~~~KOTILOT Joulukuuhun~~~

Neptunus olikin jo päässyt vilkaisemaan tulokkaan merkkiä :) teille onkin tulossa ihana poika trio.



Berenike oli saanut helpottavia uutisia tutkimuksista. Minun mielestäni erityislapsen tuloon ei kai koskaan voi "kunnolla" varautua. On oma surutyönsä kuitenkin tehtävä jos lapsi syntyy erityistukea vaativana. Uskon, että kaikki vanhemmat toivovat omalle tenavalleen mahdollisimman "hyvää ja helppoa" elämää. Aina ei voi kaikkeen varautua. Ongelmat ja tuen tarpeet saattavat selvitä vasta lapsen kasvaessa kuten meille kävi. Oma koulunsa silloinkin on käytävä läpi. Meillä kun kyseessä on esikoinen niin eipä sitä osannut oikein toisenlaistakaan elämää kuvitella :)



Minä sain inhan puhelun tänään diabeteshoitajalta :( nyt on sitten kaksi päivää aikaa mittailla sokeriarvoja joka välissä ja todistaa etten tarvitse insuliinia. Paino pysynyt hyvin kuosissa mutta arvot silti koholla. Nyt sitten jääpi suklaat syömättä ja ne muut herkut... Näkkileipä paketti kainalossa ja vesilasi kädessäkö tässä sitten joulua odotellaan snif... No tämä oman navan kaivuusta. Ollaanpas kuulolla ja yrittäkäähän kiireiden keskeltä joku lause kirjoitella.



vesseli rv31+1

heips..

ti menin käynnistykseen sairaalaan tabl ja tiputuksella eiliseen iltaan asti ja ei vaan käynnisty synnytys,nyt sain tänään tulla vihdoin kotiin lasten luo ja ma aamuna takas ja katotaan et yritetäänkö ma-ti viel käynnistellä vai vasta joulun jälk jollei vauva itse tuu ulos..et sellaista tääl..itkuinen,väsynyt olin sairaalas ja uskokin loppu..nyt olo kotona parempi ja saa olla omas kotona lasten kans kun ikävöinny niitä,ja oma sänky..

mymmeli 39+4rv

Vesseli - Voihan vehna. Toivottavasti et tarvitse insuliinia, vaan ei kai sekaan niin kamalaa ole. Tsemppia nakkarijouluun! ;) Mullekin olisi varmaan hyva skipata joulusuklaat, yms, vaikkei sokeriarvoissa mitaan haikkaa ollutkaan.



Mymmeli - Minka takia haluavat kaynnistaa, vaikkei vauva ole viela yliaikainenkaan - en muista oletko jo kertonut? Kivaa etta paasit kotiin, jos ei mitaan paniikkia vauvalla, niin odottele vaan rauhassa.



Taalla valmistellaan joulua ja odotellaan.. Nuorempi lapsista on kipea ja aika huonolla hapella viimeiset pari paivaa - possuflunssaakin laakari epaili, muttei kuitenkaan viitsita testauttaa, olkoon mita tahansa. Appivanhemmat tulevat meille joulun viettoon parin paivan paasta, ihan kivaa.



Oma vointi on aika ok. Paljon harkkasuppareita, mutta tilanne kohdunsuulla ei ollut viime viikolla ainakaan edistynyt - seuraava sisatarkastus viikon paasta. Vauvan kokoarvio on jo 3,5kg, eli ei mikaan ihan pieni neiti tulossa, jos viela nelja viikkoa ehtii muhia masussa. ;)Edelliset oli n. 3,4kg ja 3,6kg (40+ ja 41+ viikoilla), joten tama menee ilmeisesti siskoistaan edelle.



Iltaisin/iltapaivisin sarkee selkaa, ja hyvaa asentoa on hankala loytaa kun ei oikein karsisi istua mitenkaan pain. Seisominen onnistuu. Onneksi yot nukun kuitenkin hyvin, mita nyt liitoskivut kaantyillessa ja vessareissuilla vaivaavatkin, ja kadet/sormet puutuvat aika helposti. Turvotusta on lahinna nilkoissa ja jaloissa, hieman sormissa.



Mukavaa joulunalusaikaa kaikille Kotiloille & kirjoitelkaahan tosiaan uutisia muutkin!



