Jaaha, av:lla pidetään 68-vuotiasta jo todella vanhana ja päivitellään kun

Moni tuonikäinen on tosiaan jo lääkityksellä, liikkuu huonosti, saa sydäreitä, ramppaa sairaalassa. Tiedän parikin tapausta. He ovat nuorempana polttaneet kymmeniä vuosia, vetäneet perjantaikänösiä jne.

Kyllä se siellä (varhais)vanhuudessa sitten kostautuu.

Sitten taas sellaiset joilla on ollut paremmat elintavat, ovat tuossa iässä vielä ihan täydessä terässä.

Nyt olen viime aikoina oikein kiinnittänyt asiaan huomiota, kun äitini on tuota ikäluokkaa. Hän on ollut aina raitis, eikä ole polttanut, mutta eipä ole sitten ollut mitään sairauksiakaan.

Ja olen myös huomannut, että ne lapset/aikuiset, joilla vanhemmat polttavat ja juovat, pitävät ihan normaalina että joku 68v on vanha ja raihnainen ja kalkkis, koska heidän suvussaan on noita viinasta vanhenneita.

Hän on toiminut veljeni lasten päivähoitajana ja lapset olivat olivat silloin, kun äitini oli 68-vuotias 1-,3- ja 5-vuotiaita. Äitini tekee vieläkin lastenhoitokeikkoja nuorimman lapsenlapsensa takia, lapsi on 3v. ja äitini 73v.

Vaikka olisi 60-vuotiaana vielä lähes täydessä vedossa, voi olla 68-vuotiaana jo petipotilas. Ikääntyvän kunto voi romahtaa vuodessa-parissa täysin. Ja tämä on fakta. Yksilölliset erot ovat erittäin isoja ja ne ovat kiinni eniten geeneistä, ei niinkään elämäntavoista.

omakotitalossa, ilman mitään apujuttuja. Ja tunnen naisen, joka vähän yli 50-vuotiaana alkoi dementoitumaan, ja 68-vuotiaana oli jo ihan laitospotilas ja toisten hoidettava. Eli jos jonkun sukulaiset käyttäytyvät 68-vuotiaina kuin vanhukset, ei sille mitään oikein voi.

ja tosiaan on niitä huonokuntoisiakin. Mutta toisaalta äitini on nyt 65 ja väitteli keväällä tohtoriksi. ja mieheni isä 67 ja käy monta kertaa viikossa spinningissä. Oma isä on heikomassa kunnossa toisaalta, muttei mikään kääppänä siltikään.

että on se aika kunnioitettava ikä.

Minun mummini oli 83v ikäisenä vielä 84v kaverinsa kanssa Intian kiertomatkalla 2vkoa (toki Aurinkomatkojen järjestämä). Sitä ennenkin matkusteli joka ikinen vuosi kahdestaan tämän vuotta vanhemman kaverinsa kanssa jossain päin maailmaa.



Mieheni isoisä juoksi maratonin per vuosi aina siihen asti kun täytti 79v.



Joten 68v kuulostaa kyllä tosi nuorelta...

60-vuotias perusterve ihminen on hyvin todennäköisesti täysin voimissaan, mutta 70-kymppinen on usein jo monien vaivojen vaivaama. Ja toki tämä on yksilöllistä, geneettistä ja kiinni elämäntavoistakin, mutta on aivan eri asia puhua alle 65-vuotiaasta kuin n. 70-vuotiaasta (tai yli 70-vuotiaasta, jos tällä nyt tuohon "vanhempani ovat itsekkäitä"-ketjuun viitataan; toinen vanhempihan oli jo 72 v.)



Onhan siihen syynsä, että ihmiset siirtyvät pois työelämästäkin n. 65-vuotiaina.

mikäs se naisten keskimääräinen elinikä oli, jotain 75 yli? En muista, mutta eipä se keskiarvon alla kamalasti ole 68.



Olen kyllä sinänsä samaa mieltä, että monet on tosi virkeitä pitkään, ja kotihoidossa kun on tottunut hengailemaan ysikymppisten kanssa tuntuu kuuskymppiset ihan vauvoilta. :) Mutta on siellä tosissaan nuorempiakin hoidettavia, ja juuri yksi 43-syntynyt tätini on ihan hoidettava dementian takia.

Minun äidinisäni eli 81 vuotiaaksi, äidinäitini taas 91 vuotiaaksi (hänen siskonsa eli isotätini elivät 94 ja 102 vuotiaiksi). Kaikki hyvässä kunnossa kuolemaansa edeltävään vuoteen asti.



Isänisä kuoli 79 vuotiaana ja isänäiti eli 87 vuotiaaksi. Suku silläkin puolella on elänyt yleensä 80 + (tai 90 + vuotiaaksi). Kunto on ruvennut selkeästi heikentymään 3-4 vuotta ennen kuolemaa.



On siis todella vaikeaa ajatella että 68v on jo ihan petipotilas kun itse koen että 68v ikäisellä on noin 20 + vuotta elämää vielä edessä. :)

Etenkin kiertomatkoilla näkee erittäinkin huonokuntoisia ihmisiä, jotka luottavat siihen, että opas huolehtii. On myös tosi yleistä että ikäihminen yliarvioi omat voimansa.



Meidän perhe oli anopin kanssa matkalla, kun hän oli 75-vuotias ja vielä tosi virkeä, emme olleet ennen matkaa huomanneet hänessä mitään raihnaisuuden merkkejä. Mutta niin vain kävi, että mummi ei yllättäen jaksanut kävellä juurikaan, ja kun olimme olleet päiväretkellä bussilla niin seuraavana päivänä hän ei suostunut nousemaan vuoteesta. Samaan tahtiin meni loppuloma: aina jos yhtenä päivänä mummi oli liikkeellä, seuraavana pysyi sängyssä.

