mitä virikkeitä/tekemistä keksitte 2 vuotiaan kanssa
kotona? Välillä tuntuu , että ideat vähissä...moni juttu vielä liian vaikeeta.
Kommentit (8)
siinäpä se yksinkertaisuudessaan. ;) Joka päivä ankarat pulkkamäkitreenit ja sen lisäksi seikkailu lähiympäristössä. Joinakin päivinä teen lapselle temppuradan tunnelista, sohvatyynyistä ja pahvilaatikoista ym. sitä tykkää "suorittaa" varsinkin jos menen mukaan leikkiin. Joka päivä myös jorataan kunnon musiikin tahtiin, soitetaan urkuja ja kitaraa ja tehdään yhdessä ruoka. Ton ikäinen osaa myös jo pelata aivan alkeellista sählyä ja jalkapalloa, siis lähinnä syötellä sitä palloa äidille ja isälle. Iltaisin sit kylpysessiot pitkän kaavan mukaan, ammeessa on hiekkalelut ja leikkikuppisarja joilla läträä pitkään.
Mut tottahan se on, et joskus ei meinaa keksiä oikein mitään, mut onneksi noi kasvaa ilman jatkuvaa ohjaamistakin. :)
Lisäksi vaikka palapelit, tanssiminen, pikkueläimet, käsinuket, roolileikit (koti, kauppa jne)
-luetaan kirjoja (ei tosin jaksa keskittyä kuuntelemaan mutta kuvia tutkaillaan tarkasti) -laitetaan ruokaa (lapsi leikisti, minä oikeasti) -leivotaan pullaa tai sämpylää -muovaillaan muovailuvahasta -piirretään (lapsi käskee mun piirtää milloin mitäkin) -leikataan paperia saksilla -rakennetaan duploilla -lauletaan, kuunnellaan musiikkia -siivotaan!!! lapsi tykkää imuroimisesta hulluna :) Mut joo, kyllä monesti tuntuu että tekemisideat on ihan lopussa. Toisaalta olen ajatellut ettei se ole vaarallista, annan lapsen itse keksiä leikkejä enkä keksi niitä hänelle valmiiksi enkä osallistukaan niihin. Jospa se mielikuvitus kehittyisi niinkin...
aika usein kortteja isovanhemmille. Esim niin että lapsi repii suikaleita vihreästä paperista joka on sitten "ruohoa" joka liimataan kartongille ja ruohon sekaan laitetaan vaikka eläintarroja.
Kylppärissä ollaan maalattu esim. puolukkasurvoksella kaakeleihin kuvioita, myös niiden poispesu on kivaa kun lapsi saa suihkuttaa.
Kesällä saippuakuplat ja vesi-ilmapalloleikit pihalla.
Annat osallistua mahdollisuuksien mukaan normaaleihin arkitouhuihin, välillä leikit hänen kanssaan, touhuat aiemmin mainittuja asioita.
Ei käy lapsen aika pitkäksi ja on ihan riittävästi tekemistä. Itseäni inhottaa koko virike-sana. Nykyihmisten ongelma on viriketulva, ei virikkeiden puute ja sama pätee niin aikuisiin kuin lapsiin.
kun leikkipainitaan lattialla, välillä voi vähän kutitellakin ja lennättää jalkojen päällä ilmaan...voi sitä kikatuksen määrää;)
pelataaan pelejä (netissäkin löytyy hyviä)
kootaan palapelejä
maalaillaan ja piirrellään
luetaan kirjoja
ja hyi meitä katotaan paljon piirrettyjä
muistan kuinka tuskaa oli keksiä koko päiväksi tekemistä ainokaiselle, jonka keskittymisjänne oli jotain sekunnin luokkaa. Kun on useampi lapsi, ei tarvitse enää keksimällä keksiä mitään. Tsemmpiä teille taaperon viihdyttäjille!
-luetaan kirjoja (ei tosin jaksa keskittyä kuuntelemaan mutta kuvia tutkaillaan tarkasti)
-laitetaan ruokaa (lapsi leikisti, minä oikeasti)
-leivotaan pullaa tai sämpylää
-muovaillaan muovailuvahasta
-piirretään (lapsi käskee mun piirtää milloin mitäkin)
-leikataan paperia saksilla
-rakennetaan duploilla
-lauletaan, kuunnellaan musiikkia
-siivotaan!!! lapsi tykkää imuroimisesta hulluna :)
Mut joo, kyllä monesti tuntuu että tekemisideat on ihan lopussa. Toisaalta olen ajatellut ettei se ole vaarallista, annan lapsen itse keksiä leikkejä enkä keksi niitä hänelle valmiiksi enkä osallistukaan niihin. Jospa se mielikuvitus kehittyisi niinkin...