Miten pääsen eroon yhdestä äidistä, joka jatkuvasti yrittää kaveerata kanssani?
Olemme täysin eri aaltopituudella kyseisen naisen kanssa. Hän edustaa..kröhöm, miten sen nyt ilmaisisi kauniisti..no alempaa luokkaa kuin minä.
Meillä on samanikäiset tytöt ja törmäämme usein leikkipuistossa. Jokaikinen kerta tämä äiti hivuttautuu juttusilleni ja selkeästi haluaisi meistä paremmatkin ystävät. Minua vaan ei kiinnosta yhtään.
Miten pääsisin eroon hänestä, kuitenkaan loukkaamatta häntä?
Kommentit (18)
mielenterveys- ja muista ongelmistasi.
vaikka olisivat kuinka erilaisia jos vaan tulevat juttusille. Mitä haittaakaan siitä voi olla?
suhtautuu sinuun samoin.
Mokomakin pyrkyri.
En käsitä, miksi hän hakeutuu seuraasi koska ilmiselvästi et ole mukava ihminen. Itse kartan kuin ruttoa ns. parempien ihmisetn seuraa. Hän ei taida ola kovin hyvä ihmistuntija.
Jospa vaan jatkaisit olemalla edelleen korrektin ystävällinen kuten toivottavasti tähänkin asti ja jos ei ala sadella kutsuja kahville niin mistä olet niin huolissasi. Vaatii hieman sosiaalisia taitoja seurustella ihmisten kanssa vaikka he eivät ihmisenä kiinnostaisikaan.
Mitä pahaa on, jos joku tulee juttelemaan kanssasi, vaikka ei ihan "sinun tasoisesi" olekaan ?
Minusta on vain elämänrikkautta tuntea monenlaisia ihmisiä. Ei sinun miksikään parhaaksi kaveriksi tarvitse ryhtyä!
Että vallan joku alempiarvoinen juttelee puistossa!
Minusta olet kyllä aika ilkeä luokitellessasi toisia tuolla tavalla. Eihän se halua muuta kuin vähän jutella jonkun kanssa.
Tulee ihan mieleen omat puistoiluajat. Kukaan ei halunnut jutella kanssani. Ne joille varovasti sanoin joskus, että hei, onpas tänään kiva ilma tms. eivät enää toiste tulleet puistoon samaan aikaan. En tiedä mihin luokkaan he minut luokittelivat, ilmeisesti siihen kuitenkin jonka kanssa ei edes moikkailla.
hän haluaisi tulla permmiksi ystäviksi. Todennäköisesti hän yrittää vain olla sinulle kohtelias, mutta omassa nirppanokkaisessa mörökölliydessäsi kuvittelet sen olevan jotain enemmän. Mitä jos lukisit pari small talk -opasta ja käyttäisit tilaisuutta harjoitella käytöstapoja?
... mutta ei luokkaeroja. Minua piinaa myös yksi ''ystävä'' johon tutustuin entisessä työpaikassani. Tässä ei ole kyseessä mitkään luokkaerot vaan ihan se, etten tunne oloani mukavaksi tuon ihmisen seurassa. Lisäksi en jaksaisi kuunnella hänen jatkuvaa valitusta miesongelmistaan... En haluaisi loukata häntä, mutta en myöskään olla mikään läheinen ystävä. Hän on jatkuvasti tulossa meille käymään tai haluaisi nähdä kaupungilla. Välillä jätän vastaamatta viesteihin tai puheluihin tai keksin typeriä tekosyitä... nolottaa tällainen käytös, mutta en vaan halua olla hänen ystävänsä, mutten saa sanottua sitä suoraan.
tämän uuden tuttavasi kanssa, sivistyksessäsi näyttää olevan pikkuinen aukko jonka paikkaamiseen tuo kanssakäyminen voisi olla avuksi.
ihmiset rehellisiä toisillenne ja sanokaa suoraan miltä tuntuu. Ihmeellistä juonittelua!
Kuinka se onnistuu loukkaamatta??
Wannabe-ystävä kysyi, miten onnistun saamaan aina niin paljon aikaan ja olemaan tehokas. Sanoin hänelle suoraan, että se johtuu siitä, että keskityn vain tärkeisiin asioihin jopa niin tiiviisti, että vähän laiminlyön muita ihmisiä. En esimerkiksi koskaan pysähdy juttelemaan kadulla jonkun puolitutun kanssa vaan tervehtiminen riittää. Tämän jälkeen olen saanut vain tervehtiä häntä :)
jonkun kanssa joka on alempaa luokkaa kuin sinä? Tarttuuko siitä jotain sosiaalipöpöjä?