Kukaan saanut Kelan tukemaa psykoterapiaa?

kuin että ihan helposti sitä ei saa. Itselläni asiaa puolsi lääkäri ja psykoterapeutti ja silti Kela eväsi päätöksen. Tosin siitä on jo muutama vuosi aikaa. Jouduin menemään omilla rahoillani terapiaan. Toivotaan, että sinulla olisi parempi tuuri!

ja itsekin olen saanut joskus 15v sitten.



Siihen tarvitaan esim puolen vuoden asiakkuus mielenterveystoimistossa ja sitten psykiatrin lausunto + terapeutti pitää olla valmiiksi itse etsittynä.



Sitä myönnetään ensisijaisesti henkilöille joiden oletetaan hyötyvän terapiasta niin, että työkyky säilyy/palautuu.

kolmen vuoden ajan ja sen jälkeen olen maksanut täysimääräisesti itse.



Kannattaa ensin hakea se terapeutti ja aloittaa terapia jo omalla kustannuksella. Se kertoo, että olet sitoutunut terapiaan. Terapeutin on myös helpompi kirjoittaa se lausunto Kelalle.



Tarvitset myös psykiatrikontaktin, sekin voi olla yksityinen (jos kukkaro kestää) tai ihan terveyskeskuspsykiatri. Nämä molemmat (terapeutti ja psykiatri) kirjoittavat sinusta lausunnon Kelalle, ja toimitat ne Kelan toimistoon itse täyttämäsi hakemuksen kanssa. Hakemuksia löytyy Kelan toimistoista.



Kannattaa myös paneutua kunnolla sen hakemuksen täyttämiseen ja perustella kattavasti, miksi luulet hyötyväsi terapiasta.



Tsemppiä matkaan!

(kerran viikossa) päättyi juuri joten tuosta on tosiaan se 3 v aikaa kun sai Kelan terapiakorvauksen.

En siis saanut niitä maksimitukia, vaan mulle korvattiin joku 60 % tms.



Kela maksoi muistaakseni noin 35 euroa / kerta ja mulle jäi maksettavaksi noin 25 euroa / kerta.



Kallista lystiä, mutta en nyt ihan heti voi kuvitella parempaa sijoitusta, kuin oma mielenterveys / tulevaisuus / loppuelämä.



Minä olen ainakin hyötynyt terapiasta valtavasti.

niin saa. Ja nuorille myönnetään kelan tukemaa terapiaa, etteivät he syrjäytyisi, nuorena vielä mahdollista muuttua.

tai saan parastaikaakin.



tukea ei saa helposti, ikävä kyllä. mutta aina kannattaa kokeilla jos on tarvetta! minä hain pari kertaa tukea, ennen kuin se myönnettiin.



hakemukseen tarvitsee liitteeksi psykiatrin lausunnon. hänen kanssaan tuli olla muistaakseni vähintään 3 kk kestänyt hoitosuhde. kelan sivuilta kun etsit kuntoutus, niin sieltä löydät varmemmin oikein ohjeistukset.



terapeutti pitäisi etsiä valmiiksi, hänen kanssaan ei tarvitse aloittaa terapiaa ennen kuin kelalta saa päätöksen. mutta hakemukseen tarvitaan terapeutin nimi, hänellä tulee olla "kela-pätevyys". terapeuttia etsiessä kannattaa miettiä minkätyylinen terapia sopisi itselle, niistä löytyy netistä tietoa, ja yleensä terapeutin luona käydään "tutustumiskäynnillä". näin huomaa paremmin sopiiko terapeutti itselle, ja toki terapeuttikin voi arvioida onko hänellä valmiuksia auttaa ja ottaa asiakkaaksi.



muistaakseni nuoret, olisiko ollut alle 26-vuotiaat, saavat kelan tukea enemmän eikä itselle jää maksettavaa niin paljoa. sitä vanhemmat, kuten minä, saan tukea varmaan noin 60 % käyntien hinnasta. loput maksan itse. näistäkin löytyy kelan sivuilta tarkempaa tietoa.



