Mun ihastukseni, upea nuorimies täyttää kohta 18v!

t.äiti 40 v ,jolla 18-vuotias lapsi.

On mullakin 16v lapsi ja muutama muun ikäinen...



t. ap

Et oo tosissas!

aloitus: Puumanainen vastailee hetken kysymyksiinne!

Hoksasin ryhtyä puuhaan vasta hiljan, oma mies 50v.

ne lapsia. pitävät teitä "helppoina" naisina, joilta saa varmasti. ja se näyttää olevan totta.

18-vuotias on lapsi vielä. Kuvitelkaa itse, että nelikymppiset miehenne sekaantuisi 18-vuotiaaseen tyttöön! Varsin järkyttävää, jos ap todella on opettaja. Jotain ammattietiikkaa, pliis.

Onko poika ihastunut?

Paskat 18-vuotias mitenkään eroaa nelikymppisestä. Minä ainakin olen sisäisesti 18-vuotias enkä nyt ulkoisestikaan ihan järkyttävästi poikkea. Mieheni saisi ihan rauhassa sekaantua johonkin 18-vuotiaaseen niin olisi minullakin enemmän oikeutusta sekaantua omaani ;D



Ammatti"etiikka" (eli siis työpaikan menettämisen pelko) estää toki suhteet oppilaitten kanssa. En silti olisi päivääkään siinä ammatissa, jos ei olisi sitä upeaa silmänruokaa "lohdutuksena" paskasta duunista.



Mutta tää poika on spesiaali, eikä sitä paitsi ole ollut oppilaani enää puoleentoista vuoteen. Rakkaus on kestänyt jo pari vuotta, vaikka välillä on ollut melkein vuosi taukoa ettei olla edes nähty. Mitään niin upeaa ei vaan voi olla olemassakaan! Jätkä itse hakeutuu kontaktiin, joten kyllä, hän lähtisi kun minä vaan viittaisin ;D

Teillä nelikymppisillä "ikinuorilla" on joku hullu käsitys siitä että olette parikymppisen näköisiä. Nuorekkaita voitte olla kera Vero Modan farkkujenne- parikymppiseksi luultavia ETTE. :) Ihan säälittää katsella näitä tapauksia lähipiirissäkin kun ollaan niin nuorta, niin nuorta...hyvä ettei vaihdevuodet kolkuttele oven takana :D.



En itsekään ole mikään teini enää, mutten myöskään koe vanhentumista huonona juttuna.

Ihan sama miltä näytän muitten silmissä. Omissa silmissäni näytän kauniilta ja nuorelta. Kaksikymppisillä ja nelikymppisillä ei ole oikeasti juurikaan eroa. Kaikki kaverinikin näyttävät (ja ovat sisäisestikin) minusta ihan samanlaisilta kuin 80-luvulla.



16 vuotias poikani täyttää meidän perheessämme paljon paremmin sen "miehen paikan" kuin se tyyppi jonka kanssa olen naimisissa. Hänelle annan mieluummin vauvan ja ne kolme muuta hoitoon, hän laittaa ruuat, siivoaa, vaihtaa lamput, kantaa tavaroitani (esim. ostoksilla) ja hieroo hartioitani. Aviomiehen tehtävistä jää siis vain seksuaalinen puoli puuttumaan. Sen voisin hakea tuolta kohta 18-vuotiaalta!



Niin, ja olen ihan varma että olen myös ihastukseni silmissä kaunis. Kaunista on näet kaikki mitä katselee rakkaudella.



t. ap

tosiasiassa tylsstynyt kotiäiti ja lukenut nyt (vasta) kirjan "Rikoksena rakkaus". ens viikolla ap on jo raskaana pojalle ja joutumassa vankilaan.

Kukahan mut pistäisi vankilaan täysi-ikäisen miehen kanssa rakastelusta...



t.ap

on kyllä jäänyt elämä elämättä jos on nelikymppisenä kuin kaksikymppinen, jos ei eletty elämä näy eikä tunnu.

Avaus taitaa olla jonkun lukiolaispojan päiväuni.

Ihan sama miltä näytän muitten silmissä. Omissa silmissäni näytän kauniilta ja nuorelta. Kaksikymppisillä ja nelikymppisillä ei ole oikeasti juurikaan eroa. Kaikki kaverinikin näyttävät (ja ovat sisäisestikin) minusta ihan samanlaisilta kuin 80-luvulla. 16 vuotias poikani täyttää meidän perheessämme paljon paremmin sen "miehen paikan" kuin se tyyppi jonka kanssa olen naimisissa. Hänelle annan mieluummin vauvan ja ne kolme muuta hoitoon, hän laittaa ruuat, siivoaa, vaihtaa lamput, kantaa tavaroitani (esim. ostoksilla) ja hieroo hartioitani. Aviomiehen tehtävistä jää siis vain seksuaalinen puoli puuttumaan. Sen voisin hakea tuolta kohta 18-vuotiaalta! Niin, ja olen ihan varma että olen myös ihastukseni silmissä kaunis. Kaunista on näet kaikki mitä katselee rakkaudella. t. ap

käy sinun 16-vuotiastasi.

yleensä on henkisesti 18 ikäistä edellä, elämänkokemus jo tekee sen ettei ole enää samanlainen kuin 18 ikäisenä. toki niitäkin löytyy, ketkä jäävät sinne 18 asteelle.

Ja uskon että ap herättää enemmän yökötystä kuin kateellisuutta toiminnallaan :)

eivät kyllä koskis 40vuotiaaseen naiseen. Pitäisivät säälittävänä jos sellainen yrittäis heitä.

Siitä tulee huomattavasti parempi isä ja aviomies johonkin onnekkaaseen perheeseen kun useimmista muista. Ja kun se osaa tehdä toisetkin onnelliseksi, niin siitä itsestäänkin tulee onnellinen.



Pointti tämän ihastukseni kanssa on ihan sama: me tehdään toisemme onnellisiksi. Me kehutaan toisiamme ja ollaan kivoja toisillemme. On ihanaa nähdä kun toisen silmät loistaa kun näkee mut :D

Ja taatusti se toinen näkee samaa. Ei olla vielä edes yritetty koskea muuten kuin puheella toisiamme. Nautitaan vaan siitä että se toinen on olemassa. Mutta haluja olisi kyllä enempäänkin!