Te terveellisesti syövät lapsiperheet

Rasvaa ei kammota, muttei lotratakaan, pääasiassa käytetään extra virgin oliiviöljyä. Tällä hetkellä valalla välimerellinen/ranskalaistyyppinen keittiö, ja tosiaan lihaa ei syödä kuin pari ekrtaa viikossa ja silloin jotain laatukamaa. Käytetään paljon esim. sipulia, tomaattia (tuore tai murskattu, paseerattu yms), linssejä, papuja, kesäkurpitsaa. Yleisimmin syödään erilaisia keittoja tai (kasvis)pastaa, kesällä ruokaisia salaatteja.



Yksi vinkki kiireisen ruuanlaittoon: ei sitä ruokaa ole pakko syödä heti kotiuduttua. Me syödään eka pieni välipala viiden-puoli kuduen aikoihin ja ruoka vasta seitsemän-puoli kahdeksan aikoihin (herätys meillä seitsemältä) niin ei ole niin isoja paineita saada ruokaa 5 min sisällä valmiiksi.

risotot, kaalilaatikko, linssipata...

jos meillä tekee makaronilaatikon, mihin laittaa pussin makaronia ja puoli kiloa jauhelihaa, se menee aina kerralla. Tai keittoa 5l kattilan, siitä syödään nihkeästi kaksi kertaa, ei ihan riitäkään, joten mistä vielä pakastelisi, helpommalla pääsee kun ei yritä tehdä niin paljon, että pakastaisi jotain.

joka on auttanut ainakin minua paljon. Listaa voi hyvin laajentaa pikkuhiljaa ja tietenkin näiden peruskruokien lisäksi tarjotaan aina salaattia.



MA: Liha (jauheliha/kokoliha)

ruoka esim. jauheliha/lihakastike, keitto, lihapullat, mureke, perunalaatikko, makaronilaatikko...



TI: makkara/nakki

ruoka esim. makkarakastike/keitto, risotto, uunimakkara, pyttipannu, kinkkikiusaus, nakkimunakas, kinkkupasta...



KE: kala

ruoka esim. kalapuikot/pyörykät/keitto, uunikala, kirjolohikiusaus...



TO: broileri

ruoka esim. risotto, kiusaus, kastike, pyörykät, keitto, pasta...



PE: kasvis/puuto

ruoka esim. kasvissosekeitto, perunavelli, riisipuuro, mannapuuro, ohrapuuro, porkka/pinaattiletut...



Kaikki edellä olevat ruuat ovat itse valmistettuina helppoja, terveellisiä ja melko nopeita tehdä. Listan saa helposti riittämään viikonlopun ylitsekin, jos valmistaa isompia eriä ruokia.

En siis enää keittele perunoita enkä edes riisiä tai pastaa. Sen sijaan höyrytän usein kasviksia, joko itse pilkottuja tai pakasteesta. Kasvikset (muut kuin peruna) ovat mainioita siksi, että ne voi syödä raakoina, kypsinä sekä siltä väliltä.



Tuohon oheen kun paistaa kalaa (esimerkiksi muikkuja!), kanafileitä tai jauhelihapihvejä (niissäkin sekaisin vain jauheliha, kermatilkka ja mausteet) tai kuumentaa lisäaineettomia nakkeja, on hyvä ja monipuolinen ruoka helposti valmis.

Esim. perunat kun pilkkoo lohkoiksi ja höyryttää niin tulevat n. vartissa, ja samaan kattilaan voi pieni perhe lisätä muitakin kasviksia höyrystymään. Isommalla porukalla tietty täyttyy kattila jo perunasta.

Meillä on kans lipsuttu pahasti kaikesta terveellisestä, mutta nyt ota kurinpalautuksen ja palaan hellan ääreen. Tavoitteena on päästä ainakin monen monesta kilosta lisäaineita vuodessa (keskivertoihminen syö 7-8 kg vuodessa!).



Aikaisemmin kun tein kunnon ruokaa, niin tein tällä logiikalla:



kalaa

kanaa

jauhelihaa

kasvisruokaa

makkaraa/maksaa tms

täyslihaa



ja joka viikko perunaa, pastaa ja riisiä.



Yhteen aikaan tein ihan järjestelmällisesti Aura Liimataisen Parasta kotiruokaa kirjasta niin, että tein jokaisesta osiosta jotain ruokaa.



Jos kiinnostaa seurata, että miten meidän eetön elämä menee, niin kirjoittelen siitä blogiini:



http://akamelba.blogspot.com/



Yksinkertainen on usein hyvää ja nopeaa valmistaa.

ohje! Siis riittääkö oikeasti vain 0.5 l vettä? Ja kypsyvätkö todellakin raa'at makaronit puolessa tunnissa?

mtös raaoista makaroneista laatikoita, mutta käytän kyllä 1-1,3 litraa nestettä. Tulee juuri sopivan pehmoista, ei lainkaan kuivaa (miten kyllä noin pienen nestemäärän kanssa käy). Mutta makunsa kullakin.

Helppoa, terveellistä ja halpaa. Itse tein tänään perinteisin hernekeiton joulukinkun lopusta.

Myös pastaruuat nopeita ja lisukkeeksi nopea salaatti.

Itse käytän paljon pakastettuja vihanneksia lisukkeena: lapset tykkää ja niistä saa nopean lisän ruokaan kuin ruokaan (siis esim. parsakaali, kruunuseos tms.)

Meillä siirrytty kokonaan myös täysjyväpastaan/riisiin, on terveellisempi vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

niin tasoita lisäaineiden saantia tekemällä mahdollisimman lisäaineetonta ruokaa. Luomua kannattaa ottaa aina kun saa. Makkaroissa, nakeissa ja leikkeleissä suosi lisäaineettomia (esim. Vatajalta löytyy nakit ja makkarat) tai vähintään katso ettet syötä lapsille lisäainetta E621 natriumglutamaattia. Sitä on melkein aina eineksissä ja siitä löytyy tosi pelottaviakin tutkimustuloksia joten minimoi niiden saanti (leikkelevaihtoehto löytyy Atrialta ja Snellmannilta)

Mitä pelottavia tutkimustuloksia?

Tiede ei tunne mitään ravitsemuksellista tai terveydellistä perustetta natriumglutamaatin välttelylle. Natriumglutamaatti  on yksi aminohappo, glutamiinihappo. Se on ihan luontainen yhdiste jota on monissa ruoka-aineissa luonnostaan (esim. peruna, tomaatti, sienet, parsakaali, pavut, juustot, äidinmaito...)

Ihmisen elimistö itsekin tuottaa sitä.