Larubia rv 38 tasan :)

larubia kun mulla esikoinen joka oli 4 kiloo jäi jumiin synnytykses,niin halus siks käynnistää tän ajoissa..mut eipäs se oo halukas tulee ulos..



39+4rv

Hei vaan piiitkästä aikaa!



En oo joko päässyt koko himpuran sivuilla tai sit kirjautuminen ei oo onnistunut. Muistaakohan kukaan edes enään mua?!



No juu, kolmatta siis kans odotan. Ennestään poika 2/05 ja tyttö 3/07. Koitiäitinä olen. Siinäpä lyhyt kertaus ittestäni:).



Loppusuoralaisille jaksamista viimisiin päiviin ja viikkoihin!



ON: Alun pahoinvointi helpottanut, joten sillä saralla olo huomattavasti parempi. Edelleen saattaa helposti yökkäyttää ja syöminen on melkonen taiteen laji nykyisin. Vähänkään vääränlaista popsii, niin johan on huono olo seurana:(. Suklaat, karkit ym. herkut ei uppoa. No, eipä se mikään vaarallinen juttu oo vaikkei uppoakaan. Kurjaa vaan, ku väliin tekis mieli, mut ei pysty syömään. Viime viikolla kävin rakenne ultrassa. Vauveli vastaa viikkoja ja alussa kaikki tuntu olevan loistavasti. Näkyvyys oli tosi hyvä ja mittaukset sai tehtyä ja niis ei mitään. Sit näki jonkin nestekertymän, josta ei tiennyt mikä on. Niinpä paikalla kutsuttiin kokeneempio kätilö uä tulkitseen. Hänkään ei tiennyt, joten lääkärin ultrattavaksi sitten jouduin. Eipä hänkään tiennyt, et mikä oli kyseessä. Hapuillen epäili, että saattaisi olla sappirakko. Joillakin saattaa, ehkä kait näkyä jo tässä vaiheessa. Jäi siis vähän epätodellinen ja kieltämättä pelokaskin olo ton uä jälkeen. Lääkäri halus et tehään ens kuussa uusi uä, josko sitten selviäisi mikä se on!! Nyt sit ootellaan tammikuulle ja sit toivottavasti selvinnee.



Senny 21+5

Tein juuri jotain ennenkuulumatonta, lähdin töistä kotiin kesken päivän taksilla, itkuisena ja voimattomana. Olo on kuin jyrän alle jääneellä. Selkää pakottaa vietävästi, peräpukamia on ilmestynyt ja sattuu kovin, jalat on turvonneet ja päässä heittää. Viikko sitten vielä ajattelin jaksavani oikein hyvin...



Sokerirasituksessa kävin torstaina, tulokset saan tiistaina. Virtsassa oli runsaasti sokeria ja vatsan koko on yli käyrien, huonolta näyttää :(. Vesselilläkös se oli näkkärilinja jouluna, no sitä samaa täällä, tasaisesti syödään ja herkut laitetaan lukkojen taakse. Tsemppiä sinne kovasti.



Nyt on fiilikset kyllä ennätysalhaalla. En haluaisi olla näin väsynyt ja raihnainen kun on vielä kolme kuukautta odotteluaikaa jäljellä. Työ vie kyllä suurimman osan voimista, ehkä haen sitten sairaslomaa loppuajaksi. Eli vain vuoden loppuun, onneksi.



Senny, tervetuloa takaisin, mullakin oli välillä kirjautumisongelmia. Outoja nämä systeemit ovat. Mutta joo, ymmärrän huolesi ultran suhteen, meillä oli myös huolta, mutta jatkotutkimuksissa selvisi että ei ole mitään vikana. Koita, koita kovasti keskittyä hyvään ja älä pyörittele mitään kauhukuvia mielessäsi, vaikka ikävältä nyt tuntuukin. Ovat kovin tarkkoja noiden ultrauksien kanssa nykyään. Varmasti kaikki on ihan ok vauvallasi!



Mymmelille ja Larubialle voimia loppumetreille. Toivon että jaksatte joulusta nauttia ja lepäillä, ja että kaikki menee loistavasti sitten H-hetkellä!



