G: Uhkaavin tai pelottavin hetki elämässäsi?
Kommentit (95)
poimin mustikoita kaikessa rauhassa kunnes kuulin rapinaa takaa. Käännyin katsomaan mikä sielä oli. Takanani seisoi karhu joka kuopi maata.
Jähmetyin paikalleni ja kelasin elämääni mietin että kohta tuo repii mut kappaleiksi ja hautaa jonnekkin kuoppaan murenemaan. Yritin pidätellä itkua kyykyssä mättäällä mustikkaämpärit vierelläni.
Karhu tuli lähelle haistelemaan minua ja murisi. Tunsin lämpimän hengityksen kasvoillani ja käsillä. Karhu oli kiinnostunut ämpäristä ja käsistä jotka haisivat mustikalta.
Sitten se paska söi marjani ja tallusteli tyytyväisenä tiehensä. Jäin paikoilleni koska olin pelosta jäykkänä. Soitin miehelleni. Hän epäröi tulla hakemaan minua metsästä kun pelkäsi itsekin jos karhu on lähistöllä.
No lopulta hän tuli pyörällä (koska auto oli minulla) ja pääsimme pois.
Myöhemmin tapauksen jälkeen tein lupauksen Jeesukselle ja hyväksyin hänet syntieni sovittajaksi. Kun karhu haisteli minua niin ateistina koin rukouksen ainoana mahdollisuutena.
Nyt uskon vakaasti että Jumala pelasti minut karhulta.
ja kuristi mua sähköjohdolla ja hoki hullunkiilto silmissä: teenkö sen, teenkö sen.
jossa onneksi oli enkeleitä matkassa. Olisi voinut käydä todella huonosti.
Makasin äidin päällä(hänet oli paiskattu lattialle) ja veli roikkui isässä kiinni kun yritti puukottaa äidin. Yksi monista samanlaisista tilanteista, mutta ehdottamasti hirvein.
Kuopuksen raskaudessa oli pahoja ongelmia ja hänet leikattiin kuukautta ennen laskettua aikaa. Leikkaus piti tehdä vaativien leikkausten salissa. Silloin kun minua valmisteltiin leikkaukseen, laitettiin verenantoputkia ja ommeltiin seurantalaitteita kaulasuoniini, pelkäsin että en selviä hengissä.
Onneksi selvisiin ja vauvakin voi hyvin, vaikka ongelmat ei ihan siihen leikkaukseen päättyneetkään.
Tavallinen päivä, olin juuri tulossa lääkäristä.. Pojan (v erityislapsi) kerhosta soitettiin että X on tuotu vahingossa kotiin, minut valtasi paniikki, koska tiesin, ettei lapseni kykene sellaiseen tilanteeseen.. Ajoin kuin hullu kotiparkkiin, ei ollut poikaa missään, katsoin rappukäytävän ja huhuilin, lähimetsän ja puiston, soitin kerhoon, ei löydy.. Haukuin taksikeskuksen ja aivan aiheesta! Lopulta soitin poliisille, lähdin kävelemään läheisille pihoille, joku ihana ihminen huutaa parvekkeellta, että "sinun poikasi taitaa olla tuossa ja tuossa asunnossa".. Joku ihana ihminen, jota myöhemmin kiitin kukilla oli köynyt hakemassa pihalla huutavan ja pelkäävän lapseni luoksensa, tunsi minut ja tiesi sen verran kenen lapsi on.. Oi, sitä tunnetta!
Minä tosissani luulin, että nyt X on kaapattu, eksynyt jonnekkiin..? Mistäs sen tietää.. Vaikeaa varmaan monelle kuvitella ekaluokkalainen joka ei kykene itsenäiseen toimintaan, mutta näin meillä vaan on.. Eikä ollut ekä kerta, mutta oli eka kerta kun minä en ollut kotona! (osaa soittaa ovipuhelinta ja tulla kotiin, mutta paniikki iski kun kukaan ei ollut kotona..) Ihan kamala tilanne lapselle ja jumalauta, kyllä kuuli taksikeskus ja kusi tästä, eikä takuulla tule enää tapahtumaan..
t. todella vihainen mamma
etten siitä hengissä selviä jo 4kk ennen synnytystä. Ekaa synnyttäessä ei osannut pelätä mitään, tokan kohdalla pelkäsin sitten senkin edestä. Pelkäsin kuolevani alatiesynnytykseen ja pelkäsin että kuolen sectioonkin. Siksi teenkin mieluummin abortin kuin synnytän enää kolmatta lasta.
Palstalaisilla on takanaa kauheita asioita. Toivottavasti emme enää niitä kohtaa.
Olin viimeisilläni raskaana ja vein meidän esikoisen, joka silloin oli pari vuotias taapero mummilaan. Mummilan pihan perällä virtaa syvä rajaoja ja piha oli aidattu, mutta aidassa oli pari lautaa lahonnut.
Appiukko oli töissä ja anoppi oli pojan kanssa kahdestaan. Anoppi oli saanut aivohalvauksen ja lapsi oli päässyt ulos ja löytänyt ne portin aukot.
Onneksi!! Naapuri tuli pihahommiin ja löysi lapsen, joka makasi vedessä kasvot alaspäin ja elottomana. Naapuri soitti ambulanssin ja alkoi elvyttämään lasta.
Kun tulin n. puolen tunnin päästä, naapurin pihalla oli ambulanssi pillit päällä ja ensihoitajat elvyttivät lasta ja toinen ambulanssi oli sitten mummilan pihalla.
