Sain tekstiviestin parinkymmenen vuoden takaa, arvatkaapa mitä se sisälsi?
Kommentit (45)
Viestin lähettäjä antoi ymmärtää, että olin hänen silloinen rakkainpansa. Onnitteli minua. Käytti silloista sanontaa, jota aikanaan käytin puhelimessa. Se ei oikeasti ollut silloin edes suhde, ainakaan minun puoleltani. Melkoisen erikoinen juttu kaiken kaikkiaan... Juttu on niin erkoinen, että tuskin tulen sitä oikeasti koskaan kenellekään kertomaan, esim. lapsille tms. Mutta hauska muistojen aarre sen on. Silloin aikanaan kerroin muutamalle ihmiselle. Uskottuja ystäviä kun kuitenkin on olemassa. Tuskin heillekään uskaltaisin kertoa nyt tuosta viestistä. Tai siis ei siinä mitään palkäämistä ole, mutta elämä kun on kulkenut tosiaan tuon parikymmentä vuotta eteenpäin. T. ap nyt ihan oikeasti alkuperäisen viestin kirjoittanut
40 vuotta myöhemmin. Eivät edes olleet nähneet toisiaan tuona aikana.
Tätini oli eronnut ja näki lehdessä tuon miehen vaimon kuolinilmoituksen. Joitain kuukausia myöhemmin hän kirjoitti kirjeen tälle leskimiehelle ja he tapasivat.
Tätini ja tämä mies avioituivat 3 v myöhemmin, molemmat olivat tuolloin n. 60-vuotiaita. Edelleen ovat yhdessä ja jo lähes kasikymppisiä.
välttämättä edes tajua mitä tekevät. Kiusaaminen on heille hauskaa ajanvietettä, mikä unohtuu ajan kuluessa. Kiusattu kärsii koko elämänsä.
Hienoa ap.
Itse muistan vain, että välimme eivät olleet kovin hyvät, siis emme olleet mitään kavereita, mutta en nyt muista erikoisemmin että minä olisin siinä ollut se kiusaaja. -ap
niin mahtavaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
Oikein sulleeeeeeeeeeeeee..hah
Viestin lähettäjä antoi ymmärtää, että olin hänen silloinen rakkainpansa. Onnitteli minua. Käytti silloista sanontaa, jota aikanaan käytin puhelimessa. Se ei oikeasti ollut silloin edes suhde, ainakaan minun puoleltani. Melkoisen erikoinen juttu kaiken kaikkiaan... Juttu on niin erkoinen, että tuskin tulen sitä oikeasti koskaan kenellekään kertomaan, esim. lapsille tms. Mutta hauska muistojen aarre sen on. Silloin aikanaan kerroin muutamalle ihmiselle. Uskottuja ystäviä kun kuitenkin on olemassa. Tuskin heillekään uskaltaisin kertoa nyt tuosta viestistä. Tai siis ei siinä mitään palkäämistä ole, mutta elämä kun on kulkenut tosiaan tuon parikymmentä vuotta eteenpäin. T. ap nyt ihan oikeasti alkuperäisen viestin kirjoittanut
Juttu hymyilytti, mutta neilikkakohdassa nauroin ääneen. :))
"Ap syö tällöin neilikkansa, pakenee vähin äänin ja päättää unohtaa koko jutun."
mainosta, jolle olen itse joskus naureskellut. Kuka lie mainosnikkari keksinyt tarinan, mutta aika hauskahan se on.
Ap saisi kyllä luvan kertoa nyt kunnolla mistä on kyse, jos on kerran vielä osa kertomatta.
aikanaan sain kyseiseltä ihmiseltä useammankin kukkalähetyksen, kerran mm. yhtä monta ruusua, kuin täytin (ja olin ihan aikuinen jo silloin). Ne ruusut säilyivat todella kauan maljakossa (3 viikkoa). Sitten ne olivat kuivatettuna tallessa monta vuotta. Kunnes eräässä muutossa heitin pois.
Oli tuo aika melkoinen tarina, seikkailu kerrassaan. Kovin montaa kertaa emme yhteensä nähneet. Juteltua tuli kuitenkin tunteja, tunteja eripuolille maailmaa... (ei onneksi minun puhelinlaskuuni).
