Lue keskustelun säännöt.
Miksi neuvola vastustaa perhepetiä?
08.01.2010 |
Tuntuu, että neuvolassa on tosi vanhanaikaiset ja jäykät ja kouluttamattomille typeryksille tarkoitetut lastenhoito-ohjeet. Meille vakuutettiin, että ikinä ei saada kukaan nukkua ja ikinä ei onnistu yövieroitus, jos ollaan perhepedissä. No kappas kun ollaan jo kaksi vauvaa onnellisesti hoidettu isoiksi reippaiksi lapsiksi. Onneksi en kuunnellut neuvolantädin höpinöitä. Imetystä ei myöskään siellä kovin kannateta.
Kommentit (10)
Meille suositeltiin kestovaippoja neuvolasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joita seuraamalla tyhmempikin ei vahingoita lastaan.
tiedät varmaan että kaikki suomalaisvanhemmat eivät ole omille lapsilleen hyviä vanhempia, mielenterveydestä, alkoholiongelmista tai heikkolahjaisuuden takia.
näinollen ottamatta kantaa yksittäiseen ohjeeseen voi todeta, että yleisesti ohjeet laadittaneen mainitsemallani tavalla.
Omaan aloitukseesi liittyen, minusta perhepeti ei ole tarkoituksenmukainen. 3:n äiti
Meidän naapurit ja todella hyvät ystävät olivat vielä vuosi sitten vannoutuneita perhepedin kannattajia, lapset tuolloin 2v5kk ja 8kk. Eräänä aamuna, kun isä tuli yövuorosta olivat äiti ja lapset nukkumassa, niin kuin muulloinkin. Isä ei yleensä mene makkariin,mutta tuona aamuna meni ja onneksi meni. Esikoinen, joka ei yleensä käytä tyynyä oli jostain kumman syystä ottanutkin nyt isän tyynyn päänsä alle, mutta tyynyn toinen pää oli pikkuveikan naaman päällä! Kuopus oli aivan veltto ja sininen. Ambulanssissa virkosi, mutta tuosta yöstä jäi pysyvät vauriot! Nyt vuoden ja 8 kk iässä etenee edelleen ryömien (vuosi sitten oli juuri oppinut konttaamaan!), pääasiassa vasenta puolta käyttäen. Oikea jalka ei toimi, käsi on vuoden kuntoutuksella saatu kohtalaiseksi apukädeksi... Istuminen ilman tukea on onnistunut pari kuukautta, vaikka siis senkin taidon osasi ennen kohtalokasta yötä!
Naapurissa ei tuon yön jälkeen ole perhepedissä nukuttu ja perheen äiti kokee tapahtumasta valtavaa syyllisyyttä, sillä hänhän nukkui tyytyiväisenä aivan lasten vieressä, tietämättä tapahtumista mitään...
Ehkäpä neuvolassa siis yritetään vain ehkäistä vastaavia murhenäytelmiä.
Meidän naapurit ja todella hyvät ystävät olivat vielä vuosi sitten vannoutuneita perhepedin kannattajia, lapset tuolloin 2v5kk ja 8kk. Eräänä aamuna, kun isä tuli yövuorosta olivat äiti ja lapset nukkumassa, niin kuin muulloinkin. Isä ei yleensä mene makkariin,mutta tuona aamuna meni ja onneksi meni. Esikoinen, joka ei yleensä käytä tyynyä oli jostain kumman syystä ottanutkin nyt isän tyynyn päänsä alle, mutta tyynyn toinen pää oli pikkuveikan naaman päällä! Kuopus oli aivan veltto ja sininen. Ambulanssissa virkosi, mutta tuosta yöstä jäi pysyvät vauriot! Nyt vuoden ja 8 kk iässä etenee edelleen ryömien (vuosi sitten oli juuri oppinut konttaamaan!), pääasiassa vasenta puolta käyttäen. Oikea jalka ei toimi, käsi on vuoden kuntoutuksella saatu kohtalaiseksi apukädeksi... Istuminen ilman tukea on onnistunut pari kuukautta, vaikka siis senkin taidon osasi ennen kohtalokasta yötä!
Naapurissa ei tuon yön jälkeen ole perhepedissä nukuttu ja perheen äiti kokee tapahtumasta valtavaa syyllisyyttä, sillä hänhän nukkui tyytyiväisenä aivan lasten vieressä, tietämättä tapahtumista mitään...