Terkuin



Nuupahtanut Berenike rv 27.

ja muille sokereiden ja loppuraskauksien probleemien kanssa painiville.

Minulla kaikki viimein hyvin, oli lähes vuodelevossa rv 21-27. En kyennyt siis todella edes postilaatikolle kävelemään, supisteli kipeesti, vihloi mahaa ja alaselkää pakotti. Paikat olivat jo hiukan auenneet, mutta rv 28 neuvolassa tilanne näytti samalta eli ihan ok.



Nyt voin siis suht hyvin, toki supistelee, mutta enää en jaksa huolestua...ensi viikolla olisi taas nla ja haikaranpesän valmennus- pyydän vielä lähetteen tuon streptokokki-B:n seulomikseksi, ettei vaan supparit siitä johdu. En halua vauvaan mitään tartuntaa synnytyksessä, kun haluaisin sen vesisynnytyksen kuitenkin...eli jos mulla on se strptokokki b, joudun ab-tippaan. On vähän ollut muitakin oireita siihen suuntaan...



Maha menee keskikäyrällä, pikkuiselta vauva vaikutti kuulemma rv 28. edelliset ovatkin olleet täysiaikaisina 3,4kg (poika)ja tasan 3kg (tyttö), joten tämä neiti tuskin isommaksi kasvaa.



Jouua valmistellaan kovasti, aivan ihanaa aikaa, kun ulkonakin oikea satumaailma! Täällä etelä-suomessa valkea maa ja pakkanen ovat harvinaista herkkua jouluna! Lapset tykkääät ihan hirmuisesti ainakin!



mukavaa odotusta kaikille ja hyvä joulua!



ihmetys rv 30+6 (tyttö), (poika 04, tyttö 06)

Moikka pitkästä aikaa! Tunnit loppunut viime aikoina päivästä ja ei ole tänne kerennyt ollenkaan.

Täällä pahoinvointi helpottanut, ihanaa! Väsymystä kyllä riittää, mutta vähän paremmin jo jaksaa. Parin tunnin välein syöminen onkin sitten näkynyt painossa, nyt sitten hiukan katsottava ettei liikaa nouse. Joulu tuli kyllä huonoon saumaan:) Yksi syy on kyllä liikunnan lähes lopettaminen, kun ei vaan jaksa! No, kohta pulkkamäkeen kun kerrankin lunta!



Oikein mukavaa joulun aikaa kaikille!



-Mammatus 15+2

Kuinka voi maha kasvaa näin hirveästi. Kiloissa olen nyt kahta edellistä kertaa hieman pidemmällä eli nyt täytyisi tosiaan alkaa joko lisäämään liikuntaa tai vähentämään ruoka-annosten kokoa. Herkkujakin tulee otettua ihan liikaa.



Olen jo haaveillut, että äippäloman vihdoin koittaessa kävisin ahkerasti esim. uimassa ja yrittäisin kohottaa kuntoa. Riippuu varmaan pitkälti siitä, onko paikat tuolloin vielä kiinni. Alapäässä on ollut jomotuksia jo yllättävän paljon, mutta kai sitä tuo paino tekee tehtävänsä. Ja kaikki tutut ja tuntemattomat veikkaavat, että kyllä se tyttö nyt tulee. ARGH! Valehtelen siinä sitten, että vielä ei tiedä. Jotenkin ärsyttää tuollainen. Olen ajatellut, että käytännön kannalta poikatrio on kätevä, kun kaikki veljien vaatteet ja lelut pääsevät hyötykäyttöön.



Kaikki vaan odottaisivat prinsessaa, ihan kuin se olisi joku asia jonka ikään kuin tilaisimme postimyynnistä. Välillä ihmettelee kyllä ihmisten ajattelutapoja kuinka stereotyyppisiä ne ovat. Nykyisinhän on juuri vallalla se malli, että on se tyttö ja poika eli kaksi lasta. Appiukkokin heti kommentoi odotusuutista, että pitikö teidän vielä sitä tyttöä yrittää. Uskomattoman ajattelemattomia kommentteja. Minulle kolme lasta on aina ollut haaveena, vaikka enemmänkin olisi tervetullut, sukupuolesta välittämättä. Lapset ovat vain niin ihania.



