Lue keskustelun säännöt.
Erittäin ylipainoisen laihduttamisesta.
25.01.2010 |
Olen hyvin ylipainoinen (BMI 43) ja nyt useiden jojolaihdutusyritysten jälkeen otan jälleen härkää sarvista ja ryhdyn elämään terveemmin ja pudottamaan painoa. Tsempatkaa mua, että tällä kertaa onnistun!
Ajatukseni on tietenkin muuttaa ruokailutottumuksia; kevyempää, runsaasti kasviksia, kaikki rasvainen ja sokeri pannaan, hyviä hiilareita ja kaloreitakin siinä sivussa vahtaan. Ohessa käytän satunnaisesti Nutrilett-valmisteita korvaamaan aterioita.
Tämän ohella tarkoitus on ajaa kuntopyörällä puoli tuntia päivässä rasvanpolttosykkeellä (tai alkuun kaksi kertaa 15 min päivän mittaan, kunto on todella surkea) ja kunnon kasvaessa (toivottavasti) lisätä tätä määrää pikkuhiljaa. Puoli tuntia päivässä riittänee superhuonokuntoiselle jonkin aikaa. Käyn myös kuntosalilla kerran viikossa. Ja ajan salliessa vesijumpassa. Ulkoliikunta lähinnä kävellen tulee mukaan kuvioihin kunnon hieman parannuttua ja olon muutenkin kevennyttyä. Juuri nyt pyrin harrastamaan mahdollisimman nivelystävällistä liikuntaa.
Miltä tällainen suunnitelma kuulostaa? Jos pystyn pysymään tässä suunnitelmassa ja ennen kaikkea, jos saan ruokavalion pidettyä kohdallaan, niin eikö minun pitäisi laihtua?
Kommentit (22)
Painonvartijat on tuttua, kuten myös karppaus. Painonvartijat sopii, jos on aikaa kulkea ryhmässä (se on hyvä tuki), mutta mulle se on hankalaa pienten lasten ja miehen vuorotyön takia. Karppaukseen en enää lähde painonpudotusmielessä, ennemmin yleisesti kevyempään ruokavalioon. Ja mieluummin taidan laskea kaloreita kuin pisteitä.
Minusta ainakin tuo kuntopyörä tuntuu hyvin nivelystävälliseltä ja sillä saa hyvin nostettua sykkeen ja seurattua sen pysymistä sopivana. Vesijumppa on varmasti yksi parhaista vaihtoehdoista, mutta siinä rajoittaa ajat (ja meillä päin ryhmät ovat todella täynnä mummuja, joten ei siellä kunnolla pysty jumppaamaan). Yritänkuitenkin päästä käymään sielläkin. Tuossa kuntopyörässä paras asia on se, että ei ole mitään tekosyytä miksi ei liikkuisi, kun sellainen nököttää olkkarissa!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, en kuntopyöräilyä väheksykään, se vain on aika tylsä laji. Kyllä sitä jonkin aikaa jaksaa, mutta viikkotolkulla pelkkää kuntopyöräilyä on aika tylsää. Joten älä aja joka päivä, vaan "anna lupa" ajaa vain joka toinen päivä niin että oikein odotat sitä.
Ja vuoropäivin sitten vaikka käyt kävelyllä. Lasten kanssa voi nyt ainakin ihanasti pulkkailla (ja vetää pulkkaa) käydä luistelemassa ja hiihtämässä.
Itse pudotin painonvartijoissa viime vuonna 10 kiloa, nyt olisi vielä samanmoinen (tai vähän enemmänkin) urakka edessä tälle vuodelle. Ryhmään on meiltäkin 35 kilsan matka, mutta mies onneksi hoitaa lapset silloin ja se on mun ihan omaa aikaa. Vuorotellan ajovuoroissa kaverin kanssa ja käydään samalla sitten isommassa kaupassa.
ja karsii pitkälti hiilaritkin, niin mistäs se elämiseen vaadittava energia tulee? Itse en todellakaan jaksaisi pelkällä rehulla ja kuidulla elää.
ja karsii pitkälti hiilaritkin, niin mistäs se elämiseen vaadittava energia tulee? Itse en todellakaan jaksaisi pelkällä rehulla ja kuidulla elää.
Normaalia kotiruokaa syön, samaa mitä laitamme lapsille. Annoskoot pienemmiksi ja paljon salaattia lautaselle. Ja aamu-, väli- ja iltapalat fiksuiksi. Kaipa se siitä...
ap
p.s. Sen kuntopyöräilyn kanssa aika näyttää, miten siihen tylsistyy. Sitten kai on syytä miettiä vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiloklubia ainakin aluksi, niin opit arvioimaan niitä kaloreita. Itse aloitin 2 viikkoa sitten ja nyt saldona -4 kg ja monta yllätystä ruokien kaloreissa. Aloita rauhassa se liikunta, pienikin tekee hyvää. Tsemppiä!!!
