Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rumat lapset.
23.12.2009 |
Ajatteleeko kukaan koskaan, että oma lapsi on ruma? Säälittekö vanhempia, joiden lapset ovat mielestänne rumia? Voivatko lapset ylipäätään olla rumia?
Kommentit (68)
käväsin juuri vuokralähiössä ja piha kuhisi todella nättejä lapsia ja murrosikäisiä. Ajattelin, että noiden vanhemmat on varmaan elänyt siinä ulkokuoressaan ja lisääntyneet ulkonäön mukaan, muu tavoittelemisen arvoinen on jäänyt toiseksi seikaksi.
Mä lähinnä ajattelen että on vähän alemmasta sosiaaliluokasta. Ei tietty välttämättä pidä paikkaansa, mutta tulee ensimmäisenä mieleen. Meidän lasten päiväkoti on ns hyvällä alueella ja niistä lapsista joilla ei ole niin hienostuneet piirteet, ajattelee että tulevat varmaan viereisestä kerrostalolähiöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käväsin juuri vuokralähiössä ja piha kuhisi todella nättejä lapsia ja murrosikäisiä. Ajattelin, että noiden vanhemmat on varmaan elänyt siinä ulkokuoressaan ja lisääntyneet ulkonäön mukaan, muu tavoittelemisen arvoinen on jäänyt toiseksi seikaksi.
Mä lähinnä ajattelen että on vähän alemmasta sosiaaliluokasta. Ei tietty välttämättä pidä paikkaansa, mutta tulee ensimmäisenä mieleen. Meidän lasten päiväkoti on ns hyvällä alueella ja niistä lapsista joilla ei ole niin hienostuneet piirteet, ajattelee että tulevat varmaan viereisestä kerrostalolähiöstä.
Mutta ei voi mitään että minä ajattelen toisin. Ja kyllä työelämässäkin menestyneet ihmiset on usein hyvän näköisiä, ei siitä mihinkään pääse.
Ollessani päiväkodissa töissä ryhmässäni oli lapsi
jolla oli ruskeat silmät ja pitkät ripset. Lapsi ei tehnyt minuun tai työkavereihini mitään vaikutusta. Lapsessa oli paljon negatiivisia piirteitä luonteessa. Yleensä löydän jokaisesta lapsesta jotain positiivista sanottavaa. Hämmennyin aina toviksi, kun lapsen haki sukulainen, joka aloitti hillittömän lapsen kehumisen hakiessaan tätä. sanoi lapsen olevan mm maailman kaunein pikkutyttö. Oltiin työkavereiden kanssa aina ihan hiljaisina vieressä. Eli jokaisen vanhemman/ sukulaisen mielestä se oma on kaunein;)
parhaalle ystävälle. Kaikki pojat tykkäsivät hänestä. Kieltämättä näytti oikein söötiltä pitkine hiuksineen. Yläasteella kaikki kuitenkin muuttui. Hän sai aknen ja muutenkin kasvoissa rupesi tulemaan esiin ei niin kauniita piirteitä.
Nyt hän on 30 vuotias ja en kyllä sanoisi mitenkään viehättävän näköiseksi. Lapsena kaunis ei välttämättä ole aikuisena kaunis.
Mutta ei voi mitään että minä ajattelen toisin. Ja kyllä työelämässäkin menestyneet ihmiset on usein hyvän näköisiä, ei siitä mihinkään pääse.
