paha mieli
oon tosi pettynyt kun mies ei olekaan niin kiinnostunut vauvasta kuin etukäteen kuvittelin. tuntuu hölmöltä aina pyytää, kysyä, sanoa jos tarvin apua. luulin että imetystä lukuunottamatta oltaisiin tasavertaisia hoitajia. mies käy arkisin työssä mutta aina iltasin ja vkl:sin on omia harrastuksia ja menoja. seurustelee kyllä vauvan kanssa mutta vain silloin kun se sattuu itselle sopimaan. tai ainakin siltä musta tuntuu. oon yrittän puhuu asiasta mutta miehen mielestä "syytökset" on aiheettomia. mutta eipä ole kertaakaan tarjoutunut katsomaan vauvaa jos vaikka haluaisin tehdä jotain rauhassa tai käydä vaikka kävelyllä. sori vuodatus, on vaan niin kurja olo. ei sillä ettenkö jaksais hoitaa vauvaa yksinkin, vauva on aika helppo ja oon niin rakastunut siihen. kuvittelin vaan että mieskin olisi ja haluaisi osallistua vauvan elämään niin paljon kuin mahdollista. vauva on pian 8 viikkoa vanha. miten teillä muilla, vaadinko vaan liikoja?
Kommentit (9)
vaikuta ap:n viesti siltä, että olisi ominut... ne ei vaan äidinvaistot pelaa miehillä samalla tavalla ;)
ei miehiä välttämättä kiinnosta vauvat, kun ei niiden kanssa voi tehdä mitään. Odota kun kasvaa niin saat taistella siitä ajasta lapsesi kanssa.
Kai osaat sanoa miehellesi, että nyt lähden lenkille, tossa ruokaa tms, soita jos tulee paniikki. Nauti lapsestasi ja unohda tollaset jutut, että isänkin kuuluu hössöttää vauvasta koko ajan!
erityisen kiinnostava. Ei varmaan olisi naisellekaan, ellivät hormonit säätäisi, että haluamme hoivata.
Mutta mies kiinnostuu vasta, kun lapsen kanssa voi oikeasti tehdä jotain. Siis nyt on kiva kun on oma lapsi, mutta mies ei oikeasti kaipaa jatkuvasti lapsen seuraa.
Jos käy liian rankaksi sulle, niin lähde välillä omiin menoihin ilman vauvaa ja jätä mies pärjäilemään. Pärjää kyllä.
mä oon itse sanonut, jos haluan lähteä käymään lenkillä tai pikasesti kaupassa vaikka. eihän toi muuten varmaan mua auttais, mutta alusta asti oon vaatinu. ihan mielellään se työntelee rattaita, pesee vauvan ja silloin tällöin myös tarjoutuu katsomaan häntä, jos olen menossa johonkin.
omat menot jääneet vähemmälle meillä ... onhan se epäreilua jos mies vaan saa mennä ja harrastaa ihan niiniuin ennen, mutta äiti ei. molemmat joutuu tinkimään,nainen tietty enemmän varsinkin alussa. on mun mielstä ok, jos mies käy ulkona esim. pari kertaa kuussa, mutta ei siellä koko aikaa tarvitse juosta.
Mutta vuosi sitten. Uskon että miehesikin haluaa osallistua lapsen elämään, mutta siteen luominen kestää paljon kauemmin.
Lapsi on ollut vasta 8 viikkoa konkreettisesti olemassa miehellesi, mutta sinulle jo raskauden alusta. Sinulla äitinä on ihan ainut laatinen suhde lapseesi. Anna isälle aikaa kehu häntä hyväksi, kun hän tekee lapsen kanssa jotai.
Et ole yksin tunteesi kanssa jätä vauva isälle ja lähde ulos tuuletumaan. Isälle tulee hyvä mieli, kun huomaa pärjäävänsä vauvan kanssa. Anna aikaa kyllä se siitä muuttuu.
vastauksia/kommentteja:
oli yhteinen päätös tehä muksu ja "tekemällä tehty"
onneks ei sentää baareissa juokse on vaan noita muita harrastuksia ja menoja
niinhän se taitaa olla että nuo vauvat on vaan enempi "äidinjuttu"
kiitos viesteistä, kaipa se tästä kun vauva kasvaa ja tarvii ottaa sitä omaa aikaa kun siltä tuntuu eikä varttua että mies sitä mulle tarjoaa.
Siis kysyy vaikka että teenkö sulle teetä?
Miksi sen pitäisi sitä nyt alkaa tekemään? Koska se on isä?
Kuule, sano sille että lähdet huomenna ulos. Kakista vaan se ääneen. Pystyt siihen!
Ja annat aikaa sille isälle sen vauvan kanssa, etkä mene väliin jos pistää eripari sukat.
T. neljän äiti
jätä se kaksi miehesi kanssa. kyllä ne pärjää