Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa mulla mitä se on se elämänkokemus?
13.01.2010 |
Se, joka tekee kolmikymppisestä äidistä paremman kuin kaksikymppisestä? Mitä konkreettista se on???
Kommentit (53)
on itselläni pitänyt justiinsa paikkansa.
Parikymppinen tietää mikä on elämän tarkoitus.
Kolmekymppinen rupeaa miettimään mikä se voisi olla.
Nelikymppinen tietää, ettei ... en muista enää sanamuotoa. Mutta ajatuksena ettei kysymykseen ole yhtä vastausta ja jokaisen pitää löytää vastaus omalta kohdaltaan tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos joku on elänyt kolmanneksen pidempään täällä, väkisinkin sitä on ehtinyt oppia asioita jonkun verran enemmän kuin se nuorempi.
En silti sanoisi, että 20-v on epäkypsä äidiksi tai 30-v jotenkin tavoiteltava ikä, ja sen puoleen voisi sanoa, että lapsen 20-veenä saanut on 25-vuotiaana todennäköisesti kokeneempi ja viisaampi monelta osin, kuin 30-v jolla ei ole lapsia.
Vuosi lapsen kanssa opettaa kyllä moninkertaisesti verrattuna aikuisen ihmisen normaaliin vuoteen.
30 v tietää, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää ja että kivet kannattaa kääntää ja voi olla eri mieltä menettämättä välejä tai hermoja
40 v osaa olla hiljaa ja kuunnella jo muitaKIN
Että ei ole kyllä samaa mieltä näistä. Ne jotka parikymppisinä menettävät hermonsa eivätkä kuuntele muita ovat vaan pahempia ikääntyessään. Voihan olla tietysti että joku muunkinlainen löytyy, mutta....
on itselläni pitänyt justiinsa paikkansa.
Parikymppinen tietää mikä on elämän tarkoitus.
Kolmekymppinen rupeaa miettimään mikä se voisi olla.
Nelikymppinen tietää, ettei ... en muista enää sanamuotoa. Mutta ajatuksena ettei kysymykseen ole yhtä vastausta ja jokaisen pitää löytää vastaus omalta kohdaltaan tms.
Että tuossa on varmaankin perää. Mutta kypsymisestäkö se muka johtuu? Pikemminkin näköalojen katoamisesta ja epävarmuuden lisääntymisestä, sanon minä...
Mutta kypsymisestäkö se muka johtuu? Pikemminkin näköalojen katoamisesta ja epävarmuuden lisääntymisestä, sanon minä...
No sitten näät kun pääset tänne asti :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos joku on elänyt kolmanneksen pidempään täällä, väkisinkin sitä on ehtinyt oppia asioita jonkun verran enemmän kuin se nuorempi.
En silti sanoisi, että 20-v on epäkypsä äidiksi tai 30-v jotenkin tavoiteltava ikä, ja sen puoleen voisi sanoa, että lapsen 20-veenä saanut on 25-vuotiaana todennäköisesti kokeneempi ja viisaampi monelta osin, kuin 30-v jolla ei ole lapsia.
Vuosi lapsen kanssa opettaa kyllä moninkertaisesti verrattuna aikuisen ihmisen normaaliin vuoteen.
Mutta eikös se ole niin että ihminen on tietäväisimmillään lukiosta päässeenä ja sen jälkeen tietovaranto sen kun hupenee?
Ja lapsen kanssa eläminrn toki opettaa vanhemmuuteen. Miten muuten sitä voisikaan oppia? Mutta ei tietenkään mihinkään muuhun asiaan elämässä. Vai onko niin että 20 lasta aikaan saanut on superkypsä ja superviisas?
Mutta eikös se ole niin että ihminen on tietäväisimmillään lukiosta päässeenä ja sen jälkeen tietovaranto sen kun hupenee?
tietovarastosta, niin selvästi sitä elämänkokemusta tarvitaan vielä pikkasen lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta kypsymisestäkö se muka johtuu? Pikemminkin näköalojen katoamisesta ja epävarmuuden lisääntymisestä, sanon minä...
No sitten näät kun pääset tänne asti :).
Että mitä positiivista sinä siinä näet? Miksi se on tavoittelemisen arvoista?
on itselläni pitänyt justiinsa paikkansa.
Parikymppinen tietää mikä on elämän tarkoitus.
Kolmekymppinen rupeaa miettimään mikä se voisi olla.
Nelikymppinen tietää, ettei ... en muista enää sanamuotoa. Mutta ajatuksena ettei kysymykseen ole yhtä vastausta ja jokaisen pitää löytää vastaus omalta kohdaltaan tms.Että tuossa on varmaankin perää. Mutta kypsymisestäkö se muka johtuu? Pikemminkin näköalojen katoamisesta ja epävarmuuden lisääntymisestä, sanon minä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta eniten ihmistä opettaa elämänkoulu..
No jos joku on elänyt kolmanneksen pidempään täällä, väkisinkin sitä on ehtinyt oppia asioita jonkun verran enemmän kuin se nuorempi.
