Perhepeti sopii perheisiin jossa kukaan ei käy töissä eikä koulussa
Kommentit (50)
Pelkkä perhepeti tuskin on syy kenenkään läheisriippuvuuteen.
Voisiko teidän perhepetinne olla seuraus jostakin ongelmasta, eikä ongelman syy?
Mitä tahansa asiaa voi käyttää väärin ja vääristä syistä. Oletko esim lapsena aistinut vanhempiesi ahdistuksen, ja siksi et ole voinut päästää vanhemmistasi irti ja itsenäistyä? Vanhempasi siis ovat esim olleet ahdistuneita menettämisen pelosta ja siksi pitäneet sinut lähellään ja sinä olet ottanut viestin vastaan, että maailma on pelottava paikka?
yhtä hyvin läheisriippuvuus voi johtua siitä, ettei ole saanut lapsena kokea tarpeeksi vanhempien läheisyyttä (esim perhepeti) vaan on liian aikaisin pakotettu itsenäistymään, esim nukkumaan omaan huoneeseen yksin, ja siksi ripustautuu aikuisena muihin ihmisiin.
Edelleen minusta tuntuu, että en ole niin itsenäinen kuin monet tuttavani, jotka eivät ehkä viikkokausiin ole yhteydessä vanhempiinsa.
Itse en aio lapsia nukuttaa perhepedissä, mikäli suinkin pystyn siltä välttymään. Se ei ole normaalia.
onko sitten normaalia ettei pidä viikkokausiin yhteyttä vanhempiinsa aikuisena!!???
On minusta ennemmin merkki siitä että jokin on suhteessa vinossa! Ei kait nyt vanhemmat lakkaa olemasta osa omaa perhettä sitten kun ihminen on kasvanut aikuiseksi!
ei se nyt ole mikään itsenäisyyden merkki eittei ole tekemisinssä, paremmin tuntuu että on niin vähän itsenäinen että on pakko pysyä kaukana jotta olisi "itsenäinenn"
Vähän on vaikea nukkua hyvin, kun jonkun käsi/jalka tai koko kroppa läjähtää milloin mihinkin, pitää varoa, ettei käänny kenenkään käden päälle jne.
Ja toisekseen, sen töihinlähtijän herätyskello herättää kaikki muutkin (varsinkin jos on tällainen isäntä kuin meillä, joka ei millään jaksa laittaa sitä heti kiinni, vaikka asiasta on puhuttu).
Sen kerran kun vauva nukkui vieressä, hän oli mönkinyt sängyn päätypuolelta lattialle. Eikä vielä osannut ryömiä. Meillä oli pönkät joka puolella, mutta silti oli päässyt jostain välistä putoamaan.
Itse tarvitsen tilaa, enkä tykkää nukkua kiinni kenessäkään.
Onneksi vauva nukkuu nyt puolivuotiaana kymmenen tunnin yöunet heräämättä kertaakaan.
Joskus olemme yrittäneet nukkua päiväunia perhepedissä. Silloin mies nukkuu kuin tukki ja minä makaan huonossa asennossa hereillä ja pelkään herättäväni vauvan. Vauva herää, jos käännän kylkeä.
Nykyään vauva nukkuu kaikki unensa omassa sängyssään ja me aikuiset omassamme.
Hyvä, että löysimme toimivan uniratkaisun ja hyvä, että muutkin ovat löytäneet omansa.
Perhepedissä ei nuku hyvin.
Olisin halunnut nukuttaa vauvaa viereen tai samassa huoneessa, mutta meille ei sopinut. Vauva alkoi huutaa aina tuskissaan (kuumissaan?), koska sänkymme on 140cm leveä, eikä isompi mahdu huoneeseen. Nukkui paljon paremmin omassa kopassaan. N. 3 kk iässä siirsimme kokeeksi omaan huoneeseen, koska unettomuudesta kärsinyt mieheni heräili vauvan ähinään koko ajan. Minulle ei ole koskaan ollut ongelma nousta nojatuoliin imettämään, koska tuo vuoden imetysaika on kuitenkin aika lyhyt ajanjakso ja vain osa siitä tiheää yöimetystä.
