En ole tervetullut appivanhempieni luokse

Siellä kaamee anoppi, jota voi syyttää kaikesta? Vai vanhoja kaunoja...? Mikä mättää?

mulla mies ja appivanhemmat keskusteli ennen nettikameralla ja sitten kerran mies koitti selittaa niille jotain asiaa, ja toisti samaa asiaa varmaan 5 kertaa. Mua turhautti kauheasti se tilanne niin aloin nauraa, ja sen jalkeen anoppi ei ole puhunut mulle. Se luulee etta nauroin sen miehelle (appiukolle). Se piti kuukauden mykkakoulua poikansa (mieheni) kanssa, ja ei siis muutenkaan puhu minulle.



Tama tosin on ihan jaavuoren huippu, koska se nainen ei ole ikina tykannyt musta koska mulla oli ennestaan jo lapsi, ja koska en ole aasialainen niinkuin anoppi alunperin. Lisaksi aiheutan vain haittaa hanen pojalle ja olen ilkea ihminen ja en tule koskaan saamaan toita koska olen niin ilkea ihminen ja vaikka sainkin nyt toita niin minun pitaisi olla kotiaitina vauvan kanssa viela seuraavat 5 vuotta..... jne



Poitti nyt oli siis se etta en ole ikina kelvannut talle anopille, tosin mulle ihan sama jos ihminen on noin ennakkoluuloinen niin ei kiinnosta. Ota AP sama asenne niin tuntuu paljon helpommalta.

lähettää kortit ja kirjeet perheenpään ( miehen) nimellä. Eli vaikka Kalle Kallella + perhe.

Eikä kirjoitella koko riparimpsua. Eli jos tuo nyt aiheuttaa sitten sen, etten hyväksy tai pidä jostain niin en sitten kaiketi pidä kenenkään ystäväperheiden ja sukulaisten vaimoista enkä lapsista. Eikä minustakaan kovin moni pidä..

valitettavasti minä olen vielä tervetullut anoppilaani. On kyllä aina ihan vihonviimesiä kyläilyjä, ja anoppi maan pahin riivinrauta-nalkuttaja, mutta minkäs teet. Kai siellä tarvii taas jouluna poiketa. Huooh!