Kuinka opettaja voi olla epäreilu? Milloin opettaja on väärässä?
Kommentit (30)
olin lapsena arka, en uskaltanut oikein puhua kellekään ja kyllähän se viittaaminen jännitti, mutta kun tiesi, että se vaikuttaa numeroon, niin viittasin. Kyllä jossain vaiheessa lapsen pitää oppia tekemään myös epämiellyttäviä asioita. Eihän töissäkään voi sanoa, että teen hitaammin hommia kuin muut, koska mun temperamentti on vaan tällanen. Tai mun unirytmi on erilainen, en voi herätä aamukuudeksi.
Kasvaa omaa tahtiaan. Selitimme hänelle asian todelisen laidan kotona.
Avautui sitten omaa tahtiaan:) Lisäksi hän oppi, että on hyväksytty ihan omana itsenään. Kokonaisena pikku tyttönä.
Hänelle taisi myös sisäistyä taito ja ymmärrys kohdata muita erilaisia ihmisiä erilaisine ominaisuuksineen.
Se on hieno taito aikuisuudessa:)
..ja kuten laitoin aiemmin..Itse lto:na kunnioitan hyvin pitkälle lasten ominaisuuksia. En hoputa. En "tiedä", minkälaisia lasten tulisi olla.
Näin lapset avautuvat, luottavat ja kasvavat eheämmin.
olin lapsena arka, en uskaltanut oikein puhua kellekään ja kyllähän se viittaaminen jännitti, mutta kun tiesi, että se vaikuttaa numeroon, niin viittasin. Kyllä jossain vaiheessa lapsen pitää oppia tekemään myös epämiellyttäviä asioita. Eihän töissäkään voi sanoa, että teen hitaammin hommia kuin muut, koska mun temperamentti on vaan tällanen. Tai mun unirytmi on erilainen, en voi herätä aamukuudeksi.
Tottakai se voi - ja useimmat ovatkin.
Heikkä on kasvatustieteen loppututkinto
Ja se on hyvä oppia kolussa. Sillä tavalla, että opettaja käyttäytyy lapsia kohtaan epäreilusti.
Sillä tavalla oppivat.
koska opettaja on ihminen, hän näkee asiat omasta näkökulmastaan, on subjektiivinen. Anna nyt esimerkki, niin voidaan puida, että oliko epistäääää vai ei.
käyttää "pärstäkerrointa" arvosanaa korottavana tekijänä. Eli jos opiskelija on osallistunut aktiivisesti tunnilla, niin voiko sen pohjalta pyöristää arvosanaa ylöspäin. Jos siis kokeesta vaikka tulee 7+ niin voiko antaa kasin todistukseen puhtaasti naamataulun perusteella?
Opetaja hyväksyy täysin sen että lasta syrjitään ja suljetaan ulos ryhmästä. Kun lapsi suuttuu jatkuvasta kiusaamisesta ja potkaisee pihalla ämpäriä, opettaja pistää lapsen jäähylle. Pitää oikein puhuttelun.
Tai: Opettaja laittaa kokeeseen kysymyksen siitä että uskooko lapsi jumalaan. Jos laittaa että uskoo, niin koenro lisääntyy yhdellä.
Tai..opettaja kysyy, että ketkä oppilaista jäävät hänen vetämäänsä hengelliseen kerhoon koulun jälkeen. Ne lapset jotka viittaavat saavat jäätelöt muiden katsellessa...
tai tai..
Näin meille ainakin opettajankoulutuksessa opetettiin.
Siis jos kaksi oppilasta on saanut kokeista 7+, toinen voi saada seiskan ja toinen kasin ilman että mitään vääryyttä on tapahtunut. Se paremman numeron saanut on todennäköisesti osoittanut osaamistaan ja motivaatiotaan oppitunneilla.
Ihmettelen, jos tämä tuli jollekulle yllätyksenä :-O
t. opettajaksi kouluttautunut, tosin muulla alalla töissä
Opetaja hyväksyy täysin sen että lasta syrjitään ja suljetaan ulos ryhmästä. Kun lapsi suuttuu jatkuvasta kiusaamisesta ja potkaisee pihalla ämpäriä, opettaja pistää lapsen jäähylle. Pitää oikein puhuttelun.
Tai: Opettaja laittaa kokeeseen kysymyksen siitä että uskooko lapsi jumalaan. Jos laittaa että uskoo, niin koenro lisääntyy yhdellä.
