poika, kohta 3 v ei suostu potalle eikä pytylle
Mitä tekisitte ja onko vastaavia kokemuksia? Täysin fiksu lapsi ja puhuu yn taidot hallinnassa. Vastustaa täysin pottailua, joskus harvoin saadaan maaniteltua.
Kommentit (21)
Palkinnot käytöön:
Pieni palkinto joka kerta kun lapsi istuu pöntöllä. Aloitus vaikka housut jalassa, kansi kiinni ja sekunnin verran. Palkinto voi olla vaikka tarra tms.
Pikku hiljaa lisätään etappeja. Ekasta "suorituksesta" isompi palkinto...
Ilman mitään painostusta ja mahdollisuuksien mukaan lapsen tahtiin edetään. Jos joku aika päivästä on lapselle helpoin niin aloittaisin silloin. Yksi kerta päivässä yrittämistä, ja seuraavana päivänä lisää.
Toivon sinulle seuraavan lapsen kohdalla pienokaista, joka opettaa äidilleen kantapään kautta, että kaikki lapset eivät kehity samaa tahtia. Tai ehkä törmäät tähän jännään seikkaan jo esikoisesi kanssa jossain ikävaiheessa?
Ei ap, mutta kosketti kuitenkin
Oletteko kokeilleet esim palkitsemista?
Meillä molemmat lapset saatiin innostumaan pottailusta, kun jokaisen potalla käynnin jälkeen saivat palkinnoksi liimata tarran pottaan. Ei mennyt kauaakaan, kun oppivat täysin kuiviksi.
Minne lapsi tarpeensa tekisi? Oletko aikuinen? Lapsen äiti? Sinä päätät että nyt käydään vain pytyllä ja potalla ja heität kaikki vaipat(?) menemään, etkä niitä enää esiin ota, vaikka muutaman kerran housut kastisivatkin.
Btw, eikö hävetä kun melkein KOLMEvuotias käyttää vaippoja? *Tirsk* Hyi olkoon!!! Onneksi omani 1v 4kk käy potalla, eikä vaippoja tarvita.
Eikö sinua hävetä kirjoittaa tällainen viesti ja hehkuttaa sitä, että oma lapsesi käy potalla aikaisin?? Olet varmaan aika tyytymätön omaan elämääsi tai sitten vain täysin ajattelematon ja sivistymätön. Toivottavasti saat vähän iloa elämääsi:)
ei meidänkään poika aikoinaan kolmen kieppeillä halunnut käydä potalla. Kakan meni aina tekemään piiloon, ettei kukaan ehdottaisi potalle menoa.
Kun meni päiväkotiin isommat lapset toimivat hyvin esimerkkinä ja vastustus hävisi kahdessa viikossa. Kuukaudessa hän oli täysin kuiva.
Nuorempikaan ei olisi halunnut luopua kaksi ja puolivuotiaana vaipasta. Hänestä me tiesimme, että osaa pidätellä (koskaan ei sattunut vahinkoja ollessaan ilman vaippaa). Niinpä minä todellakin toteutin kakkosen ehdottaman "vaipat roskiin" taktiikan ja se toimi! Muutaman kerran on sattunut vahinko.
En tosin ollut niin ilkeä kuin nro. kakkonen vaan kerroin lapselleni, että hän on jo iso ja taitava ja voi ihan hyvin käydä potalla itsekseen, kun haluaa. Hän sai hienoja uusia pikkareita ja vaipoille sanoimme hei hei.
Jättäisin pottavaiheen kokonaan väliin. Onko teillä jo pöntönpiennenysrengas? jos ei niin lapsen kanssa yhdessä kauppaan valitsemaan mieluisa, ehkä sekin hieman motivoi...
Minne lapsi tarpeensa tekisi? Oletko aikuinen? Lapsen äiti? Sinä päätät että nyt käydään vain pytyllä ja potalla ja heität kaikki vaipat(?) menemään, etkä niitä enää esiin ota, vaikka muutaman kerran housut kastisivatkin.
