Miksi niin monet laittavat lapselleen ns. kansainvälisen nimen?

on antajien mielestä kauniita ja sopii heidän perheelle ja lapsilleen. Anteeksi nyt vain, mutta siis ei kaikkien tarvitse olla "kansallisromantikkoja"... Niitäkin on Suomessa nykyiselläänkin riittämiin, nythän suosikkinimiä ovat juuri Onni, Niilo, Väinö ym.



Meillä on kansainvälinen nimi siksi, että mies on ulkomaalainen ja hänelle suomalaiset nimet ei sano mitään, kuulostaa vaan joltain oudolta äännemössöltä.

se meidän lapsen kansainvälinen nimi toimii oikeastaan kaikilla eurooppalaisilal kielillä. JA suurin syy siihen että annetiin monella kielellä toimiva nimi on se, että meidän suvut on eri kielisiä.

-se jonka lapsi on "Anna"

just tätä mä tarkotin .. jos me muutetaan ulkomaille? mitä ihmettä ..sitä juusri tarkotinki et mitä ihmettä sitä lapselle antaa niitä kansainvälisiä nimiä jos on muuttamassa ulkomaille tai vaikka asuiski siellä. Siis meinasin juuri et eikö jos suomalainen kerran on niin lapsella voi olla suomalaien nimi, sopi se sitten ilkolaisen suuhun tai ei. tässä ketjussa ei nytt juurikaan mun pointtia tajuttu. tai sit mää en osanu selittää arpeeksi hyvin :)

kolmea eri kansalaisuutta?

nämä "Kleopatra Puustiset", jotka ovat umpisavolaisia....

Oletteko kuulleet siitä?

kerran vuodessa Kyrvätsalon kodista Thaimaaseen matkustavan perheen levyseppä-hitsaajapoika Otis-Armando Käkkinen valloittaa maailman?

kun etunimi ja sukunimi ei sovi yhtään toisiinsa.

Ruotsinkieliseen sukunimeen sopii "ulkomaalainen" nimi hyvin, mutta jos nimi on Mark Virtanen tai Cecilia Korhonen, niin jotain outoa siinä on :)

Ja onko siitä etunimestä sitten hyötyä, jos sukunimi on suomalainen ja vaikea ulkomaalaisten ääntää?



Eri asia on, jos sukunimen on saanut vaikka joku ulkkis naimisiin mennessä. Parempi Cecilia Korhonen kuin Cecilia Jones-Korhonen :D

helsinkiläisellä perheellä jossa toinen suomenruotsalainen ja toinen jo etsii post-doc paikkaa ulkomailta.

kerran vuodessa Kyrvätsalon kodista Thaimaaseen matkustavan perheen levyseppä-hitsaajapoika Otis-Armando Käkkinen valloittaa maailman?

Kuin maasta polkaisten löytyy heti kymmenen useamman kansallisuuden perhettä ja expatit päälle.

Ulkomaalaisetkin arvostavat juuriaan nykyään niin paljon, että antavat oman kulttuurinsa mukaiset nimet lapsille...

joilla on suomalainen kieliasu, mutta kansainväliset sisarnimet maailmalla. Meidän lapsillakin on sellaiset eikä ole ollut ongelmia missään, missä on käyty tai asuttu.

Niin kyllä tekee elämän helpommaksi, jos nimi on myös ymmärrettävissä kaikilla kielillämme. Sitäpaitsi henk. koht. en ole erityisen ihastunut suomalaisiin nimiin, joten mieluummin kansainvälisiä muutenkin.

Kuin maasta polkaisten löytyy heti kymmenen useamman kansallisuuden perhettä ja expatit päälle.

Ulkomaalaisetkin arvostavat juuriaan nykyään niin paljon, että antavat oman kulttuurinsa mukaiset nimet lapsille...

mutta kyllä tänne tosiaan paljon ulkosuomalaiset (kuten minä) kirjoittaa. Ja tosiaan, miehelläni on kaksi passia, lapsilla kolme.

ei enempaa kuin yhdistelmassa suomalainen etunimi+ ulkomaalaistaustainen sukunimi. Hassuja olette.

Siitä huolimatta olemme kansainvälinen perhe taustoiltamme. Samoin ulkonäkömme on aivan suomalainen. Näistä "Kleopatra Puustisista" ei siis voi päätellä mitään. Em. nimiesimerkki oli kyllä aikaa kaukaa haettu, mutta kuitenkin.



Toinen syy ns. kansainvälisiin lastemme nimiin on, että haluamme vähintäin länsimaalaisten tietävän heti, kumpaa sukupuolta he ovat, nimet ovat helposti lausuttavissa jne. Lapsemme tulevat elämään vielä kansainvälisemmässä maailmassa kuin me tällä hetkellä, uskallan väittää.

olisi joku Syphilidae Isis Caroline? Kun paljon todennäköisempää on, että se on vaikka Jenni Maria. Oikeasti, on olemassa pilvin pimein nimiä jotka toimivat sekä suomeksi että muilla kielillä.

lapsellamme on ns. kansainvälinen nimi.



Valintaperusteena kansainvälisyys ei kuitenkaan ole ollut vaan on vain valittu kiva nimi (meillä kyllä myös vierasperäinen sukunimi). Aivan samalla tavalla on valittu toisetkin nimet, jotka meidän tapauksessamme on haluttu ottaa suvusta ja soinnuttaa kauniisti ensimmäiseen nimeen (siis ettei tule töks-töks-töks -tyyliin Matti Pekka Jukka).



Sehän on vain rikkautta, että nykyisin voi valita ns. kansainvälisemmänkin nimen. Eikä lapsi enää ole koulussakaan kummajainen erikoisemman nimensä kanssa - itse asiassa harvemmalla siellä on kansallisromanttisin perustein valittu sinivalkoinen nimi.

Niin kyllä tekee elämän helpommaksi, jos nimi on myös ymmärrettävissä kaikilla kielillämme. Sitäpaitsi henk. koht. en ole erityisen ihastunut suomalaisiin nimiin, joten mieluummin kansainvälisiä muutenkin.

ulkomaille mentäessä ole nimi mikään Fanny (eng.tussu), johan sille nauraa variksetkin!!

siis ulkomailla. Niin lapselleni haluaisin antaa nimen, joka ymmärretään ainakin länsimaissa=)

että täysin suomalainen perhe, jolla ei ole Suomen rajojen ulkopuolelle mitään siteitä, nimeää lapsensa Patricia Rosanna Annabelle Möttöseksi. Lähinnä se huvittaa ja tuo mielleyhtymän keskimääräistä yksinkertaisemmista vanhemmista.



Meidän poika on elänyt elämänsä Suomi-USA-Kanada- akselilla ja hänen nimensä on Leo. Halusimme nimen, joka tunnetaan ja osataan lausua sekä suomeksi että enkuksi ja minusta se on onnistunut valinta.