Mutta geenejään ei kukaan valitse itse. Eikä varhaisen Alzheimerin taudin geenejä kantavalla tuossa iässä ole mitään 20 vuotta elämää edessä, vaan se alkaa olla sitten siinä.

On siis todella vaikeaa ajatella että 68v on jo ihan petipotilas kun itse koen että 68v ikäisellä on noin 20 + vuotta elämää vielä edessä. :)

Etenkin kiertomatkoilla näkee erittäinkin huonokuntoisia ihmisiä, jotka luottavat siihen, että opas huolehtii. On myös tosi yleistä että ikäihminen yliarvioi omat voimansa. .

Pitää varmaan sitten kertoa mummille (81v) että hyvä juttu kun hän matkustelee ihan omatoimimatkoilla. Ei kenenkään oppaan päivä mene pilalle huolehtiessa mummin kunnosta. ;) Rooma oli kyllä kuulemma viime kesänä aika rasittava juttu kun oli niin kuumaakin mutta joka päivä mummi silti kävi eri kohteita (kävellen) katsomassa...

vielä matkustelee yksinään kanarian saarille ja on erittäin hyvässä kunnossa. Ei ikä aina merkkaa..

Minun isäni kuoli 63-vuotiaana, äitini ehti nipin napin täyttää 70 mutta oli Altzheimerin takia huonossa kunnossa jo vuosia ennen sitä. Isovanhemmista vain yksi eli yli 70-vuotiaaksi.

Onhan nykyisin mahdollista jäädä eläkkeellekin vasta 68-vuotiaana ja monet jatkaa senkin jälkeen osa-aikaisina. Itsekin käyn 67-vuotiaan erikoislääkärin vastanotolla.

Toki on aikaisin raihnaantuvia mutta ei kannata unohtaa että suurin osa on kuitenkin tässä iässä sellisessa kunnossa, etteivät elämiseensä mitään kummempia apuja tarvitse.

mikäs se naisten keskimääräinen elinikä oli, jotain 75 yli? En muista, mutta eipä se keskiarvon alla kamalasti ole 68.

Olen kyllä sinänsä samaa mieltä, että monet on tosi virkeitä pitkään, ja kotihoidossa kun on tottunut hengailemaan ysikymppisten kanssa tuntuu kuuskymppiset ihan vauvoilta. :) Mutta on siellä tosissaan nuorempiakin hoidettavia, ja juuri yksi 43-syntynyt tätini on ihan hoidettava dementian takia.

mutta en osaa minäkään pitää 68-vuotiasta vanhana. Äitini on nyt 58 vuotta ja paremmassa kunnossa ja virkeämpi kuin minä. Vaikea kuvittella, että hän vanhenisi 10 vuodessa vanhukseksi.



Uskon vahvasti (ja tämä on tietysti tieteellisesti todistettukin), että sosiaaliset suhteet ja kiinnostus moniin asioihin pitävät nuorena. Äitini vanhemmat olivat sellaisia kotona ja mökillä pyöriöitä, eivät paljon tavaneet ihmisiä, heitä ei kiinnostunut edes valtakunnan tason asiat, eivät uskaltaneet tehdä mitään ja vanhenivat nopeasti.



Isäni vanhemmat ovat aina olleet kiinnostuneita kaikesta ja lukeneet paljon, vaikka ovat myös työläistaustaisia. Nämä isovanhemmat matkustelivat ja tapasivat usein sukulaisia ja tuttavia. 85-vuotias mummuni asuu edelleen rintamamiestalossa. Sairastaa kyllä ja saa esim. siivousapua, mutta jaksaa edelleen kiinnostua lastenlasten ja lastenlastenlasten asioista.



Itse olen ajatellut, että 65-75 vuotiaana on ihan elämän parhaita aikoja. On vielä hyvässä kunnossa, on rahaa ja aikaa tehdä mitä haluaa. Toivottavasti saisin myös lapsenlapsia =). Lähemmän 80-vuotiaana voi sitten alkaa vähän rauhoittua, jos viitsii.

naisilla n. 82 vuotta, miehillä lähellä tuota 75:ttä.

mutta ei enää nuorikaan. On ihan turha kuvitella, että 68-vuotias voi kirmata kuin nuori varsa ympäriinsä. Siinä iässä esim. rasitus tuntuu ja pitkään. Lisäksi muisti saattaa reistailla, vaikkei olisi dementiaa, näkö ja kuulo huononee jne. Mieheni vanhemmat ovat kuusissakymmenissään, toinen tekee vielä fyysisesti raskasta työtä, ja toinen on erittäin toimelias eläkeläinen (vetää erilaisia ryhmiä seurakunnassa, opiskelee jne) sekä auttavat lapsiaan paljon mm. lasten hoidossa.



Mutta kyllä heistä jo nyt huomaa, että eivät ole enää yhtä vireitä kuin olivat esim. kuusi vuotta sitten, kun lapsen lapsia alkoi siunaantua. Yökyläilyt verottavat heitä aika tavalla, vaikka mielellään ottavat lapsia luokseen. Papan autolla ajaminen on jo sellaista, etten uskalla antaa lapsia kyytiin. Itse olen kauhusta kankeana, kun joudun hänen kyytiinsä!



Tämän päivän maailmassa kaikkien pitäisi olla hautaan asti nuorekkaita ja viriilejä. Veikkaan että ne julkkiksetkin valittelevat jäsentensä jäykkyyttä puolisoilleen, ja tuon erään vastaajan kahdeksankymppinen matkusteleva mummo on sitä ikäpolvea, jotka ovat oppineet olemaan valittamatta. Niin kuin oma mummoni, joka valittaa pientä mahakipua, kun pitäisi jo ambulanssia tilata... :/