Btw, eikö hävetä kun melkein KOLMEvuotias käyttää vaippoja? *Tirsk* Hyi olkoon!!! Onneksi omani 1v 4kk käy potalla, eikä vaippoja tarvita.
Toivottavasti tämän kirjoittajan lapsi taantuu jossain vaiheessa :D Näin kun käy usein aikaisin kuivaksi oppineille.
Mutta ap:lle vaan tsemppiä ja jaksamaista. Meillä poika kans vastusteli potalla ja pöntöllä käymistä 3v asti. Sit vaan yhtäkkiä alkoi käydä pytyllä ja oli parissa viikossa sekä päivä ja yökuiva eikä vahinkoja ole sattunut kuin pari viime kuukausina.
Yksi vinkki mitä voi kokeilla on että houkuttelisko pönttö supistajalla enemmän tai seisomapissa.
ja nuo 3 esittämät palkinnot ei ainakaan meillä ole tepsineet... riippuu tietenkin lapsesta ja kannattaa kokeilla.
Ja 2:lle... viime ketjussa, joka käsitteli samaa aihetta, kirjoitin, että olin alkanut puhumaan pojalle, että kun täyttää 3 jätetään vaipat pois eli että alan poikaa henkisesti valmistamaan vaipatta olemiseen niin se idea teilattiin heti. Pidettiin suurin piirtein hulluna, kun en ymmärrä, että poika ei vain ole valmis olemaan ilman vaippaa... joten toivottavasti sinä olit vain provo.
Meillä poika aloitti pottailun hienosti 1,5 vuotiaana, mutta sitten hieman ennen 2 vuotta yksinkertaisesti vain kieltäytyi potasta/pytystä/vaipatta olosta ja sen jälkeen onnistunut vain, jos itse haluaa. Tekee kyllä halutessaan molempiin, mutta ei näytä haluavan. Pidätyskyky ei ole tietenkään kehittynyt vielä täysin, kun on käytetty enimmäkseen kertiksiä. Tämän huomasin, kun sain houkuteltua muutaman kerran olemaan ilman vaippaa. Poika kuiten inhosi sitä, vaikka vahingoista ei mitään hälyä tehtykään.
Ajattelin puhua asiasta neuvolassa, kun käytän pikkusiskoa siellä parin viikon päästä. Valitettavasti ei ole ap:lle apuja antaa, mutta sympatiseeraan :-)
Meillä oppi 4-vuotiaana. On kylläkin aspergerpoika. Meni tarhaan vähän vajaa 4-vuotiaana ryhmän ainoana vaipallisena. Sai siis sieltä mallia. Täysin ilmaln vaippaa oli sitten puolen vuoden päästä. Me kyllä itse kotona otettiin aina ekana ne askeleet ja tarha tuli perässä. Onko sulla mallia pojalle? Käykö siis tarhaa? Meillä pikkusisko kävi kyllä potalla ennen tuota poikaa, mutta se mallia pelkästään ei riittänyt.
Meidän lapsi täyttää pian 3 ja käyttää vaippaa koko ajan. Hän pissaa ja kakkaa kyllä välillä pottaan ja pönttöön, mutta ei suostu kulkemaan ilman vaippaa. Olemme sopineet, että sinä päivänä, kun hän täyttää 3, vaipat viedään metsänpeikoille. Hän on tämän hyväksynyt ja uskon, että se onnistuu. Sama juttu oli yli vuosi sitten tutin ja tuttipullon kanssa. Etukäteen sovittiin, että sinä ja sinä päivänä metsänpeikko hakee ne, ja käyttö loppui kerrasta. Meillä on myös isompia lapsia, jotka ovat olleet aiemmin kuivia, joten lapset ovat tosiaan erilaisia, ja äitienkin kannattaa se hyväksyä. Mitä väliä sillä loppujen lopuksi on vaikka kymmenen vuoden päästä, oppiko lapsi kuivaksi 2- vai 3-vuotiaana? Tuskin se kohta vaippaa enää huoliikaan. Mikä ihme saa teidät ottamaan paineita näistä asioista Relaa vaan, kyllä se asia hoituu aikanaan ihan itsestään, kun suhtaudut itse siihen rennosti!