Aivan sama mitä liikuntaa, tuolla sykkeellä. Siis nimenomaan painonpudotusmielessä, yhdistettynä kevyeen ruokavalioon.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa kokoluokkaa. Joten puolin ja toisin, tsemppiä!
Itseolen hissuksiin tiputellut 130 kilosta hiukan alle 100 kiloon ja nyt alkaa jo sujua hikijumppakin ihan tosissaan... :) Vaikka polvet on aika kuluneet. :(
MILJOONA kiloa energiaa ja peukut pystyyn sulle! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja yritä asennoitua niin, että tämä ei ole mikään pikaratkaisu. Et varmaankaan ole lihonutkaan muutamassa kuukaudessa, älä odota laihtuvasikaan. Tee ennemmin pieniä muutoksia kuin isoja. Kun kiloja sitten on vähä tippunut, tee seuraavat muutokset.
Käy ensin täällä:
http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/energyneed.pl?session_id=9d8f77a7…
ja katso energiankulutuksesi. Se on todennäköisesti paljon enemmän kuin kuvittelet. Sinun ei kannata pyrkiä mihinkään 1500 kcal tms. laihduttaessasikaan missään nimessä. Mieti mieluummin, mitä sellaista syöt, josta tähän mennessä saat paljon turhia kaloreita ja joka on suhteellisen helppo jättää pois tai vähentää. Tee niin. Huolehdi, että syöt sen puoli kiloa kasviksia päivässä, mutta älä tee ruokavaliostasi liian tiukkaa.
Terveytesi kannalta liikunta ja kunnon kohottaminen on ensiarvoisen tärkeää ja se myös laihduttaa. Kun nyt aloitat varovasti kunnon kohentamisen, niin keväällä pystyt ehkä jo pyöräilemään ulkonakin kunnon lenkkejä. Ei niin tylsää kuin kuntopyöräily ja reilusti ylipainoinen saa jo tunnin lenkillä kaloreja kulutettua laihdutukseen ihanteellisen kalorivajeen verran. Jo nyt talvella voit saada paljon sopivan tehokasta ulkoilua lasten kanssa. Vedä lasta pulkassa, leikkikää lumisotaa tai rakentakaa lumilinna (jos nyt suojasäätä joskus tulee.) Mene mukaan lasten leikkeihin ja peleihin, älä jää seisoskelemaan paikallesi.
Sinun kokoisesi ihminen kuluttaa kevyessäkin liikunnassa paljon kaloreita ja lasten kanssa touhutessa sitä liikuntaa tulee huomaamattomasti, hauskasti ja lapsetkin nauttivat, kun äiti osallistuu.
Sanot tehneesi jojo-laihdutuksia ja samalla tavalla käy helposti nytkin, jos aloitat liian kireällä dietillä. Ei kannata myöskään edes ajatella mitään tavoitepainoja, vaan yrittää vain muuttaa elämäntapoja hieman paremmiksi. Yritä ajatella, että edessä on elämäntaparemontti loppuelämäksi ja parina seuraavana vuotena voit varautua siihen, että joudut pari-kolme kertaa vuodessa uusimaan vaatevarastosi aina vähän pienemmäksi. Loppuelämän kestävässä elämäntapamuutoksessa ei ole kiire. Sinun ei tarvitse poistaa mitään kokonaan ruokavaliostasi, riittää, että keskimäärin kulutat hieman enemmän kuin syöt. Näin ei kuitenkaan tarvitse joka päivä käydä ja satunnaisesti voit ihan hyvin syödä enemmän kuin kulutat ja mitä tahansa herkkuja tms. Riittää, että sinulla 80-90 % päivistä on ellaisia, että kulutat n. 500-700 kcal enemmän kuin syöt.
Olen katsonut noita energiankulutusjuttuja ennenkin, mutta en muistanut, miten paljon tosiaan tämän kokoinen kuluttaa tekemättä mitään!
Oikeassa olet liian tiukan ruokavalion suhteen. Yritän pitää tällä kertaa järjen päässä. Suurin ongelmani on, että olen iltavirkku ja valvon itsekseni kun muu perhe jo nukkuu. Silloin on niin helppo syödä! Sen kun saisin pois tai muutettua vaikka porkkanan pupellukseksi, olisin jo hyvässä tilanteessa.
Tällä koolla voin varmasti syödä sen 2000 kcal päivässä ja silti laihtua, vaikka en liikkuisikaan. Joten yritän saada selkeän rytmin; aamiainen, lounas, ilta-ateria perheen kanssa, iltapala. Tarvittaessa jotakin välipalaa.
Nyt olen siinä mielessä tosi tarkoituksella liikkeellä, että vielä minulla ei ole mitään sairauksia, diabetesta tai muutakaan, mutta ne kyllä vaanivat tällä BMI:llä aivan nurkan takana (raskausajan diabetes lisänä kasvattamassa riskiä sairastua diabetekseen).
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko sä ap jo käynyt ravintoterapeutilla? Sähän pääset hänen vastaanotolleen kun BMI on noin korkea. Mä tosiaan suosittelen - itse en päässyt tk:n kautta koska en ole riittävän ylipainoinen, joten olen maksanut mansikoita samasta palvelusta yksityisellä. Mut se on joka pennin arvoista - rt kertoo sulle sellaistakin tietoa, mitä et netistä löydä ja mikä saattaa yllättääkin.
