Lue keskustelun säännöt.
Työkaverin puhumattomuus
19.01.2010 |
Mitä mieltä olette tällaisesta? Mulla on uusi kollega, joka on tosi hiljainen ja puhumaton, kysyy kyllä, jos tarvii jotain työhön liittyvää neuvoa. Hän ei aina edes tervehdi tai juuri ja juuri sanoo huomenta, jos on ihan pakko. Olen yrittänyt ottaa hänet hyvin vastaan, olen perehdyttänyt ja auttanut tarvittaessa, pyytänyt yhdessä lounaalle jne. Hän ei juuri puhu mitään ja en ole esim. yksityisasioita udellut, jokainen kertoo mitä kertoo. Nyt alkaa tuntua, että työasioitakin jää pimentoon, kun ei saada kommunikoitua. Ensin ajattelin, että hän ei pidä minusta, mutta tänään huomasin, ettei esim. tervehdi muitakaan. Pomo huikkasi aamulla huomenet tullessaan ja tämä henkilö ei vastannut mitään?!? Ja ei vastannut meidän sihteerillekään.
Mistä tällainen käytös voi johtua? Mä olen tottunut ihan toisenlaiseen käytökseen työpaikalla. Voiko joku olla niin ujo, ettei saa sanaa suustaan vai onko tässä jotain muuta? Meillä on työ, johon kuuluu esim. tiettyjä asiakastapaamisia, joissa pitäisi osata esiintyä sujuvasti ja keskustella ja tuoda uusia näkökulmia esiin. Miten tuollainen puhumaton henkilö pärjää niissä tilanteissa?
Kommentit (43)
Ehkä sillä on siviilielämässä vaikeaa tms. ja yrittää pitää työn työtä ja suoriutua ainakin siitä.
Anna sen olla ja anna ajan kulua, pääasia että tekee sen mihin se on palkattu ja sillä hyvä.
Minusta mietit hiukan liikaa työkavereittesi asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla olis ainakin vaikeuksia suhtautua tollaiseen ihmiseen. Kyllä hyviä käytöstapoja pitäisi olla vaikka olisi kuinka ujo.
en osaa auttaa, minäkään en ymmärrä miksi tuollaisia ihmisiä on.
olemme yhdessä vastuussa tietyistä asioista ja jotta työt hoituisivat, meidän pitäisi keskustella ja informoida toisiamme tietyistä asioista. Pitäisi myös keskustella välillä, miten tietyt asiat hoidetaan. Homma menee aika vaikeeksi, jos toinen ei puhu ja kaikki tieto pitää oikein lypsää ulos.
En ole itsekään mikään hölösuu, joten en odotakaan, että koko ajan pitäisi lörpöttää. Mutta työasiat on hoidettava.
t. ap
Siinä on omat huonot ja hyvät puolensa, kuten esim. temperamenttisella lörpölläkin. Ota se vaan rikkautena että teitä on monenlaisia siinä työpisteessä.
Minä taas en ymmärrä ujoihin/hiljaisiin kohdistuvaa suvaitsemattomuutta. He ei tee teille mitään pahaa!
Ei voi selittää ujoudella ettei tervehdi. Jos olisi ujo tai esim. paniikkihäiriöinen, ei taatusti ottaisi työtä missä pitää olla sujuvasanainen ja esiintyä asiakkaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, jos se vaikuttaa työhön, niin sun pitää puhua siitä pomolle joka ratkasee asian.
2
jos on jotain kysyttävää. Suoriutuuko tehtävistään miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että olet tuollainen suvaitsematon etkä siedä häntä. Ehkä hän ei sen vuoksi viitsi puhua sinulle paljoa?
Ei sellaisten ihmisten kanssa viitsi ylenmäärin puhua joista huokuu suvaitsemattomuus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
osapuolia. Jos toinen on kovin rajoittunut sosiaalisesti ja se haittaa työtä, niin onhan se rasittavaa. Ihanaa kuitenkin että kaikki eivät ole armottomia lörppöjä jotka ruotivat työpaikalla niin omat kuin muidenkin asiat.
Mitäs jos yrittäisit jotenkin lempeästi vihjaista työkaverille että sinun täytyy saada tietää joitakin asioita jotta pystyisit hoitamaan oman työsi. Jospa työkaveri ei vielä ole ehtinyt sisäistää kaikkea eikä oikein näe kokonaisuuden kannalta informaatiokatkoksen seurauksia?
Omassa työssäni joudun myöskin olemaan asiakkaiden kanssa tekemisissä. Jos joku jurottaa puhumattomana, niin kyllä se tosiaan tuntuu vähän huonolta käytöksestä.
Asiantuntijatyössä kuitenkin pitää työstänsä pystyä kommunikoimaan, tavalla tai toisella. Jos työkaveri ei puhu, niin onnistuisiko kirjoittaminen?
