Nautitteko ruokailusta pienten lasten kanssa?
Kiinnitin huomiota erään fb-kaverin statukseen, jossa hän kertoi pääsevänsä nauttimaan ruokailusta perheen kanssa. Mulle ruokailuhetket perheen kanssa ovat aika tuskaisia. Aina joku vinkuu jostain, jotain kaatuu, jollekulle tulee kakkahätä kesken ruoan... Nautin ruokailusta silloin, kun saan syödä ilman lapsia.
Ettei tule sanomista, mainittakoon, että syömme kuitenkin yhdessä päivällisen joka päivä, usein aamiaisenkin, viikonloppuisin ja lomalla kaikki ateriat. Lapsille 2- ja 5-vuotiaat on opetettu ruokatapoja pienestä pitäen. Siitä huolimaata en voi sanoa nauttivani noista kasvatushetkistä useinkaan. Harvinaisia riemunhetkiäkin toki on, kun kaikki pitävät ruoasta ja syövät kiemurtelematta.
Kommentit (6)
milloin olsin nauttinut ruokailusta koko perheen kanssa. Pojat tosin on 1v4kk ja sotku ihan suunnaton, ehkä sitten kun ne on 18v?
1,5-vuotias kiljuu kuin palosireeni, heittelee vihannekset pitkin seiniä, syöttää koiria, itkee kun koira syö tarjoamansa ruoan.. Huutaa kun paras laji lautaselta on loppu, kaataa maidon. Lopuksi lautanen lentää lattialle.
Eikä noi 4 ja 7-vuotiaatkaan aina enkeleitä ole...
Mutta mä en suhtaudu ruokailuun ensisijaisesti kasvatustilanteena, vaan hetkenä jolloin ei ole kiirettä mihinkään. Voidaan olla lasten kanssa ja nauttia ruoasta.
saada ensimmäisenä ruokaa, lopettaa ruokailu, juosta tahmasormilla lähmimään seiniä? Että se siitä kiireettömyydestä...
..ei olekaan niin helppo nakki pöydässä. Toki syö nopeasti vilkaistuna siististi, mutta jossei koko ajan pidä häntä silmällä, alkaa mm. valuttamaan maitoa suustaan (tahallaan), huitomaan innostuneena niin että lentävät ruoat kuin maitomukikin (tahallaan), sylkemään ulos jokaista suupalaa jossa voisi olla jotain ihan vähän "vialla", esim. mandariinin lohko jossa mitätön viiru sitä valkoista osaa (TAHALLAAN)..!
milloin olsin nauttinut ruokailusta koko perheen kanssa. Pojat tosin on 1v4kk ja sotku ihan suunnaton, ehkä sitten kun ne on 18v?