18-vuotias ei kenties tule kotiin jouluaterialle. Olisiko OK teille?

en pakottaisi, se jos mikä on ahdstavaa

ja jos sinne ei joku pääse niin on hirveä mökötys :( Jossain vaiheessa vaan tulee tuo aika että pitää valita ollaanko aatto "meillä vai teillä", seuraavana päivänä voi sitten mennä siihen toiseen vaihtoehtoiseen paikkaan. Antaa nuorten itsenäisttyä vähitellen, mitäs jos söisitte joulupäivänä toisen jouluaterian eri seurueella?

tai siis vanhemmille hiton kätevä, mutta minusta tosi ilkeä temppu.



Minä avustan sinä teet niinkuin minä haluan. Eikö tuo teistä kuulusta hieman lapselliselta.

Yhdellä kaverilla oli näin appiukko lupasi maksaa asunnon käsirahan tästä vaan seurasi se, että hän sanoi missä asunto saa sijaita. Eli jätti itselleen oikeuden määrä minkä asunnon lapsi ostaa.



Näitä näkee aina välille ja nämä perheet ovat sitten täysin naimisissa sen avustavan kanssa. Vietetään kaikki pyhät ym avustajan seurassa toisin sanoen hän on ostanut itselleen lasten seuran.

Hän haluaisi olla riippumaton, mutta ei vielä pysty siihen. Hän tulee maksamaan meille joka kuukausi ainakin kolme kertaa niin paljon kuin kotona asuessaan. Tuntuisi kuitenkin julmalta vetää tämä kortti esiin. ap

Oikeastiko edes harkitset jotain kiristämistä tuommosessa asiassa? Anna nuorelle tilaa elää omaa elämäänsä ja etsiä omia tapojaan ilman syyllistämistä. Nuoret haluavat viettää joulun yhdessä, ja toki silloin ei olla kahdessa vaan yhdessä paikassa, tällä kertaa siinä toisessa. Tottakai voit ilmaista toiveesi että vaikka kävisivät teillä joulun aikaan, mutta sitä enempää en lähtisi vaatimaan. Miten paljon tytär nauttisi siitä jos tulisi luoksesi jouluna pakotettuna ja kiristettynä? Ja miten mielellään sitten jatkossa tulisi? Tuossa on selvästi nyt kohta jossa äiti joutuu miettimään että miten poikki se napanuora omalta osalta alkaa olla, vai alkaako. Myös vanhemmilla on haasteena uusien joulutraditioiden etsiminen kun nuori alkaa kasvaa ulos pesästä.

Kyllähän totuus kuitenkin on, että ainoa lapsi (ja ehkä appivanhempien ainoa lapsenlapsi?) joutuu ennen pitkää kuitenkin vastuunsa kantamaan ja järjestelemään joulujaan vanhuksien mukaan.

Täh =D.

Itsellä ei ainakaan ole, ainoana lapsena ja tulevaa lapsenlasta odottavana, mitään aikeita alkaa viettämään jouluja jatkossakaan alkoholisti-isän seurassa. Ei vaikka vanhemmat kuinka joka joulu sitä asiaa esillä pitävät ja minua sinne toivovat. Aikuisen täytyy vetää itse rajansa.

hieman minua ihmetyttää tytön itsekäs käyttäytyminen. Minun mielestäni nykyaikana olisi entistä tärkeämpää hieman herätellä ihmisten omatuntoa. Ap:n tytär ajattelee vain ja ainoastaan nyt itseään tässä tilanteessa. Ottaa kaiken, mitä vanhemmistaan irti saa mutta ei anna itsestään "mitään". Ei se, että itsenäistyy tarkoita sitä, että pitäisi toimia itsekkäästi. Toki joskus itsenäistyminen vaatii sitäkin mutta kyllä toisiakin pitää voida ottaa huomioon.



Ap:lla on hieman paha paikka esittää vieno toivomus yhteisestä jouluateriasta ilman, että syyllistyy lapsen edessä marttyyrimaisuuteen. Voisiko isä auttaa tässä asiassa? Kertoa kahden kesken, kuinka paha mieli äidillä on, kun ei jouluateriaa syödä yhdessä? Ja ettei äiti halua sanoa mitään, ettei tytölle tulisi kurja olo? Näin voisi hieman vedota tytön omaantuntoon ilman, että äiti menettää kasvonsa. Sillä minun mielestäni on törkeä veto tytöltä tulla kuitenkin lahjojen jakotilanteeseen ja muutenkin ottaa muitta mutkitta kaikki rahallinen apu vastaan.

...vain lahjojen jakamisen ajaksi!



Ymmärrän kyllä, että hän viettää mieluummin aikaa nuorekkaammassa seurassa kuin mitä meillä on tarjolla. Samalla tämä kuvastaa täydellisesti nuoren ihmisen suhtatutumista vanhempiinsa. Meille on nyt näytetty paikkamme.

ja menee syömään muualle ihan vaan koska hän on jo AIKUINEN ja saa itse päättää asioistaan.

Viis siitä että te kustannatte hänen elämäänsä vieläkin.

Sellaista se on. Muistan kun itse muutin pois kotoa niin olin niin itsenäinen että mun ei tarvinut soittaa kotiin kuukauteen. Niih. Äiti sai luvan kestää ja olin jopa vihainen kun ei halunut mun lähtevän ja itsenäistyvän (olin tosin JO 19). Niin että siitäs sai.

Ja kun tapasin tulevan mieheni niin haluttiin viettää eka joulu ihan kahdestaan. Väsättiin piparkakkutaloa ja availtiin toisillemme ostettuja lahjoja. Ruuatkin kokattiin ihan itse :-).



Tuo on sellainen ikä kun itsenäistytään ja ollaan itsekkäitä. Niin se kuuluu mennä.

Sit kun tyttäresi tulee itsekkin äidiksi arvostaa taas sua ihan eri tavalla. Mut nyt taitaa kyllä tulla ensin irti-äidinhelmoista-vaihe.

Onhan se uusi sukukin tärkeä :).



Siitä huolestuisin, jos haluaisi möllöttää ihan yksin joulunsa.

Nyt on vain pakko katkaista se napanuora.

Kysyt tytöltäsi, että tulisiko hän ruokailemaan joku päivä teille, joka yksin tai yhdessä.

Ihan hyvä päivä olisi joulupäiväkin tai tapani.

Asiat selvii parhaiten kysymällä suoraan ja olemalla avoin. Älä painosta, vaan luo jatkossa teidän suhde vapaaehtoisuuteen.

Itse olen 44v. ja mulla on lämmin suhde äitiini. Nyt mummo tulee meille jouluksi pitkästä aikaan.

ajattele niin, että olisit hankkinut lahjoja ja tyttö tuumaisi vaan että kerkiää saada ne sit joskus. Nyt hän kuitenkin viettää yhden jouluaaton perinteen teidän kanssanne.