Meidän lapsi täyttää pian 3 ja käyttää vaippaa koko ajan. Hän pissaa ja kakkaa kyllä välillä pottaan ja pönttöön, mutta ei suostu kulkemaan ilman vaippaa. Olemme sopineet, että sinä päivänä, kun hän täyttää 3, vaipat viedään metsänpeikoille. Hän on tämän hyväksynyt ja uskon, että se onnistuu. Sama juttu oli yli vuosi sitten tutin ja tuttipullon kanssa. Etukäteen sovittiin, että sinä ja sinä päivänä metsänpeikko hakee ne, ja käyttö loppui kerrasta. Meillä on myös isompia lapsia, jotka ovat olleet aiemmin kuivia, joten lapset ovat tosiaan erilaisia, ja äitienkin kannattaa se hyväksyä. Mitä väliä sillä loppujen lopuksi on vaikka kymmenen vuoden päästä, oppiko lapsi kuivaksi 2- vai 3-vuotiaana? Tuskin se kohta vaippaa enää huoliikaan. Mikä ihme saa teidät ottamaan paineita näistä asioista Relaa vaan, kyllä se asia hoituu aikanaan ihan itsestään, kun suhtaudut itse siihen rennosti!
Meillä myös kohta kolme vuotias joka suostuu kyllä potalle mutta ei vielä osaa joka kerta käydä ajoissa vessassa. En halua ressata asiasta koska ennemmin tai myöhemmin lapsi oppii kuitenkin kuivaksi. Kenempä 18-vuotias vielä kulkee vaipoissa?? HEH! =)
Mitä se sitten tekee, jos ei ole vaippaa?
Meidän kuivaksioppijat saavat nyt purkkaa aina kun tekevät jotain pönttöön. Pönttö kiinnostaa heitä selvästi enemmän kuin potta. Tää purkka on meillä paljon houkutteleampi juttu kuin tarrat. Niitäkin on kokeiltu.
onko tekemisissä muiden samanikäisten lasten kanssa, jos ei niin se vois toimia. siis että kun kaveri käy pöntöllä niin voi olla että pian ei haluakkaan enää vaipanvaihtoa vaan kokeilee pottaa/pönttöä. Voit myös ottaa vaipat pois kotipäivistä, eiköhän kohta opi jos aina kastelee huosunsa.. (tietty yöt ja kyläilyt vaipassa), niin ja jos olette nyt painineet asian kanssa päivittäin, niin pidä viikon-kahen tauko puhumatta koko asiasta, potta ja pöntönpienennysrengas kuitenkin tarjolla. Voit myös kokeilla lahjontaa. Jos poikasi mankuu jotain tavaraa tosi paljon voit tehdä hienon tarrataulukon, ja sanoa vaikka että jokaisesta pissasta yks ja kakasta kaks tarraa, ja tietyillä tarroilla palkinto. jos ei tavaraa niin sitten palkinto voi olla jäätelölle lähtö, uimaan meno tms. itse tekisin ehkä niin että ekasta pissasta sais palkinnon heti kättelyssä ja seuraavan tarrojen keräilyn jälkeen..
