Mä haluisin elämän.
Elän kuin zombie. Yritän selvitä päivästä toiseen olematta yhtään mitään, ajattelematta mitään ja toivon, ettei tulisi lisää osumia (henkisiä).
Mun elämä on karseeta, mutta eipä se vatvomalla parane.
Öitä kaikille ja hyvää joulua.
Kommentit (12)
Elämänilo voi lähteä monista asioista. Kartoita ensiksi oletko lääketieteellisesti masentunut. Työ, harrastus, opiskelu, itsensä kehittäminen taiteen, tieteen, kielen, käsitöiden, minkä tahansa saralla. Lemmikkieläin, vapaaehtoistyö, amnesty-tyylinen koko maailman pahanoloon auttaminen.
Itse tänään kävelin hautausmaalla, ja kyllä näkyi monia jopa pientenkin lasten hautoja, heillä ei enää ole elämää. Sulla todistettavasti on.
Mitä sitten haluaisit, säälittelyä, vieläkin alemmaksi vajoamisen toivotuksia?
antaisi zombie-vastauksia, jotka haisevat haudan pierulta, zombien haukotukselta ja kykloopin näkökyvyltä. Elä tai kuole, onko se sit ainoa vastaus?
ajattelin, nyt vielä lukasta otsikot pikaisesti. Ja samalla lukea nämä vastaukset aloitukseeni.
No vaikka ensin numero 2:lle...Olen täysin tietoinen siitä, että minulla on elämä siinä mielessä, että hengitän ja sydämeni lyö jne. Ymmärtänet kuitenkin, ettei "Haluaisin elämän" -lausahduksen pointti kenties ollutkaan noin konkreettinen.
Voin tähän lyhyesti todeta, että olen perinteistä suomalaista tekoa oleva nainen. Apua ei pyydetä, kulissit pidetään pystyssä hinnalla millä hyvänsä, julkisesti ei valiteta ja naamalla komeilee teräksinen hymy.
Olen viimeisten vuosien (8v) aikana kokenut vain vastoinkäymisiä (enkä puhu nyt mistään ihan pienistä), jotka painavat näillä hartioilla nyt niin paljon, etten enää yksinkertaisesti jaksa.
Ymmärrän järjellä, ettei elämää saa haaskata ja aina löytyy jotain, josta voi iloita ja...blääh, todellakin blääh. En jaksa enää ja se on yksinkertaisuudessaan tilanne.
ap
ihan kolhiintunut ämmä se täälläkin kirjoittelee, mutta nää on ne kortit jotka mulle on annettu.
Näillä mennää, kyllä jopa mäkin sen tajua, ettei joku Ranskan taidehistorian opiskelu tähän auta, mutta tää elämä on oikeesti aika lyhyt juttu, kuolema on sitten piiiitkä ja lopullinen.
Koitetaan repiä tästä se paras mahdollinen irti.
positiivista elämää, ei välttämättä naminamia, mutta sen voi löytää muualtakin kuin haudoilta ja kärsiviltä naamoilta ja vittumaisista vastauksista av:lla.
jouluna monikin kävelee hautausmailla edesmenEneidensä haudoilla. Suosittelen sullekin, kyllä se vähän taas aukaisee tätä elämisen problematiikkaa. Ainut varma on , että sinne päädytään, siellä käveli niin rikkaat kuin köyhätkin omaistensa haudoille kynttilöitä viemässä.
Ei se ole vittuilua vaan faktaa.
elämättömästä elämästä, auttaa siinä sitten hiljaisten hautapaasien tuijottaminen! Epäselvyyttä ei ollut elämän lopusta, eikä alusta, vaan jostakin siitä väliltä. Mielekkyydestä. Suunnasta, tarkoituksesta, tekemisestä, ihan mistä vain.
Ja sitten ne yhdet vain talsii hautausmaalla. Tehkää hyvin. Älkää talloko toisten haudoille.
samanikäisen ystäväni haudalla jolla jäi pienet lapset tänne.
Olis kyllä kevannut hänelle huonompikin elämä, kunhan olis saanut viettää lastensa kanssa.
Mutta ok, en jatka tästä enempää.
Listaa kaikki paskat asiat elämässäsi.
Listaa myös hyvät asiat.
Paskalistalta kirjoita jokaiseen miten sen voi muuttaa. Erityisesti miten voit ITSE muuttaa ko. asian.
Sitten vaan toimintaa.
sulla on elämä!
Suurin osa meistä saa kolhuja ja reisussa rähjäännytään, mutta juuri sitä kutsutaan elämäksi!