Tsemppiä kovasti, muista käyttää kaikki palvelut hyväksesi mitä saat nyt kun ylipainoa on noin paljon - tarvit niitä sitten, kun ekat helpot kilot on lähteneet ja laihtumisessa on suvantokausia. Silloin helpottaa kovasti (henkisesti) kun voi jonkun kanssa asiasta keskustella ja miettiä laihduttamista monelta kantilta.
Saamaani tietoa osaan oveltaa myös ei-raskausaikaani varsin hyvin. Ei se, että olen päästänyt itseni lihomaan vuosien mittaan, tarkoita, ettenkö tietäisi miten PITÄISI syödä. Tietoa kyllä on. Joten ainakin alkuun puuhastelen asian parissa omin nokkineni, ja miehen kanssa, jolla sama projekti.
ap, joka kiittää edelleen tsemppauksesta
kannattaa ehkä ensin lähteä muuttamaan sitä naposteltavaa. Tee itsellesi iltanaposteltava jo päivällä valmiiksi. Pilko tikuiksi porkkanoita, kurkkua, lanttua, omenaa, paprikaa ja/tai pari-kolme paahdettua ruisleipäsiivua. Varaa dippi. Tai osta rasia viinirypäleitä.
Kun iltanaposteltava on valmiina, tulee myös otettua se suhteellisen terveellinen valmis vaihtoehto, eikä nälkäisenä kolattua kaapista sitä rasvaisinta ja sokerisinta vaihtoehtoa. Jos taas yrittää liian suurta muutosta omiin elämäntapoihinsa, sitä todennäköisemmin epäonnistuu. Jos olet iltavirkku ja mielelläsi syöt illalla, niin siinä ei ole mitään pahaa. Kokonaiskalorinsaanti ratkaisee ja voit ihan hyvin rytmittää ruokailusi niin, että siihen kuuluu napostelua iltaisin. Tärkeää on se, mitä napostelet.
Jotenkin tuo itsestäänselvän vaihtoehdon sanominen toisesta suusta kuulostaa heti sata kertaa fiksummalta kuin omasta.
Tottakai iltanaposteluongelma on juuri se, mihin on tartuttava!
No en mä kyllä kuvitellutkaan, ettetkö sä jo tietäisi miten pitäisi syödä, olethan sä todennäköisesti lukenut kaikki samat valistuslappuset ja kirjat mitä me muutkin ylipainoiset.:)
Mun kohdalla kyse ei ainakaan ollut siitä, ettenkö ois tiennyt mitä ois pitänyt syödä, vaan siitä, etten tiennyt mikä tarkalleen ottaen omassa arjessa mätti - mä koin ettei mun tällä tiedolla ja näillä syömisillä pitäis edes olla ylipainoinen. Mut niinpä vain olin ja sieltähän ne jutut sitten löytyikin mihin mä kompastelin; liian vähän rasvaa, liian pitkät ruokavälit, ei iltapalaa jne. En mä ollut kokenut noita asioita niin merkitykselliseksi painonhallinnassa, että oisin viitsinyt puuttua niihin, mut sit kuitenkin ne oli laihtumisen esteenä.
En mä siis olettanut, ettekö sä yksinkin pärjäis. Minulle vaan oli iso apu nähdä tismalleen, mikä lähtötilanne oli, ja siihen tarvitsin asiantuntijan apua.
Minä taasen kyllä tiedän aivan tasan tarkkaan omat ongelmakohtani.
- leivän (ja päällisten!) mussutus
- herkut pitkin päivää
- iltasyöpöttely
- juusto (ja inhoan kevytversioita)
Tiedän siis miksi painan mitä painan. Nämä kohdat kun jaksaisin järkeistää ja PITÄÄ ne fiksuina, niin alkaisi paino pudota.
ap
Tota vesijumppaa mä kannatan sulle ehdottomasti, jätä vaikka kahtena päivänä kuntopyöräily pois ja mene yhtenä päivänä viikossa ohjattuun vesijumppaan. Se on nivelillekin huomattavasti terveellisempää kuin kuntopyöräily. Ja kaikki lihasryhmät saavat liikettä, ei vain pyöräilevät jalat.
Nyt varmaan kaikki tulee sulle hehkuttamaan karppausta, mutta mä olen samaa mieltä kuin sä, että vähärasvaisella ja kevyemmällä voi lahduttaa vaikkei jättäisikään kaikkia hiilareita pois.
Osaatko painonvartijoiden pisteenlaskua? Jos joku kaverisi vaikka lainaisi aineistoaan, niin siitä saisit aika kivasti homman alkuun katsomalla mitä saa syödä ja kuinka paljon. Saman tietty ajaa kaloreiden laskeminen, jos siihen riittää intoa.
Tsemppiä sulle ja tule kertomaan joskus miten menee!