Onko syntyvä lapsi äidin sukunimen mukaan ristiäisiin asti jos pariskunta ei olla naimissa?

voidaan lapselle antaa isän sukunimi. Ristiäisillä ei ole nimen antamisen kanssa mitään tekemistä, siinä liitetään lapsi seurakuntaan, ei anneta nimeä.

Eikä se sukunimi ristiäisten jälkeenkään muutu, ellei ole tehty isyystunnustusta ja ilmoitettu että lapsi saa isän sukunimen.

olevansa isä, voiko lapsi silti jäädä äidin sukunimelle?

ap

Kyl voi, jos te niin haluatte.

sopuun kumman nimelle lapsi tulee ennenkun se syntyy..onneks on vielä kevääseen asti aikaa..

Miten te ootte päättäneet asian kun mulla on harvinaisempi ja kauniimpi sukunimi, miehellä perus -nen päätteinen jota en haluaisi lapsille :(

mut sit toisaalta ärsyttää että mä ja lapset ollaan erinimisiä kun isi.



VAIKEETA!

se sanottiin sana tarkkaan näin. "Kasteessa nimi on hyvin tärkeä asia, koska kasteessa lapsi saa nimen, jolla jumala voi häntä kutsua."

saavan mun sukunimeni, mies ei oikein osannut sanoa. Päätimme, että jos tulee tyttö, saa mun nimen, jos poika niin miehen nimen. (Muut lapsethan saa sitten automaattisesti sen saman, ellei pariskunta ota siis siinä välissä yhteistä nimeä.) Vauva osoittautui tytöksi ja sai siis minun nimeni, samoin nyt kuopus. Toimiva ja tasapuolinen ratkaisu :)

Lapsi on avoliitossa äidin sukunimellä kunnes äiti toisin päättää. Eli siihen miehen nimeen tarvitaan ihan ekana äidin suostumus.

mutta lapsi ei tosiaan saa nimeään kasteessa.

Eikö yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla myös se, että myös isä ottaa äidin sukunimen? Sitten koko perheellä olisi sama. Siis jos se itseä häiritsee.

infottu kun papille, ja on se sama nimi vaan jostain kaikkiin papereihin ja järjestelmiin tupsahtanut. Mistä lie sitten saikaan. Ja sattumalta just saman, mille kastettiin!

mut se ei ainakaan vielä kauheesti asiasta innostunut ja mä mietin sit tyhmästi (ehkä vain omassa päässä) että muut ajattelee sit miehen olevan niin tossun alla, että joutuu vaihtamaan nimensäkin.

ap

Suurin osa suomalaisten nimistä päätyy rekisteriin nimenomaan papin toimittamana.

Kirkon sivuiltakin voi lukea miten nimellä on tärkeä symbolinen asema kasteessa. Lasta ei voi kastaa ilman nimeä!!!

ja samoin erinimisten ystäväpariskuntien lapsilla on äitinsä nimi. Minusta luonteva ratkaisu.

syntyvä lapsi on ensin äidin sukunimellä.



Nimi laitetaan väestörekisteriin.

Isyyden tunnustus ei ole nimen valinta.



Kasteessa taas nimi voidaan ilmoittaa samaan aikaan väestörekisteriin.



Meillä on kolme lasta avoliitossa, mies on lapset tunnustanut ja lapsi on vaan "poika/tyttö Virtanen".

Jos isällä ja äidillä on useampi lapsi, tulee muille lapsille automaattina sisaruksen sukunimi. Ei siis voi ottaa ekalle äidin nimeä ja toiselle isän.



Kaste voidaan suorittaa vapaasti ennen tai myöhään. Useat parit haluaa liittää nimen ilmoittamisen tälle ajankohdalle (nimeä ei kukaan voi urkkia ennen kastetta järjestelmästä).

Eli ei, lapsen nimi ei säily kasteeseen saakka, vaan kunnes ilmoitatte väestörekisteriin nimen.

Kaikilla tarttee olla nimi, oli lapsi tunnustettu tai ei..

elän avoliitossa. Emme kyllä ole edes kihloissa, esikoinen syntyy keväällä ja haluan että lapsi saa isänsä sukunimen. Ja lapsi sen myös saa.

lapsi on ensin äidin sukunimellä ja vanhemmat päättää kumman sukunimi lapselle tulee. Kaikilla lapsilla on kuitenkin oltava sama sukunimi. Eli jos esikoinen saakin isän sukunimen, on se annettava myös myöhemmin syntyville lapsille. Nämä nuoremmatkin ovat kuitenkin äidin sukunimellä kunnes saavat nimen virallisesti.

Näin siis jos puolisoilla eri sukunimet.

mutta hän sai isän sukunimen (tavallinen -nen-päätteinen). Kun mentiin naimisiin pidin oman nimeni (harvinaisempi), nuoremmat lapset myös isän sukunimellä.

Mä ajattelen sen niin, että äitiys on kiistaton ja isyys ilmenee sukunimessä. Joillekin on tärkeää että suku jatkuu. Jos veljen lapsilla ei olisi meidän sukunimeä olisin miettinyt asiaa ehkä enemmän tai toisin.

mutta lapsi ei tosiaan saa nimeään kasteessa.

lapset ovat saaneet tosiaan nimen kasteessa. Ihan sama mitä kitiset. Kirkosta erosin juurikin tämän putkinäköisyyden takia. Emme saa ajatella tai tehdä mitään omalla tavallamme, koska meillä on yksi "ei tosiaan" sääntö olemassa... Huooooh!!! Olet rasittava toisten asioihin puuttuja.

Ehdottomasti parempi olla äidin nimissä, koska isästä ei aina tiedä minkälainen viheltäjä se on, eli hyvä järjestely ja samalla pantti. Mutta jos kyseessä monikulttuurinen lapsi, niin silloin parempi antaa hänelle isän nimi heti, jo siksi että sitä pidetään monessa kulttuurissa selviönä.