Lapsen sairastaessa olen kantanut hänet välillä meidän viereemme, mutta silloin ei tosiaan ole kukaan nukkunut hyvin ja lapsikin on lopulta pyytänyt päästä takaisin omaan sänkyyn. Hänellä on nyt 4-vuotiaana täyspitkä sänky, jotta toinen vanhemmista pääsee viereen tarvittaessa (sairaana tai muuten).
Koskaan ei ole lapsi kipittänyt yöllä väliimme tai juoksuttanut muutenkaan vanhempia vettä tuomaan tai muuten turhaan, edes uhmaiässä.
Meitä on moneen junaan, eikä kaikki sovi kaikille. Onneksi on vapaus valita. Meille sopii tämmöinen ja toisille joku muu. Myös seksielämän kannalta on minusta parempi, että vanhempien sänky on heille noin niinkuin pääsääntöisesti rauhoitettua aluetta.
Minusta on ihan turha verrata jonnekin 1900-luvun alkupuolen pulavuosiin, jolloin koko perhe nukkui samassa huoneessa ja lapset vierekkäin, osa vanhempien kanssa - koska nykyisin asutaan PALJON väljemmin muutenkin. Ei silloin ollut huoneita kaikille! Makuuhuoneita saattoi olla tasan yksi (jos sitäkään) ja osa nukkui lattialla. Ahtaastihan nykyisin osa helsinkiläisistäkin asuu ja silloin voi olla luontevampaa nukkua samassa sängyssäkin. Useimmilla kuitenkin on se lastenhuone erikseen...
Minusta on ihan turha verrata jonnekin 1900-luvun alkupuolen pulavuosiin, jolloin koko perhe nukkui samassa huoneessa ja lapset vierekkäin, osa vanhempien kanssa - koska nykyisin asutaan PALJON väljemmin muutenkin. Ei silloin ollut huoneita kaikille! Makuuhuoneita saattoi olla tasan yksi (jos sitäkään) ja osa nukkui lattialla. Ahtaastihan nykyisin osa helsinkiläisistäkin asuu ja silloin voi olla luontevampaa nukkua samassa sängyssäkin. Useimmilla kuitenkin on se lastenhuone erikseen...
Kyllä yhdessä nukuttiin paljon ennemmin kuin pula-aikoina! Luontevaa kylläkin on nukkua niinkuin se kullekin parhaiten sopii. Ja esim. meidän perheemme asuu nykyisin pk-seudulla, ei kylläkään ahtaasti, mutta tästä(kin) huolimatta perhepeti on meillä se toimivin. Siis max. vauva-ajan.
Nyt monella on uhontunut se, ettei perhepeti välttämättä edes viittaa vanhempien parisänkyyn. Eikä kukaan ole määrittänyt kuinka kauan perhepetiläisyyttä jatketaan.
Eli jospa nyt kritisoijat antaisivat petiläisten nukkua rauhassa omalla tavallaan. Kuten myös päinvastoin...
monet perustelee perhepetiä sillä että muuten pitäs juosta lapsia nukuttamassa muualla pitkin yötä ja perhepedissä on niin helppo nukuttaa ja nukahtaa itsekin.
siis minkä ihmeen takia teijänn lapset heräilee pitkin yötä? miksi jotain 4 vuotiasta pitäs pitkin yötä käydä sängyn laidalla nukuttelemassa?
kannattaa varmaa unikoulua opetella jos sen takia pitää vieressä pitää 5 vuotiaaksiet herää öisin, kyllä yli 1 vuotiaan pitäs pystyä nukkumaan jo yön yli, luulenpa että jurri ne keillä nukutaa perhepedissä vauvasta lähtien niin lapset nukkuvat HUONOITEN. juuri se takia että ne on opetettu pienestä pitäsen palvelemaan yöllä, hyysäämään ja nukuttelemaan.koska nimenomaan jos lapsi nukkuu vieres nii helpommin havahtuu pieniinki unissapuhumisiin tms.ja taas vanhempi on hereillä.
