+++KOTILOiden kuulumiset Tammikuussa+++

Onnea Mymmelille ja perheelle!!



hedgehog78 on jännät päivät menossa:) Toivottavasti alkaa pian tapahtumaan. Onko olo pysynyt hyvänä vai jo ihan kypsä?



Itsestä tuntuu vatsa jo isolta, vaikka asiasta tietämättömät ei ole vielä edes huomanneet. Mitään kiristävää ei voi pitää päällä ja normihousuja ei vyötäröltä enää kiinni saa mitenkään. Mukavaa kyllä että alkaa kasvamaan:)

Pieniä potkukokeiluja on alkanut tuntumaan, harvakseltaan kyllä. Kohtu nojaa niin taakse ja painaa selkää, että eiköhän osa potkuista mene vielä sinnepäin. Lapset odottaa kovasti, että pääsisivät jo kokeilemaan miltä se tuntuu.

Uskaltaiskohan sitä kohta ruveta hankintojakin vauvalle tekemään:)



Mammatus rv 16+4

Eikä viime yönäkään tapahtunut edistystä. Jonkinlaiseen supistukseen heräsin ja innolla hetken odottelin,josko siitä jotain suurempaakin seuraisi,mutta ei...



Olo on ihan ok muuten,ei ihan kamalia vaivoja. Sormissa vähän puutumista,reisiin päin välillä säväyttelee(olisko jotkut hermot tms),selkä väsyy seisomisesta... Onneksi voi kuitenkin huilata välillä.



Mies lähti aamulla töihin kun ei vauvaa ole vielä kuulunut,lapset odottavat kovasti iskän isyyslomaa. Eivät vissiin enää usko,että vauva tosiaan joku pvä syntyy,kun nyt on jo monta viikkoa kerrottu vauvan olevan valmis ja että se siis voi syntyä vaikka tänään. Ja ei vaan siskoa tai veikkaa kuulu...:-)



Mammatus: Kyllä se vatsa tosiaan voi tuntua isolta jo tuossa vaiheessa ja minulla kyllä näkyi jo ulospäinkin. Ihanaa kun sinullakin jo potkut tuntuvat! Tästä kolmosesta tunsin ensimmäiset pienet liikkeet rv 14+5 eli aikas ajoissa! Vauvan tavarahankinnoista,meikäläinen teki noita hankintoja vaikka kolmosen yrityskään ei ollut vielä alkanut. :-)



Vointeja kaikille kotiloidensa odottajille!



Jakautumista kuumeisesti odottaen,Hedgehog78

Mymmelille onnea, päättelin että vauva on tullut!Kerro, kerrothan kuinka on lähtenyt sujumaan arki?



Hedgehogille voimia, nuohan on ne odotuksen pisimmät päivät mitä nyt käyt läpi.



ON: Yksi työ on nyt loppunut, mutta toinen alkaa huomenna, projektiluontoinen juttu jossa saa (ehkä) ottaa aika iisisti. Olen siitä kyllä ihan innostunut, mutta jaksaminen vähän pelottaa. Olen nimittäin ihan karsean väsynyt koko ajan! Hemoglobiini olikin päässyt tippumaan, joten syön rautaa tehostetusti. Ehkä se tästä.



Mies palailee viikkojen poissaolon jälkeen kotimaisemiin muutaman päivän päästä, joten siinäkin mielessä helpottaa. Isoille tytöille olen jakanut kotitöitä, ja ihmeen mukavasti he suhtautuvat uusiin vastuisiin.Eipä siis pitäis olla valittamista. Kummasti vaan joku outo alakulo hiipii liiveihin jos tulee hiljaista.Mietityttää että osaakos sitä olla ihan pienen vauvan kanssa, kun isommat on jo niin pärjääviä ja niiden kanssa voi puuhata kaikenlaista. Vielä on onneksi matkaa jäljellä synnytykseen, voi puida asiaa neuvolassa ja omassa pääkopassa.



Mitään tavaroita en ole hankkinut, eikä edellisistä ole jäänyt. Kai niitä vaunuja voisi alkaa katsastella alennusmyynneistä, jos vaunuliikkeissä sellaisia harrastetaan?



Aurinkoisia tammipäiviä!



Berenike rv 29