En silti sanoisi, että 20-v on epäkypsä äidiksi tai 30-v jotenkin tavoiteltava ikä, ja sen puoleen voisi sanoa, että lapsen 20-veenä saanut on 25-vuotiaana todennäköisesti kokeneempi ja viisaampi monelta osin, kuin 30-v jolla ei ole lapsia.
Vuosi lapsen kanssa opettaa kyllä moninkertaisesti verrattuna aikuisen ihmisen normaaliin vuoteen.Mutta eikös se ole niin että ihminen on tietäväisimmillään lukiosta päässeenä ja sen jälkeen tietovaranto sen kun hupenee?
Ja lapsen kanssa eläminrn toki opettaa vanhemmuuteen. Miten muuten sitä voisikaan oppia? Mutta ei tietenkään mihinkään muuhun asiaan elämässä. Vai onko niin että 20 lasta aikaan saanut on superkypsä ja superviisas?
tulosta itsellesi tämä sivu ja katso sitä uudestan vaikka kymmenen vuoden päästä.
:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta eikös se ole niin että ihminen on tietäväisimmillään lukiosta päässeenä ja sen jälkeen tietovaranto sen kun hupenee?
tietovarastosta, niin selvästi sitä elämänkokemusta tarvitaan vielä pikkasen lisää.
Asioista joita on siis ehtinyt oppia elämänsä aikana. Yhdistän oppimisen tietoon. Mitä oppimista sinä siis tarkoitat jos et tiedon lisääntymistä?
t. ap
Mutta eniten ihmistä opettaa elämänkoulu..
Millaisia asioita se elämänkoulu opettaa kahden- ja kolmenkympin välillä? Mitä sinä olet oppinut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdistän oppimisen tietoon. Mitä oppimista sinä siis tarkoitat jos et tiedon lisääntymistä?
Eli sellainen ihminen joka laitetaan kymmeneksi vuodeksi yksinäiseen luolaan pänttäämään päähänsä Wikipediallinen nippelitietoa, omaa sen tietomäärän omaksuttuaan erityisen paljon elämänkokemusta =)?
arvailla sopii jos asia kiinnostaa...
Elämänkokemus on kai sitä viisautta. Viisaus taas on vaikea määritellä, mutta ilmeisesti psykologit liittävät sen vahvasti sosiaalisen älykkyyteen ja empatiaan. Arkitodellisuudessa on helppo tunnistaa viisas ihminen.
Kokemukset, menetykset, tapahtumat ja muut lisäävät kokemusta tästä elämästä. Viisaus niiden myötä kasvaa jos kokemuksista oikeasti oppii jotain, kaikkien kohdalla näin ei valitettavasti ole.
Minun elämänkokemustani isolla harppauksella kasvattaneet kokemukset tapahtuivat kaikki ennen kahtakymmentä. Niiden kautta koen tulleeni paljon viisaammaksi ihmiseksi. Katsoisinkin elämänkokemuksen lisääntyvän vuosi vuodelta, mutta myös suurin harppauksin yksittäisten tapahtumien johdosta.
vaikuttaa ihmiseen ja opettaa.
Yksittäinen asia voi olla vaikkapa se, että pinna venyy pitempään kuin nuorena, maltti lisääntyy. Tai sen hoksaaminen, että ihmiset ovat erilaisia, tai ettei ole useinkaan yhtä ainutta totuutta tai toimintamallia. Ilot ja vastoinkäymiset ovat tuttuja ja vaikeuksiin osaa suhtautua vähemmän ehdottomasti. Terävimmät särmät ovat hioutuneet pois. Ei ole niin minäkeskeinen kuin nuorempana.
Ap on tyyppiesimerkki siitä miten nuorena luulee tietävänsä kaikesta kaiken, kunnes vanhana ymmärtää, ettei tiedä mistään mitään.
Joku kuvasi elämänkokemusta hyvin tässä joku päivä sitten:
"Sitä, että käsittää, että on olemassa monta eri totuutta.
Että oma totuus ei ole yleistettävissä normiksi."
Mutta eniten ihmistä opettaa elämänkoulu..
Millaisia asioita se elämänkoulu opettaa kahden- ja kolmenkympin välillä? Mitä sinä olet oppinut?
Tämä tuli esiin kun lapsen kanssa juteltiin asioiden opettelemisesta ja oppimisesta. Muksulle oli selvästi helpottavaa tajuta, että aikuisetkin oppii koko ajan. Hän on tuon oivalluksensa jälkeen antanut helpommin neuvoakin. Ja samoin mulle tuli yllätyksenä kun rupesin oikein listaamaan lapsen kanssa että mitä olen tänään oppinut. Alkaen ihan sellaisesta, että älä osta avocadoa, jos kuoressa on ontto kohta =).
30 v tietää, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää ja että kivet kannattaa kääntää ja voi olla eri mieltä menettämättä välejä tai hermoja
40 v osaa olla hiljaa ja kuunnella jo muitaKIN