Ero edessä, pohdintaa lasten asumisjärjestelyistä

Mä en samaan pystyisi, tosin meillä mies tekee reissutyötä eli hänen olisi lähes mahdotonta huolehtia lapsista normaalissa arjessa. Erityisesti kuopuksen jättäminen olisi mulle mahdotonta, todella vaikeaa tosin isompien lastenkin.



Mutta hienoa, jos sä pystyt ajattelemaan lastesi parasta ja jos miehesi pystyy heistä huolehtimaan yksinkin.

Jos jompikumpi vanhemmista lapsista on tyttö, niin huolehdittehan ettei hän ota 'äidin' roolia ja rupea täyspäiväiseksi kodinhoitajaksi.



Teidän eronne ei saa olla lapsuuden loppu.

lasta? Mikä on muuttunut neljässä vuodessa noin paljon?

Miksi eroatte, teillä on monta melko pientä lasta? Mikä on muuttunut neljässä vuodessa noin paljon?

Miks täällä aina kysytään eron syytä, eiköhän aikuiset ihmiset tiedä millon on syytä erota...

että muutaman vuoden kuluttua huomataan, että ero oli turha.

Mutta vaikka isommista jompi kumpi ois tyttö, niin ei joutuis "äidin" rooliin, mies osaa hoitaa kodin yhtä hyvin kun minäkin.

Meidän ero ei ole turha, mies on pettänyt kahdesti, ekan kerran annoin anteeksi ja olimme onnellisia vielä sen jälkeenkin, kun asia oli käyty läpi, kunnes mies jäi kiinni uudesta syrjähypystä. En pysty enää luottamaan, ettei pettäisi ja minun vanhempani elivät kulissiavioliitossa niin samaa en lapsilleni halua. Me molemmat haluamme lasten parasta ja meidän tapauksessa se on lasten isälle jäänti mm. minun työni takia.

ap

Jos jompikumpi vanhemmista lapsista on tyttö, niin huolehdittehan ettei hän ota 'äidin' roolia ja rupea täyspäiväiseksi kodinhoitajaksi.

Teidän eronne ei saa olla lapsuuden loppu.

..olen lukenut ja kuullut, että äidit ovat ns. etävanhempina keskimäärin "parempia" kuin isät eli he jaksavat pitää lapsiin jatkuvasti yhteyttä siitä huolimatta, että erossa asuminen ja jatkuva tapaamisten jälkeen eroaminen on varsinkin alussa tuskallista. Jos äiti luopuu lähivanhemmuudesta vapaaehtoisesti, on se yleensä tarkasti harkittu eikä pikaistuksissa tehty ratkaisu, mikä ennustaa sopuisaa lasten asioiden hoitamista myöhemmin. Näin lapset eivät jää riitelevien vanhempien väliin kiistakapuloiksi, mikä on erittäin hyvä asia.

..olen lukenut ja kuullut, että äidit ovat ns. etävanhempina keskimäärin "parempia" kuin isät eli he jaksavat pitää lapsiin jatkuvasti yhteyttä siitä huolimatta, että erossa asuminen ja jatkuva tapaamisten jälkeen eroaminen on varsinkin alussa tuskallista. Jos äiti luopuu lähivanhemmuudesta vapaaehtoisesti, on se yleensä tarkasti harkittu eikä pikaistuksissa tehty ratkaisu, mikä ennustaa sopuisaa lasten asioiden hoitamista myöhemmin. Näin lapset eivät jää riitelevien vanhempien väliin kiistakapuloiksi, mikä on erittäin hyvä asia.

vanhempia, jotka käyttää lapsia kiistakapuloina!

Pääasia on että lapsilla on mahdollisimman hyvä olla. Eivätkä joudu keskelle aikuisten riitoja. Etä-äiti voi olla hyvä äiti. Kun vaan pitää tarpeeksi yhteyttä lapsiin ja näkee niitä tarpeeksi usein.

Isä voi ihan hyvin olla lasten "lähivanhempi" siis jos on normaali mies.

Teet varmasti oikean ratkaisun. Tsemppiä!

Sitä helpompaa lasten olisi olla sinunkin luonasi, jos asuisit samalla alueella. Näin isommat voisivat tulla miten haluavat sinun luoksesi. Samoin pienimmän hoitopaikkaan myös sinä voisit tarvittaessa viedä/hakea.



Tosi hyvä tuo ajatuksesi että lapsilla säilyisi mahdollisimman moni muu asia ennallaan ja että kuuntelet lasten omia mielipiteitä. Mutta kuinka kauaksi olisit valmis muuttamaan lapsista?

jossa ovat koko ikänsä asuneet ja vain siksi, että mieheni petti. En kiellä etteikö mieheni teko olisi minua satuttanut, mutta mikä oikeus minulla on kostaa oma paha oloni lapsille?

Mieheni epäonnistui aviomiehenä, mutta pettäminen ei vaikuta siihen, etteikö hän olisi hyvä isä.

Pettämisen syy tai osasyy ei ollut minun työni ja siihen liittyvät matkat. Meillä oli silti aikaa toisillemme paljon enemmän kun tuttavapariskunnilla, vaikka heistä molemmat päivätöissä.

