Kuka muka AINA syöttää pullosta sylissä?

Meillä syötetään aina sylissä. Imetin 8kk ikään asti jolloin siirryttiin korvikkeeseen. Nyt poika on kohta 2v ja vieläkin on pullo käytössä (kohta pitäisi kyllä lopetella). Kertaakaan ei ole juonut maitoaan itse vaan aina sylissä. :) Musta on ihana välillä rauhoittua lapsen kanssa sylikkäin hetkeksi ja kun ei olla opetettu juomaan itse niin ei poika sitä edes halua. Onko tässä jotain outoa?

kuinka moni imettää vuoden ikäistä?



tämä läheisyysjuttu kai koskee vauvoja? vuoden ikäinen osaa jo itse pitää sitä pulloa ja moni käyttää nokkamukia. Vuodenikäiselle ne syöttöhetket ei ole enää samanlaisia kun vauvalle. Toki sen ikäinenkin tarvitsee paljon läheisyyttä, mutta sen ikäiselle ne maitohetket ei ole enää niin tärkeitä.

Itse en muista miten vuodenikäistä olen syöttänyt, mutta koskaan en kyllä ole pulloa tyynyillä tukenut. Aina on ollut lapsi vieressä syömässä.



vauvaa pidän aina sylissä kun syötän, pullosta syö joskus useimmiten vielä imetän.



Joku ehkä provosoituu paremmin...

korvikemammaan, siis sellaiseen, joka on alkanut syöttää korvikkeita alle 6kk ikäiselle, joka ei vähintään kerran päivässä syöttäisi lasta sitterissä ( yleensä rätillä tukien pullo suuhun, että voi itse tehdä jotain muuta) tai sitten rattaissa.



JA turha selittää sitäkään, että korvikemammat antaa läheisyyttä sitten muuten, totta kai antaa, kaikki äidit antaa. Tissivauvat vaan saa enemmän.

Ja niistä kasvaa todistetusti pullolapsia älykkäämpiä. Ehkä kyseessä ovat geenit, jotka periytyvät, ehkä taas sylihoito on se joka älykkyyden takaa.

Meillä syötetään aina sylissä. Imetin 8kk ikään asti jolloin siirryttiin korvikkeeseen. Nyt poika on kohta 2v ja vieläkin on pullo käytössä (kohta pitäisi kyllä lopetella). Kertaakaan ei ole juonut maitoaan itse vaan aina sylissä. :) Musta on ihana välillä rauhoittua lapsen kanssa sylikkäin hetkeksi ja kun ei olla opetettu juomaan itse niin ei poika sitä edes halua. Onko tässä jotain outoa?

Kerran olin kaupungilla vauvan kanssa ja hää ol rattaissa ja meinas ihan nukahtaa. Silloin juotin sen maitopullon siinä rattaissa enkä sylissä. Tuntui kyllä pöhköltä. :(

Esikoinen ei voinut imeä rintaa, joten syötin aina sylissä, jotta varmasti saa tarpeeksi läheisyyttä, ja olihan ne ihania hetkiä meille molemmille :)

Saattoi itselläni mennä vähän överiksikin, koska juotin maidot sylissä vielä 1,5-vuotiaanakin nokkiksesta :D Varmaan surin imetyksen puuttumista niin paljon, että yritin kompensoida sitä juottamalla aina sylissä. Ei siitä kyllä mitään haittaa ole koitunut, ajattelen edelleen että pienellä on hyvä olla sylissä juomassa.



Enää tuo 3v. ei tietenkään sylimaitoja saa, vaan juo ne tavallisesta lasista ruuan kanssa pöydässä istuen, mutta tosiaan, 1,5v:ksi asti oli sylikissana

että kukaan tukisi pulloa mitenkään vauvan suuhun. En edes ymmärrä miten se käytännössä onnistuu. Meillä ainankin vauva työntää välillä pullon tutin pois suustaan ja sitten taas jatkaa syömistä.

aika paljon pitää nähdä vaivaa että saa sen pullon pysymään.

ja vuodenikäinen kyllä pitää sitä pulloa itse, jos sellaista käyttää.



onko sulla joku ongelma?