Mutta tällaista "ärtymystä" tänne. Onneksi ei sentään vietetty joulua anoppilassa vaan oman kodin rauhassa. :)

Kirjoittelin täällä vielä joskus syksyllä silloin tällöin, mutta tuntuu, et nykyään meillä ei koskaan pääse koneelle.. Meille siis tulossa kolmas vesseli, ennestään pojat 01 ja 03.Takana lähes kolmen vuoden yritys ja kaksi keskenmenoa. Mammaloma alkoi reilu viikko sitten ja laskettu aika 28.1. Eli nyt olis aikaa kirjoitella!



Olen käynyt lukemassa juttujanne aika harvakseltaan, joten en ole kauhean hyvin perillä tapahtumista. Mutta otetaan kiinni! Neptunuksen kommentteihin on kyllä heti pakko vastata tyttöodotuksista. Olen niiin samaa mieltä kanssasi! Meillä ei ole lähisukuun syntynyt yhtään tyttöä sitten 80-luvun, joten odotukset suvussa on aika korkealla.. Mua kanssa ärsyttää toi jatkuva "prinsessa"-keskustelu. Ihan kuin lapsi ei olisi tervetullut, jos se on poika, "kun niitä on jo nähty"!!! Me ei tiedetä, kumpi tulee, mutta olen ilmoittanut kaikille, että meille syntyy tod.näk. poika ja olen iloinen siitä. Jouluaattonakin mummot keskustelivat vaan siitä, että olis se metkaa, jos kumpikin saisi ensimmäisen tyttö-lapsenlapsen... Voi tsiisus!



Mutta näillä mennään tänään neuvolaan. Veikkasivat tästä kolmosesta yli nelikiloista joten toiveita olis päästä painoarvioon.. Raskausdiabetesta ei tällä kertaa ole, neuvolan tädin ihmeeksi, vaikka edellisellä olin jopa insuliinilla. Mutta hyvä niin!



Nyt tuli kyllä omaa napaa liikaa (joka alkaakin olla jo kaukana selkärangasta). Voimia odotukseeen itse kullekin! Kommentoin lisää, kunhan pääsen perille, mitä kellekin kuuluu..



vuma + tillikka 35+5

.. tosin pitkalla sellaisella. ;) Ja jokainen paivaa tuntuu pidemmalta kuin edellinen.



Meilla siis odotellaan kolmatta tyttoa, ja ollaan avoimesti kerrottu kun ihmiset on kyselleet. Mieluummin niin etta kaikki tietavat jo etukateen, eika arvuutella etta onkohan se nyt poika.. Onneksi kommentit on olleet paljon vahaisempia ja lievempia, kuin etukaten pelkasin. Miehelle tietysti kuittailevat kun jaa nyt totaalisesti vahemmistoon.. :D Veljellani on molempia, joten silta puolelta ei tullut painostusta, mutta mies on sukunsa ainut jatkaja - siskollaan ei ole viela lapsia, ja tuskin ottaisivat aitinsa tyttonimen. Joten sielta painostettiin kylla, ja ehka elattelevat toivoa edelleen..? Mutta tama on meidan viimeinen, ja ultrassa on nakynyt selva tytto, joten se siita. :) Esikoinen toivoi poikaa (jonka kanssa voisi tanssia ja menna naimisiin.. :D), kuopus tyttoa, ja viela valilla esikoinen (5,5v) valittaa etta "aiti tekee vain tyttovauvoja". En ole sitten mennyt selittamaan etta itseasiassa isan puoleltahan ne sukusolut maaraytyvat.. heh.



Taalla siis lauantaina laskettu aika, ja minulle sopisi erinomaisesti etta tama neiti syntyisi silloin.. Maha tuntuu tosi isolta, ja onkin isompi kuin edellisista ja vauvakin lahentelee jo kohta neljaa kiloa, kun siskot olivat lahempana kolmea. Yllattavan hyva vointi on tosin edelleen, suurimmat ongelmat ovat narastys - valilla enemman, valilla vahemman - ja oikean kaden sormien puutuminen. Se oli ajoittaista ensin, mutta nyt ihan jatkuvaa, ja tosi arsyttavaa..



