Mitä teidän isommat lapset ovat tuumanneet, kun olette ilmoittaneet

Ja kun olivat luvan antaneet, niin ei siihen ollut nokan kopauttamista.

tyttö kiljahti innoissaan, että "ai, tuleeko meille vihdoinkin tietokone?" :D, kun kysyin, että "arvaas mitä meille on tulossa?"

Kun sitten kerroin, että "ei tietokonetta, vaan vauva" ;), tuo kiljui onnesta.

Hyppi ilmaan ja tuuletti "jihuu, onnenpäivä".

Oli aivan myyty, kun 12 vuotis synttäreittensä tienoilla sai potran pikkuveljen, kauan kaivatun sisaruksen.



Mutta kun vuotta myöhemmin kerroimme, että "meille on taas tulossa vauva" ;), tuon naama meni mutruun, ja sanoi, että "ei hemmetti mä häpeän, mehän ollaan kohta kuin somaliperhe, kun lisäännymme joka vuosi" :D

Oli sittemmin tosi iloinen ja otettu toisestakin veljestä ;)



Ja kun 18 vuotiaana sai kolmannen veljen, ei enää oikein jaksanut noteerata asiaa miksikään.

Ei tosin enää asunut silloin kanssamme.

Tykkää kyllä veljistään, kaikista kolmesta :)

15 vee tyttö halasi ja onnitteli.

että kun tuota kuopusta (joka nyt 1 v) aloin odottamaan, ja kerroimme silloin 4 v ja reilu 5 v veljeksille raskaudesta, olivat aivan tohkeissaan.

Ounastelivat vauvakuumeen, ja olivat hämmennyksissä kun itkin ilosta (pitkä yritys takana), ja arvasivat aika pian mistä on kyse ;)

Enkä oikein voinut peitellä pahoinvointiakaan.

yleisesti vauvoista ja mietiskeltiin, olisiko äidin mahassa vauva. Jotenkin juttu meni puolileikkinä, kunnes vaan jossain vaiheessa se realisoitui ihan oikeaksi tiedoksi. Tuntuu olevan jännittynyt ja miettii paljon asioita liittyen mm. siihen viekö vauva hänen huoneen (ei, ei vie, vauvalle tulee aikanaan oma huone) tai rakastaako äiti vauvaa yhtä paljon kuin häntä.