän kiintyy sairaasti tavaroihin, eikä voi heittää mitään pois. Ostaa aina vaan lisää kaappeja, joihin säilöö lisää tavaraa kangastilkuista vaatteisiin ja kaikkeen siltä väliltä. Olen yrittänyt tarjota siivousapua, mutta suuttuu jos ehdotankin, koska ei näe itsessään mitään vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosin äiti heittää tavaraa poiskin, mutta hirveän hitaasti.
Itsessä on samoja taipumuksia (ei siis mitänä sairalloista, mutta melkoista oravatouhua), aiemmin en osannut heittää oikein mitään pois kun ajattelin että tätähän voi vielä käytää... Tavaramäärä pysyi kyllä normaalina, mutta kasvoi koko ajan ja kaapit alkoi täyttyä. Nyt onneksi olen oppinut ettei se tavarankeruu ketään hyödytä, ja tavaramäärä on kotona vähentynyt paljon. Poisheittämisestä ei tule huonoa omatuntoa kun oikeastaan kaiken käyttökelpoisen saa jotenkin kierrätettyä.
Tosin ei näin paha. Mutta hän kiintyy sairaasti tavaroihin, eikä voi heittää mitään pois. Ostaa aina vaan lisää kaappeja, joihin säilöö lisää tavaraa kangastilkuista vaatteisiin ja kaikkeen siltä väliltä. Olen yrittänyt tarjota siivousapua, mutta suuttuu jos ehdotankin, koska ei näe itsessään mitään vikaa.
ryhmään, valitettavasti. Kaikkien lehtien vuosikerratkin on säilöttynä, roinaa lattiasta kattoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tähän vaivaan? Äidilläni tosiaan ongelma, jota hän itse ei kylläkään tunnusta. Asia vaivaa minua ja on tulehduttanut välejäni äitiini. En vaan jaksa mennä enää kyläilemään romuvarastoon, jossa tulen lähinnä vihaiseksi. Äiti ei ymmärrä tätä lainkaan, vaan hänen mielestään hänet täytyy hyväksyä sellaisena kuin hän on. Hänestä 3 korkeaa kaapillista lakanoita ja pyyhkeitä, 3 pakastinta täynnä marjoja jne. on vaan normaalia.
nro 9
tähän vaivaan? Äidilläni tosiaan ongelma, jota hän itse ei kylläkään tunnusta. Asia vaivaa minua ja on tulehduttanut välejäni äitiini. En vaan jaksa mennä enää kyläilemään romuvarastoon, jossa tulen lähinnä vihaiseksi. Äiti ei ymmärrä tätä lainkaan, vaan hänen mielestään hänet täytyy hyväksyä sellaisena kuin hän on. Hänestä 3 korkeaa kaapillista lakanoita ja pyyhkeitä, 3 pakastinta täynnä marjoja jne. on vaan normaalia. nro 9
Ilmoita hänet siihen ohjelmaan "Sillä siisti" vai mikä sen nimi onkaan? En tiedä pyöriikö enää.
Ei oo normaalia että yhdellä ihmisellä on noin paljon pyyhkeitä ja lakanoita. Meitä on 5 henkeä ja meillä on vain n. 10 isompaa pyyhettä ja vähän pikkupyyhkeitä. Lakanoita ja pussilakanoita pari per nuppi:).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
määrät, kirjoja oli valtavasti, samoin astiastoja vaikka koko pataljoonalle. Hän kuoli jokunen vuosi sitten ja voit kuvitella mitä se oli kun jouduin käymään irtaismistoa läpi, yksin mieheni kanssa. Ja vielä toisella paikkakunnalla joten jouduimme yöpymään siellä sekamalskan keskellä. Rankinta mitä olen joutunut ikinä tekemään..:(
Em tosiaan tiedä mikä tuohon keräilyvimmaan voisi auttaa. Itse tulin myös vihaiseksi ja ahdistuneeksi silloin kun asuin vielä kotona tavaran keskellä..
tähän vaivaan? Äidilläni tosiaan ongelma, jota hän itse ei kylläkään tunnusta. Asia vaivaa minua ja on tulehduttanut välejäni äitiini. En vaan jaksa mennä enää kyläilemään romuvarastoon, jossa tulen lähinnä vihaiseksi. Äiti ei ymmärrä tätä lainkaan, vaan hänen mielestään hänet täytyy hyväksyä sellaisena kuin hän on. Hänestä 3 korkeaa kaapillista lakanoita ja pyyhkeitä, 3 pakastinta täynnä marjoja jne. on vaan normaalia.
nro 9
Ja siis monien suvussa ja tuttavissa. Ilmankos kaikenlaiset poliisit ja huoltomiehet haastatteluissa sanovat, että ihmisillä näkee uskomattomia asuntoja, on ihan tyypillistä, että tavaraa on lattiasta kattoon jne. Tuolloin on puhuttu lähinnä sotkusta ja siivouksen puutteesta, mutta taitaa mennä enemmän tämän hamstrauksen puolelle nämä. Itse kuulin nuorena helsinkiläisestä naisesta, joka keräsi muovipusseja, siis tyhjiä kaupan muovikasseja, ja niitä oli tosiaan asunnossaan lattiasta kattoon.
New Yorkilaisten veljesten tapaus vuodelta 1947 hämmästytti, kun se oli kuitenkin kerrostalo, ja tavaraa 12 tonnia vai miten se meni. Miten voi lattiat kestää? Hyvin rakennettu talo on täytyntt olla. Olivat kuolleet tavaroiden alle sitten.
Sen Michaelin (tai mikä se mies oli), joka säilöi ulosteensakin kotoa tyhjättiin toi 12 tonnia rojua.
Miehen kanssa emme tienneet miten oisimme suhtautuneet dokumenttiin. Olipa aimo pläjäys sosiaalipornoa mutta oikeasti olimme niin hämmentyneen järhkyttyneitä hamstraajien sairaudesta että välillä nauroimme hysteerisesti ja välillä ei tiennyt oisiko pitänyt itkeä.
Kauheaa oli sillä nokkahuilistivaimolla...
Meidän perheessäkin on vähän hamsterin vikaa, mutta ei meillä sentään roskaa säilötä...
Varmaan jotenkin geenimuistissa tuo pula-aika :)
katsoa mistään? kiinnostais tosi paljon, tunnen ainakin yhden tällaisen.
Alue: Aihe vapaa
Minäkään en raaski ihan helpolla ,heitää pois naisten lehtiä . Kolme aikuista tytärtä ,tuovat uusia lehtiä luettavaksi.