miksei apivanhemmat voi ymmärtää, että päikkäriaika ei ole vierailuaika..

kellään tutuilla ole noin tarkkaa...

Meillä kanssa ihanat vanhemmat ja appivanhemmat, joiden kanssa tullaan mainiosti toimeen. Ja me ollaan siis ehdottomasti sanottu, että klo 12-15 ei meille saa tulla, ei kannata soittaa puhelimella yms. Ja näitä kieltoja ei heillä tulisi mieleenkään rikkoa! Tottakai lapsen etu ensin!! Ja nukkumaan mennään klo 20, ja jos joku meillä on vielä sen jälkeen, niin ainoastaan hyvin hiljaa kuiskaamalla saa puhua, se on selvä! Nyt kirjoitat lapsen aikataulut lapulle ja annat appivanhemmille ja sanot, että näitä pitää noudattaa, vain näiden aikojen ulkopuolella saa olla meihin kontaktissa. Tämähän nyt on yleinen käytäntö varmasti 95 %:ssa lapsiperheitä!

meillä on suuri perhe, ja olisi mahdotonta vaatia kaikkia oman perheen jäseniä sekä meillä käyviä lasten kavereita, sukulaisia, naapureita ja muita vieraita tulemaan vain tiettynä aikana, puhumaan puhelimessa, puhumaan toisilleen, soittamaan ovikelloa ja katsomaan telkkaria vain jonakin määrättynä aikana, huhuh.

Kaikki lapset ovat saaneet nukkua hiljaisuudessa päiväunensa, samoin yöunensa. Toki meillä telkkaria katsotaan ja puhutaan, mutta nukahtamisaikana ollaan hetki hiljempaa. Kun ovat nukahtaneet, voi volumea nostaa.



Olen yrittänyt kotona ollessani nukkua myös itse päiväunia ja en pysty nukkumaan minkäänlaisessa metelissä. Siitä syystä meillä nukutaan hiljaisuudessa.



Meillä on puhelimet äänettömällä ja ovikellossa lappu "älä soita", kun ollaan unilla. Isommat lapset osaavat touhuta jotain hiljaista sillä aikaa tai ovat sen aikaa kavereillaan. Muuna aikana ovat paljon kavereidensa kanssa meillä.



Me olemme kokeneet helppona rauhoittaa lasten uniaika ja olemme todenneet säännölliset ja kunnolliset päiväunet sen arvoiseksi, että kannattaa antaa lapsille unirauha. Elämä sujuu paljon leppoisammin riittävillä unilla.

Kun mua ei ne "satunnaiset" puhelut edes häiritsisi, joita tulee muiltakin. Mutta se että appi vuodesta toiseen soittaa harva se päivä AINA samaan aikaan, vaikka tietää, että siitä on meille kiusaa, kertoo aika paljon siitä, miten välinpitämätön ja itsekeskeinen ihminen hän on yleensäkin... mutta onneksi AV:llä tunnetaan munkin appi paremmin... ;-)

sun appis tuntemisesta nyt ollenkaan... Vai mitä sä edes kysyt mitään täällä jos vastauksiin vedät "mä tunnen sen paremmin kun sä" -kortin. No joo, totta hitossa tunnet...

Mutta, jos tätä touhua tapahtuu vuodesta toiseen ja harva se päivä AINA samaan aikaan ja olette asiasta sanoneet niin onhan se nyt tyhmyyttä kuitenkin jättää se puhelin päälle. Jos et nyt yhtään liioitellut niin tuskin on edes enää tuossa tilanteessa vaikea itselle muistaa! Menee vähän periaatteen puolelle ja tulee mieleen, että tuskin lapsesi uni on enää edes se pointti.

Kirjoitit, että muiden soittelu ei haittaa (vaikka ihan sama ääni kai siitäkin lähtee puhelimessa?), vain "välinpitämättömän ja itsekeskeisen" appesi. Laita puhelimeesi eri soittoääni kun appi soittaa?

Ja jos oikeasti asiat ovat niin kuin kirjoitit (appi soittaa joka, tai lähes joka, ilta samaan aikaan vaikka olette sen vuosia toistuvasti kieltäneet) niin huolestu appesi käytöksestä! Alkaa kuulostaa jo muistihäiriöisen touhulta...

Meidän pitkäkinttu nukkui 2-vuotiaaksi ulkona kun otettiin vaunuista koppa pois.

lapsen saannin jälkeen.

Eka kertaa luen, että ihmiset raivoaa siitä jos appivanhemmat tuo ruokaa väärään aikaan kun jessejannika on päiväunilla. Tai joku soittaa tai tulee käymään.