Ja lypsäminen on myöskin todella rasittavaa. Hommat menevät helposti pieleen jos toinen ei kerro kaikkia päätöksentekoon vaikuttavia asioita, vaan jokainen pitää itse erikseen lypsää esiin. Silloin ei ole asiantuntijasta paljoa iloa työtehtävien hoidossa jos hän ei tuo omaa asiantuntemustansa esiin. Kyllä joku kommunikointitapa pitää löytyä.
Mulla oli aikanaan yksi alainen, jonka kanssa hoidin asiat mesettämällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän naapuri.. Ei tervehdi, kääntää katseensa pois ja kävelee vihamielisen näköisenä ohi tällä pienellä kadunpätkällä jos vastaan tulee. Näin kohtelee kaikkia naapureita.
Ilmeisesti ekonomi koulutukseltaan, kerran joku hänelle osoitettu ekonomilehti tipahti vahingossa meidän postilaatikkoon. Olen usein miettinyt miten selviää työpaikallaan sosiaalisista tilanteista noilla kyvyillä.
niistä hommista, joita voi tehdä yksin omassa pisteessä. Hän on ollut vasta niin vähän aikaa, että varmaan vaikea arvioida, miten selviytyy. En usko, että osaaminen olisi tässä mikään ongelma vaan se, että tiimityössä on pakko myös kommunikoida, ei voi vain itse hiljaa tehdä olla puhumatta mitään kenellekään.
jos on jotain kysyttävää. Suoriutuuko tehtävistään miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sosiaalinen kanssakäyminen ja että heillä on silloin oikeus mollottaa omissa oloissaan.
että ei ole sosiaalinen?! Voisitko käydä kertomassa esimiehellesi, ja ehdota että tämä ihminen irtisanottaisiin?
Sitten kun olette seuraavaa ihmistä rekrytoimassa, niin ottakaa selvää että millaiset sosiaaliset taidot tällä uudella on. Älkääkä tehkö samaa virhettä että rekrytoitte jonkun joka ei puhu teille.
että ei huvita tehdä töitä, jos haluaa työpaikkansa pitää. Ja musta on outoa, jos ihminen ei pomolleen tai työkavereilleen sano huomenta, ei sitä selitetä ujoudella tai sillä, ettei huvita. Kyllä se on huonoa käytöstä.
Valitettavasti osa ajattelee ettei heitä vaan huvita sosiaalinen kanssakäyminen ja että heillä on silloin oikeus mollottaa omissa oloissaan.
todennäköisesti jännittää uudessa paikassa, ole ystävällinen niin eiköhän se siitä. Hänellä voi olla todella vaikeaa itsensä kanssa.
Mitä mieltä olette tällaisesta?
Meillä on työ, johon kuuluu esim. tiettyjä asiakastapaamisia, joissa pitäisi osata esiintyä sujuvasti ja keskustella ja tuoda uusia näkökulmia esiin. Miten tuollainen puhumaton henkilö pärjää niissä tilanteissa?
Asia ei kuulu sinulle. Jos mainitsemiasi tilanteita tulee, siis sellaisia, joista puhumattomuus tuottaa ongelmia _suoraan sinulle_, se on sen ajan murhe. Silloin voit puhua asiasta esimiehellesi. Ehkä ei ole tarkoituskaan, että tyyppi hoitaa itsenäisesti asiakastapaamisia alkuun, ja sen puoleen mistä tiedät millainen hän on niissä? Et mistään.
Olen nähnyt, kuinka alunperin erittäin sosiaalisesti rajoittunut henkilö on vuosien saatossa noussut menestyvän firman johtotehtäviin. Miksikö? No tietysti siksi, että hän on tehnyt työnsä aina loistavasti, omistautunut sille ja vieläpä kehittynyt hurjasti ajan mittaan. Niin työssään kuin esiintymis- ym. taidoissaan.
Pahinta tuon työkaverisi tilanteessa taitavat olla muut, joustamattomat ja kyräilevät työkaverit, jotka keskittyvät ihan muuhun kuin oman työnsä tekemiseen. Asia ei kuulu sinulle, koita hyväksyä se, ihmissuhdepoliisi!
En usko, että osaaminen olisi tässä mikään ongelma vaan se, että tiimityössä on pakko myös kommunikoida, ei voi vain itse hiljaa tehdä olla puhumatta mitään kenellekään.
jos on jotain kysyttävää. Suoriutuuko tehtävistään miten?
Aika liikuttavaa tavallaan, mutta valitettavasti vastaus kuuluu:
omaa pahansuopuuttasi. Joidenkin mielestä on hauskaa vatvoa toisten ominaisuuksia ja päivitellä, että mitenhän tuokaan mistään selviää. Sitä kutsutaan pahanpuhumiseksi seläntakana. Kai ymmärrät, että kyse on juuri typerien kanojen harrastamasta toiminnasta, tuttua erityisesti naisvaltaisilla aloilla.
Syitä on monia. Miksi mietit tälläsiä etkä tee töitä? Ilmeisesti olet töissä ja saat rahaa tästäkin ajasta..
Ehkä se on jo moikannut aikasemmin pomoa ja muita?
Ehkei kuullut..
Eiköhän sillä ainakin meriitit riittäny töihin, siinä missä sullakin riittäny.