Tai..opettaja kysyy, että ketkä oppilaista jäävät hänen vetämäänsä hengelliseen kerhoon koulun jälkeen. Ne lapset jotka viittaavat saavat jäätelöt muiden katsellessa...
tai tai..
käyttää "pärstäkerrointa" arvosanaa korottavana tekijänä. Eli jos opiskelija on osallistunut aktiivisesti tunnilla, niin voiko sen pohjalta pyöristää arvosanaa ylöspäin. Jos siis kokeesta vaikka tulee 7+ niin voiko antaa kasin todistukseen puhtaasti naamataulun perusteella?
tuntiaktiivisuuden perusteella, sehän on ihan oikein.
kuin pärstäkerroin. Aktiivinen tuntityöskentely tarkoittaa, että oppilas osallistuu aktiivisesti kaikkeen tunnilla tehtävään (oli se sitten ihan vastaamista, ryhmätyötä tai vaikka itsenäistä työskentelyä).
Nuo esimerkit (uskonto ja jumala) eivät ole opettajalta oikein, jos nuo ovat totta niin yhteys rehtoriin välittömästi.
kuinka vanhemmat voivat aina tietää niin hyvin oman lapsensa tuntiaktiivisuuden ja käytöksen koulussa? Luotatteko vain ja ainoastaan siihen mitä lapsi kotona kertoo? Istutteko mukana tunnilla näkemässä mitä siellä tapahtuu?
Vanha viisaus: kuuntele ensin molempia osapuolia ja vasta sitten muodosta oma näkemyksesi asiasta.
Meillä myös kasvateltiin jalkoja ja sormia koulun siivouskomerossa. Bilsan kirjasta piti repi' evoluutiota käsittelevät sivut yms yms..
Toi tuntiaktiivisuusjuttu on kamala:(
Eri temperamenttityypit voivat saada samoilla tiedoilla aivan eri nron.
Tosi julmaa...eihän lapsi voi omalle hermostolleen mitään.
Eikö opettajakoulutuksessa ollut mitään puhetta kyseisen arvostelumenetelmän eettisyydestä??
kuin pärstäkerroin. Aktiivinen tuntityöskentely tarkoittaa, että oppilas osallistuu aktiivisesti kaikkeen tunnilla tehtävään (oli se sitten ihan vastaamista, ryhmätyötä tai vaikka itsenäistä työskentelyä).
Nuo esimerkit (uskonto ja jumala) eivät ole opettajalta oikein, jos nuo ovat totta niin yhteys rehtoriin välittömästi.
Kyse ei ole vain siitä kuka vastaa ja kuinka usein vaan myös siitä, miten ylipäänsä suhtautuu asiaan, miten aktiivisesti työskentelee itsenäisesti, tekee kotitehtävät jne.
Jos ei kykene edes itsenäiseen työskentelyyn niin ehkei silloin tavallinen koulu ole se oikea paikka?
Ei tietenkään lapsen sortamista tai ryhmästä ulosjättämistä pidä katsella läpi sormien. Mutta ei voi myöskään väkivaltaista käyttäytymistä jättää huomiotta. Potkaistu ämpäri olisi voinut osua jotain toista lasta. Ei perustelu voi olla se, että tuntui pahalle. Kyllä ne pahanolon tunteet pitää voida purkaa ilman väkivaltaa.
Ja tuo pärstäkertoimella saatu numeron korotus on ikuisuus legenda! Mitenpä todistat ettei kyseinen oppilas ole oikeasti tunnilla aktiivisempi kuin oma Niko-Petterisi?
Aikamoista lapsellisuutta näkyy monissa näissä kirjoituksissa.
Lähinnä se tarkoittaa sitä, että haluaa vastata kysymyksiin (viittaa) ja osoittaa oma-aloitteisuutta tekemisissä, osallistuu ryhmätöihin jne. O
ikein aran lapsen kohdalla (tai jos luokassa on kiusaamista tms.) tämä arvostelukriteeri voi kyllä olla ongelmallinen. Opettajan pitää kyllä käyttää huolellista harkintaa jos näin on.
10
Jos itsenäinen työskentely sujuu ahkerasti, mutta ei uskalla viitata, niin silloinko aktiivisuus on ikään kuin sama?
Kyse ei ole vain siitä kuka vastaa ja kuinka usein vaan myös siitä, miten ylipäänsä suhtautuu asiaan, miten aktiivisesti työskentelee itsenäisesti, tekee kotitehtävät jne.
Jos ei kykene edes itsenäiseen työskentelyyn niin ehkei silloin tavallinen koulu ole se oikea paikka?
Se mun tyttäreni opettaja olis sitten varmaan ymmärtänyt asiat väärin.
Läksyt ovat olleet aina tehtyinä. Ja huolellisesti vielä.
Ainoa miinus oli siis tämä, että ei uskaltanut viitata. Viittaamattomuudella opettaja sitten perusteli arvosanaa.
Eikä arvosana ollut edes se tärkein tässä asiassa, vaan se että miksi opettaja teki asiasta nii suuren ongelman.
Homma vaivasi lasta koko ajan muutenkin..yritti tosi kovasti voittaa arkuutensa..