Voiko oikeasti ihminen seota ihan vaan jos miettii liikaa aioista päässään?

Se on mahtava olotila.

se ei ole niinkään syy, vaan seuraus: jos on jotain mt-ongelmaa, niin usein pyörittelee päässään kaikenlaisia asioita. Itselläni on kokemusta masennuksesta, ja kyllä siihen liittyy juuri se, että asiat pyörii mielessä, eikä niistä pääse pois. Esim. sellaiset ajatukset, että häpeää itseään, on huono, tyhmä, luuseri jne. Mulla liittyi masennukseen myös unettomuutta, ja kun en saanut nukuttua, mulla oli ns. pakkoajatuksia: mielessä saattoi pyöriä yksi sana, laulu, lause tms.



Siis yhteenvetona: mun mielestä, se että miettii pakonomaisesti jotain on ennemminkin oire jonkunlaisesta mt-ongelmasta, ei syy, joka aiheuttaa "hulluutta".

eroaako miehestaan vai ei. se koko juttu kasvoi niin suureksi ja pyori paassa kokoajan, etta pimahti. ei tietenkaan lopullisesti, mutta laakityksen sai.

nimittäin sen, että ei mieti mitään muuta, eikä tee juuri muuta, jolloin asioiden suhteellisuuden taju katoaa. Eli ei ihminen saa itseään sekaisin pelkästään sillä, että mietti jotain asiaa paljon tai asioita ylipäänsä paljon, vaan sillä, että miettii VAIN yhtä juttua eikä juuri muuta.



Mulla on ollut ortoreksia ja erinäisiä pakko-oireita ja kyllähän niissä on juuri se ylenmääräinen miettiminen, joka saa pään sekaisin. MUTTA vaikka kuinka miettisi, järki säilyy eikä overiksi mennä, jos miettii MYÖS monia muita asioita. Ja sen yhden sairaalloisen ketjun voi katkaista muilla ajatuksilla - paraneminen on juuri sitä kun oppii tuon tekniikan.

eroaako miehestaan vai ei. se koko juttu kasvoi niin suureksi ja pyori paassa kokoajan, etta pimahti. ei tietenkaan lopullisesti, mutta laakityksen sai.

että se, että vatvoo asioita luonnottoman paljon on oire, varsinainen ajatustyö ei tee hulluksi.

Mielestäni se, että ei pääse jonkin ajatuksen kanssa puusta pitkään omin neuvoin, ja että ajatukset jäävät kiertämään kehää, on oire esim. masennuksesta tms. Tai näin ainakin ammatti-ihmiset sanovat.

eroaako miehestaan vai ei. se koko juttu kasvoi niin suureksi ja pyori paassa kokoajan, etta pimahti. ei tietenkaan lopullisesti, mutta laakityksen sai.

että se, että vatvoo asioita luonnottoman paljon on oire, varsinainen ajatustyö ei tee hulluksi.

Mielestäni se, että ei pääse jonkin ajatuksen kanssa puusta pitkään omin neuvoin, ja että ajatukset jäävät kiertämään kehää, on oire esim. masennuksesta tms. Tai näin ainakin ammatti-ihmiset sanovat.

Vaikka mä en ole niin ihastunut terapiaan, siitä huolimatta terapia oli mulle juuri se työkalu, jolla pääsin eroon tuosta vatvomisesta. Terapeutti osasi katkaista ne ajatukset, jotka kiersi kehää mielessä.

koska osaan katkaista ajatuskaaoksen kun tuntuu että nyt riittäisi. kertakaikkiaan alan ajattelemaan kaikkea muuta ja keskityn ihan toisiin asioihin.

ja lukee kirjaa ja lehtiä samalla ku mies panee ni siit tulee hyvät vibat.



t: punkkari äiti

Olen varmaan itseni terapeutti koska osaan katkaista ajatuskaaoksen kun tuntuu että nyt riittäisi. kertakaikkiaan alan ajattelemaan kaikkea muuta ja keskityn ihan toisiin asioihin.