Kuten jo aiemmin sanoin olisin ollut valmis jatkamaan liittoamme (kuten jatkoimmekin) ekan pettämisen jälkeen ja olimme sen jälkeen hetken mielestäni onnellisiakin kunnes sitten kävi ilmi, että mies on taas pettänyt.

Mitään kulissi- tai kaveriavioliittoa (jos näillä jotain eroa on) en halua. Olen aika varma, että lapset kärsisivät sillon vielä enemmän.

Kiitos myös sinulle etä-äiti, joka kerroit omasta kokemuksestasi. Tuota paheksuntaa olen jo saanutkin osakseni, kun ihmiset on olettaneet, että lapset lähtevät minun mukanani kun muutan ja kun olen sanonut, että luultavasti jäävät isälleen niin on kyllä saanut kuulla hylkäävänsä lapsensa ym.

ap

pitää lapset... (vaikka tuo on varmaan hyvin tavallista silloin kun nainen pettää ja tulee ero)

Mutta voisko ap ja mies kuitenkin jatkaa yhdessä, ei kulissi-liitossa, vaan kaveriliitossa?

itselleni ap:n tilanteessa se olisi parempi vaihtoehto, ettei tarvisi olla erossa lapsista. Varsinkin kun nuorin on vielä noin pieni.

Tuli mieleen että oisko tuo apn ura/reissuduuni voinut olla osasyy siihen että mies ylipäänsä ajautui pettämään?

että muutaman vuoden kuluttua huomataan, että ero oli turha.

En tiedä yhtään paria, jotka olisivat palanneet yhteen.

kyllä tiedän moniakin jotka ovat palanneet yhteen.



En usko että tuossa ap:n tapauksessa ero on paras tai kypsä ratkaisu. Hän on selvästi katkera miehelle syrjähypyistä ja haluaa siksi antaa lapset miehelle. Vaikka ei itse edes asiaa tiedostaisikaan. Lapsille ero ei ole paras vaihtoehto vaan se että äiti nielisi ylpeytensä ja hyväksyisi syrjähypyt. Ihminen ei ole biologisesti yksiavioinen.



Hassua et täällä vielä kehutaan miten kypsän ratkaisun ap on tekemässä. Mun mielestä taas todella lapsellisen ja vastuuttoman. Kun mies ei ollutkaan täydellinen, ap lähtee ja jättää pienet lapsensa miehen hoidettaviksi.

kyllä tiedän moniakin jotka ovat palanneet yhteen. En usko että tuossa ap:n tapauksessa ero on paras tai kypsä ratkaisu. Hän on selvästi katkera miehelle syrjähypyistä ja haluaa siksi antaa lapset miehelle. Vaikka ei itse edes asiaa tiedostaisikaan. Lapsille ero ei ole paras vaihtoehto vaan se että äiti nielisi ylpeytensä ja hyväksyisi syrjähypyt. Ihminen ei ole biologisesti yksiavioinen. Hassua et täällä vielä kehutaan miten kypsän ratkaisun ap on tekemässä. Mun mielestä taas todella lapsellisen ja vastuuttoman. Kun mies ei ollutkaan täydellinen, ap lähtee ja jättää pienet lapsensa miehen hoidettaviksi.

Ihmisen ja eläinen ero on sellainen, että ihminen ei ole täysin viettiensä vietävissä vaan tekee tietoisia ratkaisuja. Vaikka biologia sanoisi mitä, jokainen tekee aivan itse sen ratkaisun, että hyppää vieraaseen petiin. Aika lammas ja lähisriippuvainen pitäisi olla, että kestää tuollaista kohtelua toistuvasti ja ummistaa silmänsä syrjähypyiltä.

Tekstisi perusteella, Ap, todella olet miettinyt sitä, mikä on parasta lapsille. Lapset saisivat jäädä tuttuun kotiin ja saisivat pitää tutut kaverit ja jatkaa tutussa koulussa/päiväkodissa. Isäkin voi olla aivan loistava lähivanhempi, tästä on esimerkki lähipiirissä. Ei ole äidin yksinoikeus "pitää" lapset erossa.

kulissiliitto lasten takia. Kulissiliitossa kärsii nimenomaan eniten lapset. Minä olen äidilleni kiitollinen, että hän jätti meidät lapset isällemme. En siksi, etten äitiäni rakastaisi tai äitini ei rakastaisi meitä vaan äitini osoitti rakastavansa juuri sillä, että elämämme muuttui mahdollisimman vähän ja äitiä näimme usein. Äitini teki työtä, jossa matkusteli paljon ja meidän lasten kannalta oli parempi, että jäimme isälle, jolla päivätyö. Äiti asui kuitenkin lähellä enkä KOSKAAN kokenut, että äitini olisi meidät hylännyt koska jäimme erossa isälle.

Olen myös nyt aikuisena äidilleni ääneen sanonut ja kiittänyt, että hän pystyi ajattelemaan meidän lasten parasta eikä vaan omaa napaansa kuten moni täällä av:lla ja ihan oikeassakin elämässä.