Kiitos kivoista kommenteista. Tarrajuttuja ollaan kokeiltu, ei kiinnosta. Pytty / potta ollaan kokeiltu. Olen siis ottanut asiaan maltillisen linjan, koska en voi pakottaa toista , kun vääntää selän kaarelle ja kiljuu ettei mene. Seuraavaksi täytyy taas alkaa pikkuhousujen kanssa pelkästään ja ottaa vaippa kotona olleessaan pois. En varsinaisesti ole huolissani, koska tiedän että lapsi on täysin normaali (=kummallinen määritelmä muuten). On kovin kiintynyt vaippaan ja haluaa siis käyttää vaippaa. Vanhempi lapsi oppi aikaisemmin, mutta oli taas toisaalta kovin vaikea uhmaikäinen muuten. Joku sanoikin järkevästi että lapset ovat niin erilaisia. Ei käy tarhassa on yksin hoitotädin kanssa. Hoitotäti erittäin kokenut ja opettanut vanhemman lapseni aikanaan kuivaksi. Ja ei saa myöskään tätä herraa menemään potalle. Viime keväänä oli jo kehitystä asiassa mutta sitten esinahka tulehtui ja jouduimme sairaalaan, sen jälkeen ko asian kanssa ollut kovin vaikeaa. En kyllä usko että pissaamiseen liittyy mitään vaivaa. t AP
Oon kokeillut palkinnot ja jopa lahjomisen mutta ei. Kesällä oli jo melkein päiväkuiva, kotona kävi pöntöllä supistajan kanssa, mutta sitten syntyi pikkuveli. Väärään aikaan opeteltiin.
Tulin siihen tulokseen että saa kotona kuljeskella ilman vaippaa yms. mutta en ala enää maanittelemaan, kieltäytyy vain ahkerammin. Mutta sitten meillä on jokseenkin kylmä talo, ikkunat vetää yms, joten hirveästi en alasti kehtaa antaa olla. Muutenkin saa itkupotkuraivareita säännöllisin väliajoin. Poika vain ei vielä ole valmis. Kyllä se aika vielä koittaa, kesällä viimeistään taas kun on lämmin. Voitais kokeilla niin kuivaksi opetteluvaippoja, mutta täältä ei niitä löydy :/ Naapuri pitäjään ei ole ollut asiaa, mutta seuraavalla kerralla pitää katsella niitä sieltä.
(Anteeksi näin heti huonosti kirjoitettu teksti, vauva sylissä syömässä)
Meillä poika aloitti pottailun hienosti 1,5 vuotiaana, mutta sitten hieman ennen 2 vuotta yksinkertaisesti vain kieltäytyi potasta/pytystä/vaipatta olosta ja sen jälkeen onnistunut vain, jos itse haluaa. Tekee kyllä halutessaan molempiin, mutta ei näytä haluavan. Pidätyskyky ei ole tietenkään kehittynyt vielä täysin, kun on käytetty enimmäkseen kertiksiä. Tämän huomasin, kun sain houkuteltua muutaman kerran olemaan ilman vaippaa. Poika kuiten inhosi sitä, vaikka vahingoista ei mitään hälyä tehtykään.
- ihan kuin meillä! - pottailu alkoi hienosti n 2-vuotiaana, sitten täysi stoppi pariksi (!!) vuodeksi. Mikään ei auttanut: ei palkinnot, ei puheet, ei pienentäjä, ei erimallinen potta, ei "isojen poikien alkkarit", ei päiväkotikavereiden esimerkki, ei mikään. Lapsi oli selvästi valmis = käytti kotona vaippaa vain kun tuli hätä (=oli ilman vaippaa, mutta kun tuli hätä niin pyysi että vaippa laitettaisiin). Viimein, n 3½-vuotiaana, palkintokikka tepsi: isä lupasi lapselle lapsen toivoman erikoishienon lelun, jonka lapsi aisi kun ekan kerran olisi pissannut pottaan (+jättäisi sitten vaipat samalla kokonaan pois). Isä osti lelun, laittoi sen korkean kaapin päälle ja eikun odottamaan. Noin 2 viikon kuluttua lapsi halusi kokeilla pottaa, pissasi, sai lelun eikä sen koommin vaippoja käytetty. (Hän oli siis ollut jo myös täysin yökuiva yli puoli vuotta).