Lapsi onneksi selviytyi, mutta anoppi ei. Anoppi kuoli pari päivää tuon halvauksen jälkeen.
tai en tiedä mikä se oli, muttä muutaman minuutin ajan sydän tärisi, ehkä jotain 300 kertaa minuutissa, sitten rauhoittui itsekseen. silloinen poikaystävä ei suostunut soittamaan ambulanssia vaikka pyysin.
olin espanjassa asuessani töissä baarissa, sulkemisaika oli lähestymässä ja baari oli minun ja omistajan lisäksi tyhjä, kun ulkoa kuului laukauksia ja kaahaavan auton ääniä. juoksin sulkemaan etuoven rautakehikkoa, ja jumituin siihen oven suulle: minua kohti käveli päättäväisin askelin tuimailmeinen mies, jolla oli ase kädessään. Melkein kusin housuuni enkä kyennyt liikkumaan! Sitten mies viittoi (pistoolillaan!) minua menemään sisään ja huusi "olen poliisi, äkkiä sisään kunnes annamme luvan tulla ulos!" Siellä sitten kyhjötettiin omistajan kanssa, kunnes puolen tunnin jälkeen poliisi tuli päästämään meidät kotiimme. mitään selitystä ei saatu, jäi arvailuksi mitä siellä oli oikein tapahtunut.
hänen luonaan päätimme alkaa seksiin.
vähän ajan päästä sain orgasmin. Odottelin vähän. Mies ei tuntunut lopettavan ja heti kohta aloin tuntea oloni epämukavaksi. Pyysin miestä lopettamaan. Hän katsoi minua hullusti tyyliin oletko hullu?
No otin yöpöydältä hänen kellonsa ja iskin päähän ja toisella kertaa nenään. Tajusi lopettaa rynkytyksensä.
Puin vaatteet päälle nopeasti. Mies lateli uhkauksia uhkasi tappaa minut kunhan saa kiinni. Loput vaatteet puin hädissäni rappukäytävässä.
hänen luonaan päätimme alkaa seksiin. vähän ajan päästä sain orgasmin. Odottelin vähän. Mies ei tuntunut lopettavan ja heti kohta aloin tuntea oloni epämukavaksi. Pyysin miestä lopettamaan. Hän katsoi minua hullusti tyyliin oletko hullu? No otin yöpöydältä hänen kellonsa ja iskin päähän ja toisella kertaa nenään. Tajusi lopettaa rynkytyksensä. Puin vaatteet päälle nopeasti. Mies lateli uhkauksia uhkasi tappaa minut kunhan saa kiinni. Loput vaatteet puin hädissäni rappukäytävässä.
Silloin pelkäsin kuolevani, kun ex-mieheni kävi minuun käsiksi, paiskasi seinään ja uhkasi tappaa. Ei olisi päästänyt sairaalaan ja rikkoi puhelimen. Odotin että mies sammui ja pakenin pakkaseen. Se olikin sitten viimeinen niitti sille suhteelle.
Toinen karmiva juttu sattui ollessani 16-vuotias ja kotimme ovelle ilmestynyt kulkukauppias tunkeutui sisälle ja rupesi lähentelemään. Onneksi huutaminen sai miehen lopettamaan, mutta pelkäsin tosissaan että raiskaa.
Oli talvi ja pimeää ja kello jotain 20-21.
Ulko-ovelle johti kävelyluiska ja siinä kävelytiellä oli koiran kanssa joku tyyppi jolla oli huppu päässä ja koira.
Tyyppi ei puhunut mitään, seisoi vain. Koira oli löysällä hihnassa ja sanoin aluksi että voisiko ottaa koiransa luokseen että pääsen ohi. Ei tapahtunut mitään.
Siinä vaiheessa pelon tunne oli aivan kauhea. Mulla sydän pamppaili ja mietin että kohta se kaivaa jonkin puukon esille.
Nostin sitten volyymiä kun mitään ei tapahtunu. Tyyppi vaan seisoo tummissaan ja huppu päässään.
Lopulta sitten huusin. Kai sen huudon turvin sitten ohitin tämän parivaljakon (koira vaikutti kiltiltä-ei haukkunut/murissut ja heilutti häntäänsä) ja juoksin sydän kurkussa rapun ovelle.
Kotona soitin asiasta poliisille.
jos kamalin kokemus on se, että joku vapaasti valittu yhdenillanhoito halusi seksiä minuutin pidempään kuin toinen.
Täh?
hänen luonaan päätimme alkaa seksiin. vähän ajan päästä sain orgasmin. Odottelin vähän. Mies ei tuntunut lopettavan ja heti kohta aloin tuntea oloni epämukavaksi. Pyysin miestä lopettamaan. Hän katsoi minua hullusti tyyliin oletko hullu? No otin yöpöydältä hänen kellonsa ja iskin päähän ja toisella kertaa nenään. Tajusi lopettaa rynkytyksensä. Puin vaatteet päälle nopeasti. Mies lateli uhkauksia uhkasi tappaa minut kunhan saa kiinni. Loput vaatteet puin hädissäni rappukäytävässä.
.. kun odotan lääkärin oven ulkopuolella sisäänkutsua ja tuomiota. Jatkuuko elämäni vai onko syöpä uusiutunut? Joka päivä olen kiittänyt luojaa: "Kiitos, saan elää vielä."
psyykkisesti ja sekosi. Minulle kaikki tuli yllätyksenä. Uhkaili sekavana itsemurhalla yms, jos en vastaile puhelimeen ja käyttäytyi muutenkin arvaamattomasti. Hui. Toinen pelottava tapaus sattui työskennellessäni hoitajana. yksi potilas alkoi kuristaa kurkusta, mutta hellitti. Ihanaa olen vielä Elossa!