Ehkäpä neuvolassa siis yritetään vain ehkäistä vastaavia murhenäytelmiä.
johon ei koko perhe mahdu? Itse en kyseistä tapaa harrasta, lapsi nukkuu samassa huoneessa, omassa pinniksessä, mutta juurihan perhepetiä on näillä sivuilla puolustettu sillä, että ennekin koko perhe nukkui samassa sängyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ihana, sivistynyt, fiksu, empaattinen, aikaansa seuraava th. Hänellä ei tietääkseni ole omia lapsia ja ikää 50+. Jonkun mielestä lapsettomuus olisi varmaan huono homma tuossa ammatissa, mutta on siinä puolensakin. Th ei peilaa tilanteita oman perheensä kokemusten mukaan vaan on kokemukseni mukaan objektiivisempi kun hänellä ei ole henkilökohtaista kokemusta äitiydestä. Helposti th varmaan ottaisi jyrkkiä kantoja asioihin, jos hän olisi itse tehnyt tietyllä tavalla tai omat tunteet voisivat vaikuttaa liiaksi neuvoihin, jos hän tuntisi vaikkapa syyllisyyttä lyhyestä imetyksestä tms.
Meidän th on avoin ja aikaansa seuraava ja hänelle voi puhua myös kantoliinoista ja perhepedistä jne. Lainasin hänelle joskus kirjankin, joka oli mielestäni tosi suositeltava. Hän jopa pyysi minua joskus neuvolaamme esittelemään kestovaippoja odottajille.
Välillä olen aistinut, ettei hän ole aivan samaa mieltä kanssani, mutta suvaitsee myös erilaisia mielipiteitä. Hänellä on lisäksi tosi ovela tapa antaa ohjeita, jotenkin tyyliin oletko koskaan miettinyt, että tekisit näin. :) Siihen voi vastata joko joo olen tai ei, en ole, mutta mielenkiintoinen ajatus, täytyy funtsia. :)
Ei liene ihme, jos on ollut samassa hommassa vuosikymmenet, etteivät omat käsitykset ole yhtä ajankohtaisia kuin tuoreella äidillä. On varmasti joukossa fiksujakin terkkareita, jotka pysyvät ajantasalla ja muutenkin kannustavat hieman lempeämpiin hoitomenetelmiin, kuin joskus 80-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Th oli oikein yllättynyt, kun sanoin 4 kk neuvolassa, että vauva täysimetyksellä. Ja sitten sanoi myös, että "Voihan sitä 6 kk:kin jälkeen vielä jatkaa, jos haluaa" siihen sävyyn, että on kyllä vähän tyhmää/turhaa tai muuten vaan pimeetä.
Imetystä ei myöskään siellä kovin kannateta.
Meidän naapurit ja todella hyvät ystävät olivat vielä vuosi sitten vannoutuneita perhepedin kannattajia, lapset tuolloin 2v5kk ja 8kk. Eräänä aamuna, kun isä tuli yövuorosta olivat äiti ja lapset nukkumassa, niin kuin muulloinkin. Isä ei yleensä mene makkariin,mutta tuona aamuna meni ja onneksi meni. Esikoinen, joka ei yleensä käytä tyynyä oli jostain kumman syystä ottanutkin nyt isän tyynyn päänsä alle, mutta tyynyn toinen pää oli pikkuveikan naaman päällä! Kuopus oli aivan veltto ja sininen. Ambulanssissa virkosi, mutta tuosta yöstä jäi pysyvät vauriot! Nyt vuoden ja 8 kk iässä etenee edelleen ryömien (vuosi sitten oli juuri oppinut konttaamaan!), pääasiassa vasenta puolta käyttäen. Oikea jalka ei toimi, käsi on vuoden kuntoutuksella saatu kohtalaiseksi apukädeksi... Istuminen ilman tukea on onnistunut pari kuukautta, vaikka siis senkin taidon osasi ennen kohtalokasta yötä!
Naapurissa ei tuon yön jälkeen ole perhepedissä nukuttu ja perheen äiti kokee tapahtumasta valtavaa syyllisyyttä, sillä hänhän nukkui tyytyiväisenä aivan lasten vieressä, tietämättä tapahtumista mitään...
Ehkäpä neuvolassa siis yritetään vain ehkäistä vastaavia murhenäytelmiä.
Mulla esikoinen, eikä tullut mieleenkään keskustella tällaisista asioista neuvolassa. Kyllähän mä nyt osaan lapseni hoitaa ja nukuttaa ja vieroittaakin!
En mä kyllä jaksa uskoa toisaalta, että mun terkkaria edes kiinnostais tämmöiset jokaisen perheen omat ratkaisut.