Ja niistä kasvaa todistetusti pullolapsia älykkäämpiä. Ehkä kyseessä ovat geenit, jotka periytyvät, ehkä taas sylihoito on se joka älykkyyden takaa.

Ja niistä kasvaa todistetusti pullolapsia älykkäämpiä.

mutta itse syötin pullovauvani aina sylissä. Iltavelli meni sylissä puolitoistavuotiaaksi, vaikka toki lapsonen oppi hörppimään nokkamukista paljon aikaisemmin. En suostu syyllistymään imetyksen epäonnistumisesta, enkä häpeä pullobeibin sylittämistä.

korvikemammaan, siis sellaiseen, joka on alkanut syöttää korvikkeita alle 6kk ikäiselle, joka ei vähintään kerran päivässä syöttäisi lasta sitterissä ( yleensä rätillä tukien pullo suuhun, että voi itse tehdä jotain muuta) tai sitten rattaissa.

JA turha selittää sitäkään, että korvikemammat antaa läheisyyttä sitten muuten, totta kai antaa, kaikki äidit antaa. Tissivauvat vaan saa enemmän.

Ja koskaan en ole syöttänyt istuimeen/vaunuihin/sänkyyn/etc. Minkä ihmeen takia olisin? En ole antanut pulloa oman helppouden tai läheisyyden välttämisen vuoksi...

Otan lapsen aina syliin, mahdollisimman samaan asentoon kuin imettäessä, kasvot vain ovat hiukan enemmän ylös=minuun päin jotta saan pullon suuhun.

Mies tosin syöttää toisinaan niin että istuu sohvalla polvet koukussa ja vauva nojaa jalkoja vasten kasvot isiin. Mutta eipä tuo kuitenkaan isin tississä olisi kiinni...

Repikää siitä. Aina on sylissä ja hellyyttä saa yllinkyllin!

No kyllä minä olen ainakin ylpeä imetyksestäni. Hajoa siihen

näissä keskusteluissa tulee sellainen mieleen että aivan kuin vauvaa ei pidettäisi muuten sylissä kuin imetettäessä :D ja ettei pullo vauvoja siis pidettäis ollenkaan sylissä kun ovat pullolla. Huhhei teitä, sama kai se on sylittääkö syöttäessä vai muuten vaan? Miten se imettäminen muka on taas niin autaaksi tekevä tässä asiassa kun totuus on että sylitelläänhän sitä muutenkin kuin syömisasioissa.



itse syötin pullovauvani aina sylissä ja pidän paljon sylissä, vaikka onkin jo kolme vuotias.





Älkää oikeasti enää jaksako...

tiekkö mäkin oon ihan hyvä äiti vaikka imetin 4kk





ja mua on imetetty 2 vuotta, mutta en silti koe olevani muita parempi tuon imetyksen takia

mutta en tajua ap:n pointtia ollenkaan. Eiköhän suurimmaksi osaksi äidille tai isälle ole nimenoamaan helppoa ja miellyttävää juottaa pullovauvaa sylissä? Eihän se nyt ole mikään uhraus. On mukavaa kun on vauva sylissä, koska vauvat ovat niin ihania, ja siinä sylissähän se vauva viihtyy itsekin niin hyvin että kuvittelisi myös pullon kelpaavan parhaiten juuri niin.



Tämä on vähän sama juttu kuin se, että meitä on joskus pidetty jotenkin "uhrautuvina" vanhempina jotka eivät "uskalla" pistää vauvalleen rajoja, kun olemme molempien kanssa nukkuneet perhepedissä jonnekin pariin vuoteen asti. Ei se ole mikään uhraus vaan nimenomaan panostus OMAAN jaksamiseemme ja yöuniimme!

ja by the way, sama kohtalo myös perhepedin suhteen meillä.. joutuu aina selitteleem vaikka tä on meille paras vaihtoehto