G: Tunnetko/tiedätkö 16-19v äidiksi tulleita jotka olisivat hoitaneet lapsensa hyvin ja

hyvin kuin huonostikaan hoitavia nuorena äidiksi tulleita.

Toki en tunnekaan kuin tämän yhden tapauksen, joka 19v "ihan hirveesti halus siis vauvaa". 3 viikon ikäisestä oli sitten vauva 65v mummolla hoidossa ensin viikonloput, kun apriskunnan piti päästä viihteelle ja lopulta niin paljon että nyt 2v ikäisenä kutsuu tätä mummoa äidiksi.

raskaaksi 14.v. ja sihen heti perään teki toisen.Hyvin hoiti lapsensa ja nyt on uusi kierros menossa. Ei ole nytkään lapsilla mitään hätää.

sai mut 17-vuotiaana ja ihan täydellisesti ei hommmaa hoitanut... ollut etäinen ja kylmä/välinpitämätön, varsinkin meille kahdelle ekalle, ollaan oltu paljon hoidossa isomummuloissa ym. muualla. Tiedä sitten paljonko ikä liittyi tuohon vai olisiko muutenkin ollut tuollainen mutta kolmannen kanssa toiminut mielestämme hieman erilailla ja kypsemmin (kolmosen saadessaan oli kolmekymppinen). Hyvä mummu omille lapsillemme.

yksi ministerikin, joka sai lapsen muistaakseni 16-vuotiaana ja hyvin ovat pärjänneet. Anoppini oli 19, kun mieheni syntyi. Yksi hyvä ystäväni on saanut lapsen 19-vuotiaana ja hyvin ovat hekin pärjänneet.

2 ystävääni. Molemmat ovat olleet ihan tavallisia äitejä, joskus parempia ja joskus huonompia (kuten me kaikki), lapset tyytyväisiä ja molemmilla perhe edelleen kasassa noin 10 vuoden jälkeenkin.

Kummipoikani äiti oli 17 saadessaan kummipoikani. Nyt heillä on neljä lasta ja kaikki on tämä äippä hoitanu kotona. Kummipoikani on nyt seitsemän vuotta ja viime syksynä tämä äippä lähti eka kertaa takasin kouluun ja laitto lapset päivähoitoon. Joulukuussa sai neljännen lapsen ja on jälleen lasten kanssa kotona. Kyllähän se minua (kun olen useamman vuoden vanhempi) kauhistutti alussa, mutta hyvin on lapsensa kasvattanu.

sain esikoisen 19-vuotiaana. Nyt olen 26 ja kolmas lapsi syntyi 15 päivää sitten :)

ja mitä ihme dissausta tämä on nuoria vanhempia kohtaan? Kun 30 vuotias narkomaani saa lapsen onko hän sitten ikänsä puolesta parempi äiti kuin hyvä 18 v äiti? Esim. mummoni sai ensimmäisen lapsensa 19 vuotiaana ja siitä tasaisin väliajoin 6 lasta ihan itse hoitanut, itselläni poika 4 kk ja täytin juuri 20 vuotta ja mielestäni olen melko tasapainoinen ja hyvä äiti.

ja vielä nuoremmankin. Yks vanha koulukaveri oli just täyttänyt 15v kun sai esikoisensa... Ja ihan oli lapsen isäkin mukana kuvioissa vastuunsa kantamassa.



Äitini sai mut 19-vuotiaana. Itse hoiti (eipä ollut edes ystäviä ens alkuun oudossa kaupungissa...) ja ihan tolkku ihminen musta kai tuli :D

otokseni parisenkymmentä "äippää".

Ihan voi yhden käden sormilla laskea sen mitä lapset ovat olleet hoidossa:) Mutta vain 2 kertaa ollut yötä muualla. Sain esikoiseni 19v iässä ja hyvin minusta olemme pärjänneet :)

Tiedän tosin vain pari kappaletta. Silloin kun tulivat äidiksi,olivat lapsilleen kärsimättömiä, kovakouraisia ja huusivat kohtuuttomasti. MUTTA myöhemmille lapsilleen ovat olleet sitten taas ihan ok-äitejä, paljon hellempiä ja ymmärtäväisempiä.

19-vuotiaana. Sen jälkeen syntyi vielä neljä lisää. Miehensä kanssa olivat molemmat ns. rikkinäisistä kodeista, joten eivät saaneet minkäänlaista apua mummeilta tai muilta. Hyvin ovat pärjänneet. Naimisissa ovat olleet jo neljännesvuosisadan :). Eikä ystäväni äityidessä ole mitään moittimista. Oli pitkään kotona, mutta hankki sitten oppisopimuksella itselleen ammatin. Hattua nostan heille :)

Jep, saan.. Itse tunnen, esikoisen sain 15-vuotiaana ja kyllä olen hyvin (ainakin omasta mielestäni) hoitanut, ja itse pääsääntöisesti, nyt hän jo tokaluokkalainen ja olisi kyllä yökylässä mummoloissa vaikka joka päivä!

vaan eiköhän se tullut selväksi =)

t.edellinen

Ei ole moitteen sanaa hänen äitiydestään. En ole ikinä osannut ajatella, että olisi ollut liian nuori äidiksi.

vielä lisäisi, että onko edelleen yhdessä lapsen isän kanssa niin veikkaan, että moikaan vaan ei olis... Hoitaminen ja kasvattaminen on kaksi eri asiaa. Hoitaa osaa jo kovinkin nuori, mutta kasvattaakseen tarttee hiukan elämänkokemusta ja tasaisuutta. Mistä kertoo myös se, että kun perhe perustetaan, ollaan yhdessä äiti, isä ja lapset!

Paljon sain kritiikkiä iästäni. Ja saan vieläkin vanhoilta ihmisiltä kuinka elämä on mennyt mullin mallin kun lapsetkin alkaa tekeen lapsia. Mutta sehän ei ole muiden kuin minun asia! Ja olen todella vain saanut näistä puheista pontta olla hyvä äiti. Ja sen olen tehnyt. Varsinkin oma anoppi-suhteeni on ollut kamala kun sain esikoiseni ja seuraavankin kun olin alle 20v. Ja nyt kun lapset on yläasteella on niin ihanaa huomata kuinka miehen veljen "kiltit-mummun-mussukat ja "hyvin kasvatetut ja harkitut aikuis-iällä tehdyt lapset" tekevät kaikkea mahdollista ja mahdotonta mitä murkku-ikäiset tekee. Ja meidän lapsilla menee koulut hyvin, viihtyvät kotonakin, olemme hyvissä väleissä, ja lapset osaa käyttäytyä. Ja vain tekemällä omasta mielestäni oikealla tavalla olen saanut parhaimman "kostoni" anopin ilkeille puheille! Nyt näkee että olen tehnyt paljon oikein, ja iälläni ei ollut mitään tekemistä sen kanssa että olenko hyvä vai huono äiti!

Ja ystäväni on tehnyt vielä nuorempana ekat lapset. Ja hän hoitaa erittäin hyvin lapsiaan. Lapset ovat helliä, hyväkäytöksisiä, avoimia ja reippaita lapsia. Ja hän oli 16v kun sai esikoisen.

Mutta olen törmännyt myös tapauksiin joissa teini jatkaa villejä nuoruusvuosia ja muksu on mummolassa lähes koko ajan.