Tsemppiä, alkuun on varmasti raskasta, mutta lapsesi kiittävät sinua myöhemmin uhrauksestasi.

kyllä tiedän moniakin jotka ovat palanneet yhteen.

En usko että tuossa ap:n tapauksessa ero on paras tai kypsä ratkaisu. Hän on selvästi katkera miehelle syrjähypyistä ja haluaa siksi antaa lapset miehelle. Vaikka ei itse edes asiaa tiedostaisikaan. Lapsille ero ei ole paras vaihtoehto vaan se että äiti nielisi ylpeytensä ja hyväksyisi syrjähypyt. Ihminen ei ole biologisesti yksiavioinen.

Hassua et täällä vielä kehutaan miten kypsän ratkaisun ap on tekemässä. Mun mielestä taas todella lapsellisen ja vastuuttoman. Kun mies ei ollutkaan täydellinen, ap lähtee ja jättää pienet lapsensa miehen hoidettaviksi.

Jos ap haluaisi kostaa miehelleen syrjähypyt niin eiköhän hän haluais sillon olla lähivanhempi, vaikkei se olisi lasten etu.

En minäkään antais kahta syrjähyppyä anteeks. Yhden syrjähypyn olen antanut anteeks ja tehnyt miehelle selväks, että jos toinen tapahtuu niin se on meidän liiton loppu

Ja ap on todellakin kypsä ja vastuuntuntoinen, koska asettaa lasten edun omansa edelle, vaikka miehensä loukannut häntä verisesti.

Jos ap taas jäisi liittoon niin hänhän olisi käytännössä kynnysmatto ja mies tietäis, että tekee mitä tahansa niin aina saa anteeks.

kyllä tiedän moniakin jotka ovat palanneet yhteen.

En usko että tuossa ap:n tapauksessa ero on paras tai kypsä ratkaisu. Hän on selvästi katkera miehelle syrjähypyistä ja haluaa siksi antaa lapset miehelle. Vaikka ei itse edes asiaa tiedostaisikaan. Lapsille ero ei ole paras vaihtoehto vaan se että äiti nielisi ylpeytensä ja hyväksyisi syrjähypyt. Ihminen ei ole biologisesti yksiavioinen.

Hassua et täällä vielä kehutaan miten kypsän ratkaisun ap on tekemässä. Mun mielestä taas todella lapsellisen ja vastuuttoman. Kun mies ei ollutkaan täydellinen, ap lähtee ja jättää pienet lapsensa miehen hoidettaviksi.

pitää lapset... (vaikka tuo on varmaan hyvin tavallista silloin kun nainen pettää ja tulee ero)



Mutta voisko ap ja mies kuitenkin jatkaa yhdessä, ei kulissi-liitossa, vaan kaveriliitossa?

itselleni ap:n tilanteessa se olisi parempi vaihtoehto, ettei tarvisi olla erossa lapsista. Varsinkin kun nuorin on vielä noin pieni.



Tuli mieleen että oisko tuo apn ura/reissuduuni voinut olla osasyy siihen että mies ylipäänsä ajautui pettämään?

Ei minusta. Samalla tavalla molemmissa ollaan lasten takia yhdessä ja se tekee hallaa lapsille. Tiesittekö, että isä voi olla yhtä hyvä vanhempi. Ainakin oma isäni oli todella hyvä isä kun hälle jäimme erossa ja nuorin sisarukseni oli 4v.

Se, joka kertoi aiemmin jääneensä isälle ja olevansa siitä kiitollinen

pitää lapset... (vaikka tuo on varmaan hyvin tavallista silloin kun nainen pettää ja tulee ero)

Mutta voisko ap ja mies kuitenkin jatkaa yhdessä, ei kulissi-liitossa, vaan kaveriliitossa?

itselleni ap:n tilanteessa se olisi parempi vaihtoehto, ettei tarvisi olla erossa lapsista. Varsinkin kun nuorin on vielä noin pieni.

Tuli mieleen että oisko tuo apn ura/reissuduuni voinut olla osasyy siihen että mies ylipäänsä ajautui pettämään?

Olen ollut 5v etä-äitinä, meidän nuorin oli eron aikaan 2v.



Ihan ensin kannattaa varautua siihen, että saat selittää päätöstäsi miksi hylkäsit lapsesi ja sinua tullaan arvostelemaan, koska olet etä-äiti. Minusta tuntui alussa, että olen ihmisten mielestä joku kummajainen, vaikka ajattelin vaan lasteni parasta.



Älä kuitenkaan välitä arvostelusta (tiedän, vaikeaa välillä) ja kun iskee heikko hetki, niin muistuta itseäsi (minun hyvä ystäväni tästä aina sanoi kun meinasin romahtaa arvostelujen jälkeen), että miksi halusit etä-äidiksi ja että juuri siksi olet hyvä äiti.



Tässä jotain neuvoja, minusta teet todella hienon päätöksen, monikaan ei kykene ajattelemaan lastensa parasta vaan se on yleensä se oma etu ekana mielessä.