Kun oli terapiassa, mulla oli diagnosoitu VAKAVA MASENNUS. En tiedä, sanooko se sulle mitään. Eikö tässä ketjussa puhuta nimenomaan mt-ongelmista? Luuletko sä, että mä menin sinne terapiaan huvikseni, jollekin vitun "jännälle matkalle omaan mieleen"? En todellakaan. Mun piti käydä siellä 3 vuotta 2 krt/vko, enkä todellakaan nauttinut siitä.

Anteeksi nyt, kun tuli näin kärkäs vastaus, mutta vituttaa, kun joku tulee pätemään tuolla tavalla vailla mitään käsitystä mistään.

Se on vähän niin kuin terveen ihmisen merkki, että osaa katkaista sen kaaoksen. Kyllä mäkin siihen nykyään pystyn, kuten myös pystyn nousemaan aamulla sängystä, laittamaan ruokaa, hoitamaan juoksevia asioita ynnä muuta, jota en pystynyt tekemään silloin, kun sairastin masennusta.

Ymmärrätkö nyt eron, vai käynkö hakemasta autotallista lisää rautalankaa?

Olen varmaan itseni terapeutti koska osaan katkaista ajatuskaaoksen kun tuntuu että nyt riittäisi. kertakaikkiaan alan ajattelemaan kaikkea muuta ja keskityn ihan toisiin asioihin.

sitten varmaan niihin ihmisiin, jotka voivat sanoa jalattomalle, että onpa kumma, kun sinä et osaa kävellä ilman apuvälineitä, koska minä osaan.

[quote author="Vierailija" time="23.12.2009 klo 10:57"]

Näinhän sanotaan "älä mieti liikaa ettei nuppi sekoa", mutta voiko oikeasti menettää mielenterveytensä/tulla hulluksi jos pyörittelee ajatuksia liikaa mielessään?

[/quote]

Hyviä vastauksia on jo tullutkin. Periaatteessa voi seota sen takia, mutta yleensä se tosiaan vaatii sen että on jo olemassa jotain ongelmaa että ylipäänsä jää miettimään jotakin asiaa niin pakonomaisesti että sekoaa sen takia. Juuri masennuksessa jää helposti jumittamaan synkkiin ajatuksiin, jotka taas ruokkivat synkkiä tunteita jotka taas ruokkivat synkkiä ajatuksia jne.. Eli vaikka ajatustyö itsessään/yksinään tuskin saa ketään sekoamaan, niin toisaalta siihen ajatusten kierteeseen voi yrittää vaikuttaa katkaisemalla sen kierteen ja muistuttamalla itseään, että "tässä se sairaus nyt vaan puhuu", jos jokin asia alkaa pyöriä aivan kohtuuttoman paljon mielessä. Eli tavallaan ajatteleminen voi sekoittaa pään, mutta kuitenkaan täysin hyvinvoiva ihminen tuskin ajautuu siihen tuhoisaan ajattelukierteeseen alun perinkään. Huonostikin voiva ihminen voi tietysti yrittää vaikuttaa omiin ajatuksiinsa ja tiedostaa sen kierteen, jolloin siihen voi yrittää vaikuttaa. Riippuu tietenkin miten heikossa kunnossa on, että pystyykö siihen.

Ehkä joku mummo 85 v voi ajatella, että se sukulaistyttö sekosi kun mietti liikaa asioita päässään.

Siis jos ei ymmärrä psyyken rakennetta, sairauksia ja ihmisen ongelmia millään tavalla, niin tuollaistakin voi suustaan päästää. Mutta eivät ne asiat koskaan noin yksinkertaisia ole.

Jos käsittää miten kierosti maailma toimii ja miten hiivatin vinksallaan kaikki asiat on niin ei siinä välttämättä jaksa kovin pirteä ja positiivinen olla.

Olen sen verran outo ihminen että mun kaverit miettii että olen hullu, kun mietin liikaa hirveitä asioita ja satutan pääni lähes joka päivä. Mielestäni se ei kyllä niinkään tee hulluksi, mutta se riippuu siitä että kuinka vahva se ihminen on. Jos se on niinkuin minä, siinä ei saata mennä pitkään.

Siiis millä tavalla seota. Esiim psykopaatithan ovat kaikkein rationaalisempia toimissaaan. Heitä ei estä esim tunteet toimiessaaan.