Elelen siis toivossa etta tapahtuu ihme, eika menna paljon yliajalle, mutta todennakoista se kuitenkin on. Mitaan ei ole tapahtunut kohdunkaulalla, vaikka harkkasuppareita on ollut jo vaikka kuinka pitkaan ja paljon. Laakaria selkeasti hirvittaa etta vauva kasvaa jattilaiseksi, ja haluaisi kaynnistaa, mutta eihan se auta jos tilanne ei ole kypsa. Itse en kaynnistykseen suostu pelkan koon vuoksi ennen kuin rv42 on taynna.



Vauva on ollut valilla parikin paivaa hiljaa, ja kun eilen illalla tuli reilu vuorokausi hiljaiseloa (sai tokkia hereille ja sittenkin tuli vain jokunen pieni toytaisy), niin kavin sairaalassa akyrilla. Kaikki hyvin, taisi olla vaan rokulipaiva, ja tilanpuutekin varmaan vaivaa. Tanaan on ollut paljon aktiivisempaa. Valilla koskee kovasti ylavatsalle, en tieda johtuuko supistelusta, vai onko sisuskalut vaan liian ahtaalla?



Torstaina taas laakari, katsellaan milta sitten nayttaa.



Larubia rv 39+3

Ymmärsinkö oikein että tämä ketju on niille jotka odottaa kolmatta? Jos on niin tulisin mukaan mielelläni :)

Eli ennestään on poika -04 ja tyttö -06. Tämän laskettu aika menee juhannuksen tienoille. Eli hyvin alussa ollaan muihin verrattuna ;)



Kovasti on tullut mietittyä asioita, miten mahdumme istuimien kanssa autoon jne. Millaista se arki sitten on jne kun nämä kaksi ovat olleet infektiokierteisiä.. tuleeko kolmannestakin sitten samanlainen..hmm..



t. p & rv 14+4

Paelle, tervetuloa mukaan porukkaan. Myös meillä on poika 04 ja tyttö 06.



Mymmeli on tainnutkin jo lunastaa nyyttinsä :) tulehan kertoilemaan vauvantuoksuisia uutisia jahka kerkeät.



Joko Senny on saanut uuden uä ajan? Joudutteko odottelemaan pitkälle tammikuulle? Epätietoisuus on kaikista raskainta. Toivottavasti saatte pian hyviä uutisia.



Berenike, kuinka sokerirasituksesi kävi? Minä vielä vältyin insuliineilta. Ruokavaliota olen yrittänyt toteuttaa orjallisesti. Välillä tuntuu, että on tulosta ja välillä arvot aivan metsässä.



Tyttö-poika-utelut, me olemme päässeet helpolla kun meillä on sekä tyttö että poika. Muutaman kerran olen kuullut: "Kuinka te vielä kun on jo tyttö ja poika." Ne lausahdukset olen jättänyt suosiolla omaan arvoonsa. Anopin mielestä tytöt ovat jotain suurempaa ja mahtavempaa kuin pojat. ei ole minulle mitään puhunut mutta aistittavissa olisi että toivoo kolmosen olevan tyttö.



Larubian tavoin minäkin ehdin alkuviikosta käymään käyrillä kun tulokas lopetti liikkumisensa. Lopulta olin niin paniikissa etten olisi kyllä uskonut mitään liikkeitä "oikeiksi". Onneksi sattui ihana kätilö joka ei mitätöinnyt pelkojani vaan tuumasi että tämän takia he ovat paikalla. Ei ole tarvetta jäädä yksin pelkojensa kanssa kun kerran laitteet on olemassa. Olen myös kuullut toisenlaisia kommentteja ammattilaisten suusta.



Tänään tiedossa mukavaa illan viettoa ystäväpariskunnan kanssa. Lastenjuhlaa vietämme ja muutaman raketin varmaankin ammumme jo hyvissä ajoin.



Oikein ihanaa Uutta Vuotta Kotiloille!



vesseli rv33+1

meillekin vihdoin ke 30.12.09 syntyi poika 22.34 ja oli 3550g ja 50cm ja pipo 35.5cm..rankka oli joutuivat imukupil ja tuli kompilikaatioita..tänään kotiuiduimme kuiteskin jo..vauva syntyi 41+1..