onko mielestäsi jotenkin "epätasa-arvoista" jos sisaruksilla on eri määrä etunimiä? Siis

Meilläpojalla yks ja tytöllä kaks.



Ei vaan saatu pojalle rimmaamaan toista nimeä. Mielestämme parempi yks iskevä, kun tekemällä tehty rimpsu.

Minä ainakin olen tyytyväinen, että minulla on "vain" kaksi nimeä, vaikka siskollani ja veljelläni on kolme.

Mutta sitä pidin kyllä lapsena epäoikeudenmukaisena että minulla on vain yksi nimi, kun sisarellani on kaksi. Yhdessä vaiheessa oli kaveripiirissä "muotia" vaihtaa kutsumanimeksi toinen nimi (osalla jäi pysyväksikin), ja olin katkera ettei ollut sitä mahdollisuutta.



Silti annoin omista lapsistani toiselle kaksi nimeä ja toiselle kolme, mielestäni se ei ole sama asia.

Eli samaa mieltä kun mun mies, ite vaan aloin tätä miettimään liikaa.. Mut eipä sit tarvi kuopukselle väen vängällä alkaa vääntämään kolmatta nimä kun ei vaan keksitä sopivaa. ap

Meillä 3 lapsella on kolme nimeä ja kaikilla muilla vain 2 ja eipä noista ole kenelläkään ollut mitään vastaansanomista:) Ei siis edes lapsilla itsellään vaikka vanhinmmat ovatkin jo aikuisia



t. suurperheen äiti

en aina edes ole tajunnut että miksi täytyy olla kolme nimeä? kukaan ei käytä edes niitä loppuja? vain virallisissa papereissa törmää. nyt kun oman lapsen nimeä on miettinyt, niin joku nimi kaipaa kolmea, muuten tuntuu että nimi loppuu kesken..

epäreilua jos yhdellä lapsista on vain yksi nimi, mutta sillä onko lapsilla 1 vai 2 nimeä etunimen lisäksi ei ole merkitystä.



Eli jos lapsien nimet ovat Leena Hilla Amalia, Topi Verneri ja Maria, niin varmaan Maria miettii miksi hänellä on vain yksi nimi, kun siskolla 3 ja veljellä 2.



Itse näen 2. nimen liki pakollisena, sillä ihmisellä voi tulla tilanteita kun haluaa käyttää sitä 2. nimeään. Esim. jos haluaa esiintyä taiteilijanimellä (varsinkin jos esim. työkseen tekee jotain ihan muuta ja harrastusmielellä kirjoittaa kirjoja, esim. vaikkapa asianajaja joka kirjoittaa dekkareita vapaa-ajallaan) on luontevaa ottaa esim. 2. nimi ja vaikkapa äidin tyttönimi "taiteilijanimeksi".



Joskus myös tulee eteen tilanne, että on pakko työn vuoksi vaihtaa nimi. Esim. luo uraa tutkijana nimellä Maija Virtanen ja saman niminen henkilö on vanha tunnettu alan tutkija --> helpottaa kovasti kun ei tee uraa hänen kaimanaan (sekaannuksia ym.) vaan ottaa sen toisen nimen työelämässä käyttään, eli esim. Maija Helena Virtanen työskentelee Helena Virtasena.



Tottakai "uuden" nimen voi keksiä päästäänkin, mutta minulle ainakin 2.nimi on luonteva koska se aina kulkenut mukana.

matti pekka virtanen ja matti mikko virtanen, niin se on kai hyvä että on joku ero nimissä.