Lue keskustelun säännöt.
Tästä lähin ostan lapsilleni lahjaksi vain design-esineitä
22.01.2010 |
Saavat sitten aikuisena, JOS haluavat, viedä mukanaan omiin koteihinsa. Itse ainakin olisin ollut haltioissani, jos vanhempani olisivat ajatelleet samoin... Mutta ei, jostain Maskun alehyllyiltä kaavin ensimmäiset kalusteeni, edes Ikeaa ei silloin vielä ollut.
Olen niin kyllästynyt kaikkeen helposti rikkimenevään roinaan, mitä meillä on kaikki paikat väärällään. Lelut eivät mahdu mihinkään, niitä saa kaksin käsin kantaa kirpputorille. Mielestäni on oikein opettaa lapsille, että kannattaa hankkia kestävää, arvokasta tavaraa, mitä ei ole tehnyt lapsityövoimalla jossain Aasiassa. Siitä joutuu ehkä maksamaan hiukan enemmän, mutta kuka huolii kulahtaneita Sotkan huonekaluja 20 vuoden kuluttua kotiinsa?
Kommentit (2)
Mutta miehen puolelta. Meille ostettiin nimenomaan kaikkea kaikista halvinta lastulevyä. Mitä halvempaa, sen parempaa. Ja kun muutaman vuoden kuluttua turpoaa ja repeilee rikki, sitten vain katsellaan niitä... Sama koski leluja, vaatteita ja kenkiä. No, okei, lapset kasvavat, joten vaatteisiin on hölmöä laittaa omaisuuksia. Paitsi että ne todella halvat eivät ole eettisesti tuotettuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Design -mitä se on. Onko se 2-Lundiaa, jota vanhempani osivat halvalla ensimmäiseen yhteiseen kotiinsa 70-luvun alussa, sieltä varastohyllyksi ja myöhemmin nipuksi autotalliin, josta minä pelastin sen mukaani muuttaessani pois kotoa, maalasin ja jotka edelleen 20 vuotta muutostani ovat minun ja miehen TV-kirjastohuoneessa Tv-tasona ja kirjat hyllyjä täynnä.