Millainen äiti antaa 8-vuotiaan kirjoittaa

No, onneksi lapset kirjoittelee vain paperille, eikä äiti ole vielä "paska".Olisiko joku sossutapaus?

antanut siihen luvan!!?



Oletko AP vähän yksinkertainen? Jotkut lapset on vähän hurjempia kun toiset.. Kyllä mä varhaisteininä kirjottelin ja piirtelin seiniin mitä sattui, eikä äidiltä tosiaan lupaa kyselty!

Eiköhän mukula ole kirjottanu ihan omin lupinensa. Sitäpaitsi kyllä mäkin olen lapsena nimitellyt mun äitiä ja ihan normaali tapaus mä silti olen. Nykyään ollaan heti hälyttämässä sossua joka asiasta hätiin.

Ja vielä äiti on paska? Siinäpä hyvin kasvatettu, tulevaisuuden toivo, wau! Ei, meillä ei kumpikaan lapsi kirjoittele seinille, pienenä saattoivat jonkun viivan värikynällä vetää, mutta kun heillä on ollut aina paperia ja heitä on ohjattu, niin seinät on pysyneet ilman alatyylin ilmaisuja vanhemmista;)

eiköhän se hoidu koulun kautta, kun tämän tytön jutut ovat muutenkin "levottomia". Ja varmaan on äiti antanut luvan, kun niitä kirjoituksia on vähän muissakin huoneissa, eikä niille ole yritetty mitään tehdäkään. Ap

sinänsä mikä tahansa äiti tuntuu lapsesta välilä paskalta ja se on ihan normaali kehitysvaihe ja kuuluu asiaan - jos ei tuntuisi niin silloin olisi syytä olla huolissaan.



Toki vanhemman täytyy ohjata lasta oikeaan suuntaan: jokainen 8v osaa ja tietää useita kirosanoja, mutta vanhemmalle niitä ei sanota.



t. terveisin äiti, jonka 8v lapsi toivoo välillä, että uuden äidin voisi ostaa netistä =) vaihtaisi minut kuulema sellaiseen äitiin, joka ei vaadi läksyjen tekoa ja huoneen siivousta...

Ei se kyllä miltään 8-vuotiaan normaalilta käytökseltä kuulosta, meidän 8-vuotias kirjoittaa päiväkirjaan, eikä onneksi kiroile...

sinänsä mikä tahansa äiti tuntuu lapsesta välilä paskalta ja se on ihan normaali kehitysvaihe ja kuuluu asiaan - jos ei tuntuisi niin silloin olisi syytä olla huolissaan. Toki vanhemman täytyy ohjata lasta oikeaan suuntaan: jokainen 8v osaa ja tietää useita kirosanoja, mutta vanhemmalle niitä ei sanota. t. terveisin äiti, jonka 8v lapsi toivoo välillä, että uuden äidin voisi ostaa netistä =) vaihtaisi minut kuulema sellaiseen äitiin, joka ei vaadi läksyjen tekoa ja huoneen siivousta...

mutta on vielä pyytänyt sitä anteeksikin, kun sanon, että siitä tulee paha miel:)

lapsi saa välillä tuntea, että äiti on kamala, se on aivan luonnollista. Jos lasta syyllistetään liikaa noista tunteista ("äidille tulee paha mieli" "pyydä anteeksi" jne) niin se voi aiheuttaa isompiakin syyllisyydentunteita lapsessa (myös myöhemmässä elämässä, ts. lapsi saattaa liian helposti kokea, että pitää miellyttää vanhempaa, vanhemmalle tulee paha mieli jos teen näin tai noin jne).



Enkä nyt tarkoita, ettei saisi sanoa että sanomisista tulee paha mieli, mutta sitä ei saa liikaa korostaa.

Vanhempi on kuitenkin se aikuinen joka tajuaa, että lapsen tunteet vaihtelevat. Tärkeintä on, että lapsi tietää että vanhempi rakastaa häntä myös silloin kun lapsi itse "inhoaa" vanhempaa. Toisaalta nuo ovat leikki-ikäiseltä myös omien rajojen testausta ja vanhemman testausta "välittääkö, rakastaako vaikka sanon/teen pahasti".



On myös hyvä, että lapsi oppii pukemaan sanoiksi negatiiviset tunteensa, näin hän osaa käsitellä tunteitaan myös aikuisena. Jatkuva tunteiden ilmaisun tukahduttaminen lapsena(esim. juuri "äidille tulee paha mieli jos kiukuttelet/ et pidä äidistä / sanot, että äiti on tyhmä") ei anna oikeita valmiuksia myöskään aikuisuuteen.



Aikuisen itsetuntoa ei hetkauta, vaikka se oma pieni lapsi välillä haluaisi vaihtaa äidin kivampaan äitiin - tärkeintä on, että lapsi tietää, että äiti rakastaa häntä silloinkin kun hän itse inhoaa tyhmää äitiä =)



Itse kuittaan nämä "tyhmä äiti" jne lähinnä siten, että sanon jotain tyyliin "harmi, minä silti rakastan sinua". Tepsii muuten yllättävän hyvin.. Ja toki lapselle myös opetetaan, ettei ole hyväksyttävää haukkua toista tyhmäksi jne.

murrosikäisenä. Mä myös maalasin niitä mitä omituisemmilla väreillä ja kuvioilla kauheasti vanhemmiltani lupia kyselemättä. Eikä ollut sossuperhe ja nykyään olen varsin konservatiivinen - vaikkakin luova ja auktoriteetteja kyseenalaistava - filosofian tohtori.

kun viettää paljon aikaansa lasten kanssa, ja kyllä äiti välillä onkin kamala, kun pitää siivota jälkiään ja jopa syödä ruokaakin. Kiukuttelu on meillä sallittua, lyöminen ei. Ei tämä kasvattaminen helppoa ole ja varmaan tekee virheitäkin, mutta meillä halitaan paljon, mitä omassa kotonani ei tehty.10

Kyllä mä varhaisteininä kirjottelin ja piirtelin seiniin mitä sattui, eikä äidiltä tosiaan lupaa kyselty!

kun minusta tuo "äiti on paska" yms. seinä kirjoitukset kuulostivat jotenkin pahalle(surulliselle) en kyllä itse ole koskaan kirjoitellut seinille tuollaisia ja päiväkirjan pahin merkintä oli "äiti on tyhmä". Ap

ne on vain sanoja

Minusta ei ole kyse siitä, kirjoittaako lapsi, vaan mitä sen jälkeen tapahtuu. Olisi outoa, jos äiti vaan hyväksyisi asian.



Meillä lapsi puhdistaisi seinän ja jäisi viikkorahat tms etuus saamatta parilta viikolta. Mielipiteitä saa olla, ja ne saa ilmaista, mutta paikkoja ei töhritä. Kielenkäytöstäkin sanoisin, mutta ei paska niin paha sana ole, että se mikään katastrofi olisi.

meillä ainakin, lähtisi viikkoraha ja lapsi putsaisi seinän, kuten tuo edellä oleva kirjoittajakin sanoi.