Tulkitsimme, että jostain syystä pottahommista oli tullut lapselle "oman tahdon" asia = hän ei vain yksinkertaisesti halunnut käyttää pottaa, koska me vanhemmat kovasti toivoimme että hän käyttäisi.
Tähän ketjuun lisää vinkkejä, kiitos! Meillä 2v8kk lapsi todella haluaa olla vaipoissa ja ahdistuu tosi paljon, jos joutuu olemaan yhtään ilman. Noin vuoden on yritetty välillä tehdä pottaa tutuksi ja lopetettu jos/kun on ahdistunut ja pidetty sitten taukoa, mutta homma ei etene. Pottaan ei suostu vieläkään missään tapauksessa istumaan, mutta pöntöllä istuu renkaansupistajan kanssa välillä aamuisin.
Lapsi on ollut yökuiva jo todella pitkään ja aamulla herätessä on kuiva vaippa. Jos hänet saa pytylle istumaan, voi mennä puoli tuntia tai paljon kauemminkin ennen kuin pissa tulee, mutta jos ei vie pytylle heti niin vaippaan tulee äkkiäkin. Panttaa siis pissantuloa. Eikä suostu istumaan pytyllä ilman, että saa katsella piirrettyjä kannettavasta.
Nyt on tullut stoppi pöntöllekin. Itkee, huutaa ja rimpuilee, jos sinne ohjataan. Pari kertaa olen saanut sylissä rauhoittumaan ja saanut maaniteltua pytylle istumaan sillä ehdotuksella, että saa puolikkaan lakun. Pakolla ei ole laitettu istumaan koskaan, vaan ainoastaan silloin jos on suostunut lopulta itse menemään. On sovittu, että toisen puolikkaan lakusta saa jos tekee pissan pyttyyn, mutta ei tee. On toki kiitelty ja kehuttu siitäkin, että ylipäänsä on suostunut sinne istumaan, mutta ei tosiaan enää joka päivä sekään onnistu. Tarravihkokin on käytössä, mutta eivät tarratkaan motivoi lainkaan.
Lapsi on ihan pikkuvauvasta asti rakastanut tehdä tarpeensa vaippaan eikä parin ensimmäisen elinviikon jälkeen ole KERTAAKAAN tullut pissat vaipanvaihdon yhteydessä. Helpompaahan se olisi opettaa, jos ylipäänsä ikinä pissaisi kun vaipan ottaa pois, mutta kun ei koskaan ole näin käynyt... Osaa siis hallita rakkoaan, koska pidättelee ollessaan ilman vaippaa ja tosiaankin yökuiva on, mutta päiväkuiva ei lainkaan, koska haluaa tehdä vaippaan.
Kakan tekee vähän piilossa vaippaan eikä pissainen eikä kakkainen vaippa haittaa häntä yhtään. Joskus juoksee karkuun, kun kakka pitäis ottaa pois. Kuivaksioppimishousutkin olleet käytössä, mutta aivan yhtä tyhjän kanssa. Vekara juoksentelee litimärillä housuilla ilman että märkyys haittaa lainkaan ja sotkee sitten sohvat ja joka paikat.
Kokemuksia? Tiedän kyllä, että tällaisia vaikeuksia on muillakin, mutta miten ja missä vaiheessa olette saaneet lapsen viimein oppimaan tai edes haluamaan oppia? Pikkusisarusta odotetaan ja pelkään, että homma mutkistuu sitten entisestään, kun tulee tällainen elämänmuutos.
Ärsyttävintä on ehkä ympäristön paine. Neuvolassa alettiin kyselemään jos vuoden ikäisestä, että pottaileeko ja äitinikin mielestä kaikki lapset oppivat kuiviksi vuoden ikäisenä ja pitää meidän tapaustamme ainutkertaisena ja syyllistää minua ja miestäni ettemme yritä tarpeeksi. En oikein tiedä millä tavalla sitä yrittämistä voisi harjoittaa enemmän ilman, että pakottaisi lasta ja sitä tietenkään emme halua tehdä.