meillä on lapset nukkuneet aina pinnasängyssä ja sinne opetetu, ja ainahan se uni koulu pitää jossain vaihees käydä, automaattisestihan vauvat haluaa nukkua vieres ja tottakai protestoivat omaa sänkyä, ne pitää vain opettaa sinne jos meinaa haluta nukkua rauhas ilman heräilyä. myös lapsi heräilee enempi kun aikuinen vaihtaa kylkeä tms. onhan myös todettu et perhe pedissä nimenomaan vauvat syöikin pidempään yöllä koska äiti tuikkaa joka pienest itkusta tissin suuhun kun se "on niin helppoa". jos vauva nukkuisin omas sängys ja vaik omas huonees niin joka itkusta sinne ei edes ehdi kun vauva jo nukahtaa itse. vauvathan syövät myös yöllä ihan vaan syömisenkin ilosta eikä aina nälkäänsä vaan opittu tapa jolla saadaan unen päästä kiinni.
meille on myös neuvolassakin kannustetttu että ihan oikein opettaa heti pinestä vaan omaan sänkyyn ja ilman tissiä nukahtaa, mieluummin sen unikoulun käy puoli vuotiaan kanssa viikon verran kun 3 vuotiaan kanssa joka on ihan kauhissaan kun pitää yhtäkkiä siirtyä omaa sänkyy.
ja kuinkahan monen mies oikeesti pitää siitä et sängys ei voi illan tullen ikinä tapahtua mitään spontaania kun aina muksut välissä. joo ja niin varmasti voi harrastaa sitä jossain muuallakin mutta ainakin iltainen ennen nukkumista tai aikainen aamuseksi käy helpommin kun ollaan ihan kahden ennen kun muut herää.
T: Kaksi akateemista vanhempaa ja 7-v lapsi
Samaa mieltä, kun kuuntelee muiden juttuja niin perhepetiläisten lapset oppivat muita myöhemmin nukkumaan yön yli heräämättä kun ne joita on opettu nukahtamaan yksin. Meillä lapset nukkuneet 2kk yöt heräämättä ja tämä siksi kun opettu omaan sänkyyn itsekseen nukáhtaan lempeästi jokainen lapsi, ei ole tarvittu nukuttelua tai yöllä nukuttamista.
Se on varmasti helppoa ottaa vauva sänkyyn jos itkee pinnasängyssä mutta se vaatii vain opettelua ja sitkeyttä! eli taitaa olla laiskuutta monella!
ja kaikki ovat nukkuneet yönsä hyvin.Perhepeti on sopinut meille. Esikoinen alkoi 4-vuotiaana nukkumaan omassa sängyssään, omasta halustaan ja kuopus nyt 5-vuotiaana enää satunnaisesti tulee yöllä väliimme. Eli eivät ole jääneet siihen loputtomasti nukkumaan.
Voisi ajatella, että jos 10-vuotiaana vielä haluaa nukkua vanhempien kanssa samassa huoneessa, niin siinä on kyllä jotian muutakin pielessä.
Ihmiset on erilaisia. Itse en olisi nukkunut hyvin, jos vauvat olisivat olleet omassa sängyssään. Söivät yöllä tiheästi ja pitkään ja jos olisin noussut joka kerta siihen hommaan, olisi uudelleen nukahtaminen ollut työn takana. Perhepedissä laitoin vain vauvalle tissin suuhun ja imetin unihorteessa.
Miten aiotte nuo viereen nukutetut sitten totuttaa omiin sänkyihin? Ja joudutte varmaan koko perhe menemään sitten nukkumaan samaan aikaan kuin lapsikin?
Itse en aio nukuttaa lasta enkä nukkua lapsen vieressä. Siitä ei seuraa kuin ongelmia, olen sen itse lapsena kokenut.