Yleensä kauniit ja menestyvät jäävät mieleen. Muut ovat taviksia MUTTA erittäin huolelliteltuja, rahaa on pistetty kosmetologiin, kampaajalle ja hammashoitolaan, kropasta on pidetty huolta ja vaatteet kalliita ja istuvia. Siis tavallinen ja vähemmän kaunis voi näyttää hyvältä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en tuo lapseni kauneutta mitenkään esille, mutta olen tietoinen kyllä että hän on erityisen kaunis lapsi(itse en ole kaunis). Saa siis paljon kehuja kaupoissa, sukulaisilta ja vähemmän tutuilta ystäviltäni. Mutta omat kaverini eivät häntä kehu ollenkaan kun olettavat että tiedän sen ja kai luulevat että lapsesta tulee ylpeä. Kun taas kaikkien kuullen kehuvat paljon samanikäistä ystäväni lasta joka ei siis ole kyllä kaunis. Tämän tietää tämän lapsen äitikin(on sanonut asian ihan ääneen). Lapsi on siis hieman omituisen näköinen(enkä sano tätä pahalla). En ole katkera mutta kyllähän tuo häiritsee että kaikki kehuu tätä vähemmän kaunista lasta ja jättää tahallaan huomioimatta kauniin lapsen siinä pelossa että minusta tai lapsestani tulisi ylpeä tai pitävät itsestään selvyytenä että tiedän että lapseni on kaunis. Kyllähän mä mielellään kuulisin joskus kavereiltanikin että tyttöni on kaunis ja mietin vaan tulevaisuutta jos tämä sama jatkuu. Jossain vaiheessahan tyttönikin alkaa ymmärtämään että häntä ei kehuta yhtälailla kun ystäväni lasta. Surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ennen tätä ketjua en ole itse koskaan tullut miettineeksi ovatko lapseni kauniita vai ei. Nyt kun asiaa pohdin niin esikoiseni ilmeisesti on kaunis, hänelle / hänestä usein sanotaan jotakin positiivista kun kuljemme kaupungilla tms. Kuopus tosi harvoin saa mitään kommentteja, toki joskus hänkin, mutta huomattavasti vähemmän häntä huomioidaan. Voi tietysti johtua myös sukupuolesta, esikoinen tyttö ja kuopus poika.
pärjäävät paremmin työelämässä. Onko se sitten hoikkuuden/hiuksien aiheuttamaa vai ei, siitä voi olla montaa mieltä. :P Nimittäin on tutkittu, että lihavat naiset tienaavat keskimääräistä vähemmän omalla alallaan ja kaljut miehet keskimääräistä vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä lähinnä ajattelen että on vähän alemmasta sosiaaliluokasta. Ei tietty välttämättä pidä paikkaansa, mutta tulee ensimmäisenä mieleen. Meidän lasten päiväkoti on ns hyvällä alueella ja niistä lapsista joilla ei ole niin hienostuneet piirteet, ajattelee että tulevat varmaan viereisestä kerrostalolähiöstä.
näköisiä! Siis monttu auki aina ja kun hymyilee niin ikenet näkyy, yäk :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin se menee. Kokemusta löytyy asiasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syndroomatyyppiset kasvot, eli epätyypillisen näköiset. Näyttää enemmän sairaudeltaan kuin vanhemmiltaan.
Ja hän on minusta maailman ihanin, naama maailman suloisin.
tyttömme oli syntyessään kuin pieni, siro nukke. kaikki kehuivat kauniiksi. nyt vuoden iässä tyttö on minusta edelleen kaunis, vaikka siro vartalo on saanut pulleutta ja etuhampaitten välissä on rako. tulen kuitenkin varmasti pitämään AINA tytärtäni kauniina, vaikka tämä saisi teininä pahan aknen tai pälvikaljun.. en malta odottaa, miltä neiti näyttää esim. 12-vuotiaana !! :) lapsuuskuvista ei todellakaan voi paljoa päätellä, miltä henkilö näyttää parikymppisenä...:D
en pidä lapsiani erityisen kauniina, ei ne rumiakaan ole eikä lähellekään.
ei me vanhemmatkaan olla mitään kaunokaisia/komistuksia.
Huomaan ihan selvästi että kun puen lapseni kauniisti tullaan ihastelemaan ja kun puen perusrytkyihin niin harvemmin kukaan sanoo mitään, sama juttu saparot vs. ponnari. Ja nimenomaan kehuvat kauniiksi lapseksi jne. eivätkä vaatteita. Tavallisia vintiöitä ovat äidin silmissä.
Vai mitä oikein ajat takaa? En minä ainakaan ole tyhmä, enkä rumakaan, ei vain ole varaa asua ihqussa omakotitalossa Nurmijärvellä. Tällä palstalla on kyllä ihme porukkaa, jotenkin minä sitten vissiin tulen vähän sivistyneemmästä ympäristöstä kuin te jotkut. Vaikka olenkin tällainen tyhmä ja köyhä...
Ja toisinpäin myös.
Itse olin lapsena tosi kaunis, mutta nyt ihan tavallinen, enemmän ruma kuin kaunis.
Ketju on lukittu.
Alue: Aihe vapaa
olin ruma ja pullea lapsi, mutta aikuisena olen vuosi vuodelta muuttunut kauniimmaksi. Monet eivät tunnista minua edes lapsuuskuvistani.
Lapsena ja yläasteikäisenä söpöstä siskostani on taas tullut lapsenkasvoinen pottunenä.