Tuttavan vaimo oli vain kuollut sohvalle
15 vuoden avioliiton jälkeen. Jälkeenpäin paljastui että hän itse tiesi sairastavansa syöpää, mutta ei ollut mennyt hoitoihin, eikä kertonut kenellekään.
Onko teistä itsekästä? Ehkä koki "säästävänsä" miehen murheilta, mutta kyllä tuollainen järkyttää. Hankala käsitellä asiaa.
Kommentit (42)
Eikö yleensä olla loppuvaiheessa niin kipeitä, ettei sitä voi kukaan läheinen olla huomaamatta?
ei syöpään kyllä kuolla "noin vaan"
mies eikä me muut tuttavat huomattu mitään. Väsynyt hän oli, vetosi työhön.
Kuoleman jälkeen löysimme avaamattoman kirjekuoren sairaalasta, jossa kerrottiin syöpä diagnoosi.
Hän varmasti tiesi itse, mutta oli "vanhan liiton" ihminen, syöpä on kuolemaksi.
Mutta se on sen ajan murhe se, jos niin käy.
Ihmettelemme vain. Joudumme olemaan tukena järkyttyneelle miehelle, jolla on vain kysymyksiä.
Miten hän selviää.
mies eikä me muut tuttavat huomattu mitään. Väsynyt hän oli, vetosi työhön.
Kuoleman jälkeen löysimme avaamattoman kirjekuoren sairaalasta, jossa kerrottiin syöpä diagnoosi.
Hän varmasti tiesi itse, mutta oli "vanhan liiton" ihminen, syöpä on kuolemaksi.
Sorry nyt, mutta jos "läheiset" EI HUOMAA että toinen on kuolemassa syöpään, niin ei ole ihme, ettei heille ole sitä kerrottukaan. En mäkään tiedän kaltaisillenne ihmisille kertoisi yhtään mitään. Ne loppuvaiheen kivut invalidisoi ihan tyystin jos ei saa kunnon kipulääkkeitä ja vetävät ihan sekavaksi ja puhe alkaa takellella. Olette epäilemättä TODELLA välinpitämättömiä olleet tästä ihmisestä. Varmaan vaan vaatineen ja vaatineet ja päälle haukkuneen ja valittaneet, niin ettei hän ole uskaltanut kertoa että itse tarvitsisi teiltä jotain. Ja vielä vaan keskitytte siihen, että tämä ihminen on tehnyt teitä kohtaan väärin!
Ois kyllä peiliin katsomisen paikka.
aika korkeat parantumis%, syövästä riippuen.
Ei saa luovuttaa ja lyödä hanskoja tiskiin.
niin se kuulostaa musta enemmänkin siltä että on yrittänyt säästää itseään vaikealta tiedolta ja kenties pelännyt hoitoja ja laittanut pään pensaaseen ja maagisesti ajatellut että kieltämällä asian ja olemalla puhumatta siitä syöpä menee pois.
Ei niinkään miehen suojelulta.
Näitä on joskus mut aika harvinaista varmaan ettei kipuja ole huomattu
Millaista tekstiä tuntematta ihmisiä? Sinä olet varmasti aina oikeassa, omasta mielestäsi ja tiedät kaikesta kaiken?
Ja jakelet elämänohjeita vaikka niitä ei pyydetä.
mies eikä me muut tuttavat huomattu mitään. Väsynyt hän oli, vetosi työhön.
Kuoleman jälkeen löysimme avaamattoman kirjekuoren sairaalasta, jossa kerrottiin syöpä diagnoosi.
Hän varmasti tiesi itse, mutta oli "vanhan liiton" ihminen, syöpä on kuolemaksi.
Sorry nyt, mutta jos "läheiset" EI HUOMAA että toinen on kuolemassa syöpään, niin ei ole ihme, ettei heille ole sitä kerrottukaan. En mäkään tiedän kaltaisillenne ihmisille kertoisi yhtään mitään. Ne loppuvaiheen kivut invalidisoi ihan tyystin jos ei saa kunnon kipulääkkeitä ja vetävät ihan sekavaksi ja puhe alkaa takellella. Olette epäilemättä TODELLA välinpitämättömiä olleet tästä ihmisestä. Varmaan vaan vaatineen ja vaatineet ja päälle haukkuneen ja valittaneet, niin ettei hän ole uskaltanut kertoa että itse tarvitsisi teiltä jotain. Ja vielä vaan keskitytte siihen, että tämä ihminen on tehnyt teitä kohtaan väärin!
Ois kyllä peiliin katsomisen paikka.
Millaista tekstiä tuntematta ihmisiä? Sinä olet varmasti aina oikeassa, omasta mielestäsi ja tiedät kaikesta kaiken?
Ja jakelet elämänohjeita vaikka niitä ei pyydetä.
jos ap sanoo, että HÄN EI HUOMANNUT toisen olevan kuolemassa tautiin johon on sentään näkyvästi tuskallista kuolla ja terveyden heikkeneminen on silminnähtäävää jo monta kuukautta ennen kuolemaa. Siis ei sitä VOI olla näkemättä, jos edes katsoo sinne päin. Ap ei siis ole viitsinyt katsoa ja se kertoo kyllä ihan tarpeeksi.
syöpäkuolema on pitkittynyt ja järkyttävän kivulias? Vai oletteko vain nähneet hoidoilla pitkitettyjä kuolemia? Useinhan ne hoidot on ne jotka vievät voimat.
syöpäkuolema on pitkittynyt ja järkyttävän kivulias? Vai oletteko vain nähneet hoidoilla pitkitettyjä kuolemia? Useinhan ne hoidot on ne jotka vievät voimat.
On se sen verran vakava sairaus, että se jotakin viitteitä ulospäinkin antaa.
ja ne ne näkyvät siis ihmisessä jokaiselle joka katsoo jo ennen kuin ihminen saa diagnoosin ja mitään hoitoja ehditään aloittaa. Hoidot yleensä helpottavat tilaa, jopa sädehoito ja sytostaatit, jotka toki on rankkoja, koska niihin liittyy jonkinlainen kivunlievitys. Ainoa syöpäpotilas, jonka olen nähnyt edes siedettävän kivuttomana, on ollut saattohoidossa, jossa fenytoiinia ei säästelty.
Yhtään "helpolla" syöpään kuollutta en tiedä. Kaikki ovat viimeiset ajat olleet lääkehuuruissa ja todennäköisesti kuoleman on aiheuttanut kipulääkkeiden yliannostus, koska viimeisinä aikoina on valintana ottaa enemmän kipulääkettä tai kärsiä. Hyvin sanoi kerran eräs hoitaja tästä, kun mietittiin sitä, kuinka paljon tälläinen kuoleva veti itse kipulääkepumpusta lääkettä. Lähinnä oltiin typerästi huolissaan yliannostuksesta. Hoitaja vaan katsoi ja sanoi, että eikö kivuttomuus ole kuitenkin tärkeintä, kun elämää ei montaa päivää ole jäljellä.
enkä ite sitä tietäisi, eikä olisi saatu diagnoosia, niin joku minun läheisistä ihmisistäkään sen näkisi... jollain röntgen-katseella ehkäpä???
Koviakin kipulääkkeitä saa reseptillä.
en ymmärrä että ei kerro ellei ukko täys kusipää.