Jutussa on paljon monia eri vivahteita, joita on hauska muistella vaikka siteen tooosi vanhana.
niin tää sun ystäväs haluaa pitää yhteyttä suhun edelleenkin?? aiotko vastata ap hänelle ja mitä vastaat? ehkä hän kaipaa juttuseuraa!!
laita sille joku arvotus ;)
Mainitsin aikaa kuluneen eräästä tapauksesta tuon parikymmentä vuotta.
Tuskinpa hän haluaa sen kummempaa yhteydenpitoa, tuli onnittelut mieleen. Näin uskon.
Tuo arvoitus juttu oli kyllä hyvä ehdotus, jos sille joskus tulee käyttöä, niin pidetään mielessä.
eix tota kutsuta flirttailuksi jos viittaa johonkin kivaan juttuun? :)
joku tyyliin ensimmäinen kielari tms? ;)
Tämä ei ollut mikään teinijuttu.
Siellä se 80-luvun pörröpääkovis Rane, joka melkein seukkas ap:n kanssa nyt kirjoittaa, että ap on hänen elämänsä suuri rakkaus. Voisko tavata? Ja ap laittaa neilikan rintaan ja lähtee kulmabaariin odottelemaan, kun paikalle saapuu kolminkertaiseksi pullistunut, kaljuuntunut Rane, jolla on pitkät sivuhiukset kammattuna kaljun peitoksi ja vanuttunut slipoveri keskivartalon peitteenä. Ap syö tällöin neilikkansa, pakenee vähin äänin ja päättää unohtaa koko jutun.
Ihan itse keksin tämän tarinan ;), ja arvaan, että se sopii myös tähän tilanteeseen.
eix tota kutsuta flirttailuksi jos viittaa johonkin kivaan juttuun? :)
Mutta sanonta oli "entiselle rakkaimmalle", ehkei siinä siltäkään puolelta mitään sen kummempaa nyt... Elämä tosiaan vie eteenpäin. Mutta väittäisin, että tämä juttu oli sen verran erikoinen, että ei ihan joka tytölle osu elämän eikana.
Muistojen arkussa hyvä säilyttää, sinne "omaan hautaan asti".
Tarina on tietyllä lailla kuin satu.
eix tota kutsuta flirttailuksi jos viittaa johonkin kivaan juttuun? :)
Mutta sanonta oli "entiselle rakkaimmalle", ehkei siinä siltäkään puolelta mitään sen kummempaa nyt... Elämä tosiaan vie eteenpäin. Mutta väittäisin, että tämä juttu oli sen verran erikoinen, että ei ihan joka tytölle osu elämän eikana.
Muistojen arkussa hyvä säilyttää, sinne "omaan hautaan asti".
Tarina on tietyllä lailla kuin satu.
Mihinkään koulukiusaamisjuttuun viestini ei todellakaan liittynyt. Henkilöt eivät olleet edes koululaisia.
Eilen tuli yllättävää menoa ja kone piti jättää, siksi en voinut olla enää mukana keskustelussa loppuun asti.
Eilen sain tuon tekstiviestin oikeasti 20 vuoden takaa. Täällä oli hyviä arvauksia, mistä oli kysymys.
Kyseessä ei siis ollut mikään "löytynyt" lapsi tms. Tuo Rane-juttu oli hauska, mutta ei totta sekään.
Viestin lähettäjä antoi ymmärtää, että olin hänen silloinen rakkainpansa. Onnitteli minua. Käytti silloista sanontaa, jota aikanaan käytin puhelimessa. Se ei oikeasti ollut silloin edes suhde, ainakaan minun puoleltani. Melkoisen erikoinen juttu kaiken kaikkiaan...
Juttu on niin erkoinen, että tuskin tulen sitä oikeasti koskaan kenellekään kertomaan, esim. lapsille tms. Mutta hauska muistojen aarre sen on. Silloin aikanaan kerroin muutamalle ihmiselle. Uskottuja ystäviä kun kuitenkin on olemassa. Tuskin heillekään uskaltaisin kertoa nyt tuosta viestistä. Tai siis ei siinä mitään palkäämistä ole, mutta elämä kun on kulkenut tosiaan tuon parikymmentä vuotta eteenpäin.
T. ap
nyt ihan oikeasti alkuperäisen viestin kirjoittanut