T. se 7-vuotiaaksi vanhempien viekussa nukkunut, joka ei todellakaan ole provo vaan varottava esimerkki
nukkui noin vuoden vanhaksi vanhempiensa sängyssä. Sitten siirrettiin omaan sänkyyn, n. kaksivuotiaana omaan huoneeseen. Ei mitään ongelmia. Tuli kylllä usein aamuyöstä vanhempien viereen. Heidän perheessään ei ollut mitään ongelmia omaan sänkyyn tai huoneeseen siirtymisessä. Siksipä meilläkin vauva nukkuu vieressö, kun se syntyy. AInakin tuttavani, joilla on ollut perhepeti, ovat kaikki saaneet hyvin nukutuksi.
perhepedissä juuri siksi, että saadaan nukuttua hyvin. Ei jaksaisi nousta aamulla töihin jos juoksisi puolen yötä lastenkamarissa.
tai sitten ainakin pitäis olla puolet leveämpi sänky. nyt harvoin kun oon joutunut vauvan viereen ottamaan on saanut nukkua jäykässä asennossa kun oon koko ajan pelännyt et kierin vauvan päälle. mua häiritsee vauvan ääntelyt ja vauva säpsähtelee jokaisesta liikkeestäni. yönsä vauvani nukkuu, kun ei vielään pääse liikkumaan, vierassängyssä jossa minun on helppo käydä häntä imettämässä. mutta hän herääkin korkeintaan kaksi kertaa yössä.
Omat lapseni ovat jo siirtyneet pois perhepedistä ilman ongelmia. Ensin omaan sänkyyn vanhempien makuuhuoneessa, sitten omaan huoneeseen. Ikinä en ole joutunut menemään nukkumaan lapsen kanssa samaan aikaan, tosin joskus vauva-aikana saatoin mennä ihan omasta halusta, kun väsytti niin.
Ota vinkki äidiltä, jolla on jo lapsia: lapsenhoidossa ei ole kyse niinkään mustavalkoisen vääristä ja oikeista ratkaisuista, vaan perheelle ja lapselle sopivista. ;)
Ja joudutte varmaan koko perhe menemään sitten nukkumaan samaan aikaan kuin lapsikin?
Itse en aio nukuttaa lasta enkä nukkua lapsen vieressä. Siitä ei seuraa kuin ongelmia, olen sen itse lapsena kokenut.
T. se 7-vuotiaaksi vanhempien viekussa nukkunut, joka ei todellakaan ole provo vaan varottava esimerkki
perhepedissä juuri siksi, että saadaan nukuttua hyvin. Ei jaksaisi nousta aamulla töihin jos juoksisi puolen yötä lastenkamarissa.
vielä äitiyslomalla. Näin olemme välttyneet vanhemien sänkyyn pyrkivistä lapsista. Tarkoitan, että yöt eivät mene lapsien perässä juostessa tai lastenhuoneessa juostessa. Kaikki nukkuvat hyvin ilman katkonaisia yöuniaan ja kaikki omissa sängyissään.
jälkikasvustaan niin että nähdään jouluna ja juhannuksena, eikä välissä juuri soitella...
Minua nukutettiin vauvana ja pienenä perhepedissä. En suosittele kenellekään. Siitä perhepedistä irti pääseminen on lapselle todella hankalaa. Itse nukuinkin sitten siinä perhepedissä 7-vuotiaaksi ja halusin oman sängyn olevan vanhempien huoneessa 10-vuotiaaksi. Oli ahdistavaa itselle ja varmasti vanhemmillekin. No, meillä on edelleen lapsuuden perheen kanssa hyvin tiivis, rakastava ja läheinen yhteys. Mutta kyllä itsenäistyminen kaikenkaikkiaan oli jotenkin hankalaa. Edelleen minusta tuntuu, että en ole niin itsenäinen kuin monet tuttavani, jotka eivät ehkä viikkokausiin ole yhteydessä vanhempiinsa. Itse en aio lapsia nukuttaa perhepedissä, mikäli suinkin pystyn siltä välttymään. Se ei ole normaalia.
asuinmaassani, kuinka lapset nukkuvat suomessa vielä 3 tai 5 vuotiaina aviovuoteessa, niin eivät varmasti uskoisi.
- me nukumme, ynnä vauvan kanssa paremmin kuin jo vauva olisi eri sängyssä + häntä pitäisi pitkin yötä erikseen nukuttaa.
Jos nukkuisimme huonosti, niin olisi toisenlainen järjestely.