Verbi on lihoa ja taipuu lihon, lihot, lihoo, lihomme, lihotte, lihovat.
Kommentit (20)
mutta eikö olekin imperatiivissa liho kovemman kuuloinen kuin lihoa...
Totta kai molemmat ovat oikein. Vilkaisu sanakirjaan riittää varmistamaan asian.
Aktiivin 2. partisiippi on "lihonnut", kun kyseessä on verbi "lihota" ja "lihonut", kun on kyseessä verbi "lihoa".
Yksinkertaista, rakas Watson.
Se taipuu lihoan, lihoat, lihoaa, lihoamme, lihoatte, lihoavat, imp. lihosin, lihosit, lihosi jne., perf. olen lihonnut, olet lihonnut jne.
Ei lihonnut, vaan lihonut.
Lihoa: olen lihonut
Lihota: olen lihonnut
Molemmat ovat oikein, lihoa on yleisempi.
On myös verbi lihota
Se taipuu lihoan, lihoat, lihoaa, lihoamme, lihoatte, lihoavat, imp. lihosin, lihosit, lihosi jne., perf. olen lihonnut, olet lihonnut jne.
Eikö tuo lihota ole joku muu kuin muoto, eli "Sokeri ei lihota" (eli lihota=aiheuta lihoamista).
Lihoa-verbin perfekti on yhdellä ännällä: olen lihonut.
Jos sanotaan, että "sokeri ei lihota", niin verbin perusmuoto on lihottaa. Ja se on aivan erikseen se. Nyt oli puhe lihoa- ja lihota-verbeistä.
Jos sanotaan, että "sokeri ei lihota", niin verbin perusmuoto on lihottaa. Ja se on aivan erikseen se. Nyt oli puhe lihoa- ja lihota-verbeistä.
Yleiskielessä kyllä käytetään enemmän lihoa-verbiä.
On myös verbi lihota
Se taipuu lihoan, lihoat, lihoaa, lihoamme, lihoatte, lihoavat, imp. lihosin, lihosit, lihosi jne., perf. olen lihonnut, olet lihonnut jne.
Eikö tuo lihota ole joku muu kuin muoto, eli "Sokeri ei lihota" (eli lihota=aiheuta lihoamista).
Mä olen uskonut sen olevan imperfekti.
Mä olen käynyt kouluni 90-00-luvuilla ja kyllä mulla on vaan opetettu, ettei lihota ole enää (?)pätevää yleiskieltä.
..toisilla on laajempi sanavarasto kuin toisilla.
Jopa murresanat ja kirosanatkin voi taivuttaa - oikein.
Up. Muistutukseksi ärsyttävästi joka paikakkaan väärin kirjoittaville.
Se taipuu lihoan, lihoat, lihoaa, lihoamme, lihoatte, lihoavat, imp. lihosin, lihosit, lihosi jne., perf. olen lihonnut, olet lihonnut jne.