voimia tuen hakemiseen ja terapiaan pääsyyn, jos itse olet hakemassa! se vaatii aika paljon töitä, mutta palkitsee kyllä sitten kun voi käydä terapiassa!

hauskat ilmaisut sinulla. Onneksi olin niin häiriintynyt, että sain tuet vielä yli 26-vuotiaana. Minusta on huvittavaa, että ne jotka hoitoon hakeutuvat, ovat sitä häiriintynyttä sakkia ja ne, jotka tuolla mennä porskuttavat omillaan ja pahimmassa tapauksessa tuhoavat itsensä ja läheisensä, ovat niitä ns. normaaleja.



Siinä olet oikeassa, että nuorempia halutaan tukea kuntoutumaan yhteiskuntakelpoisiksi. Itse olin tosin varsin yhteiskuntakelpoinen jo ennen terapiaa, mutta ehkä nyt, 4000 € kuussa ansaitsevana perheellisenä naisena olen maksanut velkani yhteiskunnalle nopeammin ja näin ollut kannattava sijoitus.



Ja vielä: kyllä se muutos on mahdollinen ihan milloin tahansa, vaikka eläkeiässä. Toki on kankeampaa vanhana vääntää niitä aivojen rattaita uusille urille, mutta kyllä se tehtävissä on.



Luulen, että yhtä lailla kuin sitä "häiriintyneisyyden" tasoa tai nuoruutta, haetaan ihmisestä motivaatiota muuttua ja sitoutua terapiaan.

Pitää olla suhteellisen nuori ja sopivasti häiriintynyt.

jonka Kela maksoi.

Pitää olla suhteellisen nuori ja sopivasti häiriintynyt.

:)

kela sitä myöntää. Itse olen ollut kelan tukemassa psykoterapiassa, tosin vain vuoden ja kerran viikossa. olisin voinut hakea jatkovuoden mutta tunsin olevani niin hyvässä kunnossa että en hakenut. Kela tähtää työkunnon palautumiseen, joten ihan "toivottomia" tapauksia tuskin kelan tuen piiriin pääsee. Lisäksi pitää olla terapiaa jo takana jonkun verran ja pitää olla joku terapeutti katsottuna valmiiksi. Psykiatri kirjoittaa b-lausunnon josta selviää terapian tarve. Omavastuuosuus riippuu siitä miten kalliille terapeutille menet. Halvimpia ovat psyksiatriset sairaanhoitajat, kalliimpia ehkä jotkut korkeimman erityistason psykologit. Itse kävin sairaanhoitajalla, koska kelan tuenkaan jälkeen minulla ei olisi ollut varaa käydä psykologilla terapiassa. Terapia oli silti hyvää, vaikka terapeutin koulutus ei ollut pisin mahdollinen. Ilmaista terapiaa on mahdollisuus saada mielenterveystoimistoista ja terveyskeskuksissakin on psykologeja ja jossain psykiatrisia sairaanhoitajia tms.

kela sitä myöntää. Itse olen ollut kelan tukemassa psykoterapiassa, tosin vain vuoden ja kerran viikossa. olisin voinut hakea jatkovuoden mutta tunsin olevani niin hyvässä kunnossa että en hakenut. Kela tähtää työkunnon palautumiseen, joten ihan "toivottomia" tapauksia tuskin kelan tuen piiriin pääsee. Lisäksi pitää olla terapiaa jo takana jonkun verran ja pitää olla joku terapeutti katsottuna valmiiksi. Psykiatri kirjoittaa b-lausunnon josta selviää terapian tarve. Omavastuuosuus riippuu siitä miten kalliille terapeutille menet. Halvimpia ovat psyksiatriset sairaanhoitajat, kalliimpia ehkä jotkut korkeimman erityistason psykologit. Itse kävin sairaanhoitajalla, koska kelan tuenkaan jälkeen minulla ei olisi ollut varaa käydä psykologilla terapiassa. Terapia oli silti hyvää, vaikka terapeutin koulutus ei ollut pisin mahdollinen. Ilmaista terapiaa on mahdollisuus saada mielenterveystoimistoista ja terveyskeskuksissakin on psykologeja ja jossain psykiatrisia sairaanhoitajia tms.

minulle jäi itse maksettavaksi vain alle 10 euroa per kerta. Psykologikäynneistä olisi jäänyt maksettavaa muutama kymppi per kerta.

olen itse aivan loppu, kun tuntuu ettei apua saa mistään ja tuntuu ettei tilanne enää parane, sillä kestäny jo niin monia vuosia. kela hylkäsi kahteen otteeseen terapia hakemukseni, vaikka oli pätevät tukihenkilön, terapeutin ja lääkärin lausunnot. olen ilmeisesti kelan mukaan niin huonossa kunnossa, etten ole valmis käymään terapiassa. mistähän syystä sinne nyt siis haetaankaan... olen niin pettynyt tähän järjestelmään ja niin loppu, kun itsehoito yritykset ei vain riitä. psykologille yritin varata aikaa vuoden alussa ja sanoivat pistävänsä postissa ajan, kunhan selvittävät kenellä alan käydä jne. 3 kuukautta myöhemmin ja mitään ei ole kuulunut ja olen käytännössä sänkyni vanki pahimmilla masennuskausilla. tämä ei ole hyvinvointivaltio.

Yrittääkö tuo otsikon "Kukaan saanut" kysyä "ONKO kukaan saanut"?

Minä sain viimeisinä markkavuosina. Sitä ennen kävin 3 kertaa viikossa psykiatrilla kuukauden ajan. Psykiatrilta sain vaikean masennuksen paperit ja hän oikeastaan hoiti paperityöt hakemuksen puolestakin. Ei siitä paljoa itselle jäänyt maksettavaa. Hän myös osoitti minulle ongelma-alueeseeni perehtyneen terapeutin. Olin 26-vuotias tuolloin. Voisin kuvitella että masennuksen syitäkin on erilaisia ja joihinkin niistä Kela reagoi herkemmin, kuten lapsuuden aikaiseen hyväksikäyttöön.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2010 klo 13:31"]

niin saa. Ja nuorille myönnetään kelan tukemaa terapiaa, etteivät he syrjäytyisi, nuorena vielä mahdollista muuttua.

[/quote]

Se on nimenomaan päinvastoin, jos ei ole liian häiriintynyt saa kelan tukemaa terapiaa. Tärkein ehto koko terapialle on, että potilas kykenee suoritutumaan siitä, eli käsittelemään omia asioitaan myös oma-alotteisesti. Se on yllättävän hankalaa, eikä sitä sen vuoksi lähellekään kaikille mt-ongelmaisille suositella. Suurin osa ihmisistä (ihan normaaleistakin) ei kykene terapiaan, eli toisin sanoen oivaltamaan terapeutin avulla -ei johdatuksella- omia ongelmiaan ja syitä niihin. Nuorille maksetaan enemmän terapiaa, koska heidän parantumisestaan on enemmän toivoa ->enemmän elinvuosia, myös enemmän asioita käsiteltävänä.

Ainakin nuorena aikuisena, joka on yliopisto-opiskelija, sopivalla neuroottistasoisella häiriöllä, pääsin helposti. 

Terapia is ei sinänsä vaadi mitään erityistä oivalluskykyä, kuten edellä väitetään. Useimmat terapiat ovat kognitiivisia. Toki tietty henkinen kapasiteetti auttaa, sillä mielenterveysongelmista kuntoutuminen on eräänlaista ongelmanratkaisua, verrattavissa opiskeluun. Se on hiukan työlästä ja ikävää, eikä palkintokaan tule aina heti.

Tytär sai

Itse kävin 11v siihen 16 asti LaPsyn maksamana (yksityisellä ammatin harjoittajalla.) Sen jälkeen ollut jo kaksi vuotta, nyt hakemaan sitä viimeistä puolikasta :)