Ymmärrän nyt kyllä sen esikoisen hoitoonvienninkin. Pitäähän talon olla hiljainen ja elämän seisahtua kun jessejannikaa nukutetaan päiväunille.

Mutta ei auta kitistä jos ollaan kovin yksinäisiä äitiyslomalla.

täydellisessä hiljaisuudessa ? Tyyliin "kello 20 jälkeen meillä ei saa puhua kuin kuiskaten"...

uskomatonta. Lapsi ei ikinä opi nukkumaan kuin hiljaisuudessa ja olette pulassa vuosia.

meillä lapset nukahtaa meluun aina ja ei haittaa vaikka Tv päällä tai vieraat juttelee tai joku puhuu puhelimessa.

Lapsi tottuu kuule mihin vaan... uskomattomia vanhempia

päivällä tai kavereilla kello 20 - 23?

..että "ethän soita ovikelloa, meillä nukutaan" tms



Sinun ei pidä miellyttää ketään vaan sanoa niinkuin asia on. jos eivät ymmärrä että et ole töykeä niin oma häpeänsä.

että ihan oikeasti on olemassa erilaisia ihmisiä, niin vauvoja kuin vanhempiakin.

mutta eniten merkitystä kuitenkin on sillä, mihin lapsi on tottunut.



Meillä vauva nukkui päiväunia keskellä olohuonetta tai keittiötä, talo on on sen verran suuri, etten pientä halunnut kauas laittaa yksinään. Myöskään lasta ei olla koskaan totutettu nukutukseen vaan sänkyyn mentyään lapsi käydään peittelemässä ja pusimassa ja sitten aikuinen poistuu - tämän loistavan neuvon sain esikoista odottaessa hyvältä ystävältäni.



Mitään vierasaikoja meillä ei ole koskaan ollut (huvittava ajatus) ja voin muuten kertoa, että lapsi tottuu nopeasti myös ison koiran vahtihaukkuun ilman että pihaan ajaminen kesken päiväunien olisi ongelma.



En yhtään ihmettele, että nykyisin nuoret äidit valittavat vauvaperheen arjen rankkuutta jos meno on tuota: kello kädessä kytätään nukkumista, vierailuja ja asiat eivät mene juuri niinkuin haluaa niin herne vedetään nenuun. Varsinkin niin kauan kun lapsi on kotihoidossa, ei poikkeamat rytmissä ole vaarallisia, eri asia sitten kun lapsi on päivät päivähoidossa ja rytmi tulee sitä kautta - tämä tuskin on vielä ap:n ongelma jos kerran on päiväsaikaan kotona lapsen kanssa.



Älkää hyvät ihmiset opettako niitä lapsia universumin keskipisteeksi, maailmannavoiksi, joiden ympärillä kaikki pyörii. Näin kasvatetuille lapsille on suuri shokki kun päiväkoti/koulu alkaa - lapsi ei olekaan enää se, joka määrää tahdin ja jonka mukaan kaikki toimii vaan ryhmässä pitää ottaa muutkin huomioon. Tämä on muuten yllättävän vaikeaa monille nykylapsille.

Lapsi tottuu kuule mihin vaan... uskomattomia vanhempia

Lapsi ei totu mihin vaan, sen voit uskoa.

...että kun ikääntyvä ihminen toimii jotenkin oudosti niin siitä suututaan ja ainoa mahdollinen selitys on, että tämä appi tai anoppi tekee sen tahallaan. Hän on ilkeä tai tyhmä tai molempia.



Eikö teidän nuorten mieleen tosiaan tule, että outo käytös voi oikeasti olla OUTOA eli SAIRAUDEN merkki? Tuo kummallisesti käyttäytyvä sukulainen saattaisi tarvita apua, mutta ei ymmärrä hakea sitä itse. Hän tavitsisi tukea nimenomaan siinä muodossa, että joku puuttuisi hänen tekemisiinsä ja alkaisi selvittää, mistä kummallisuudet johtuvat.



Olkaa niin ystävällisiä ja tutustukaa esimerkiksi muistisairauksien ensioireiseiin. Muistisairas ei tajua itse olevansa sairas, vaan diagnosoinnissa käytettään apuna läheisten kertomuksia.



Ap, puhu miehesi kanssa appesi käytöksestä ensin anoppisi kanssa. Onko anoppi huomannut muistisairauden oireita? (Tutustukaa niihin ensin, ne voivat olla aika huomaamattomia mutta kun niitä kertyy nin jäljet vievät sylttytehtaaseen). Muistisairaudet kannattaa diagnosoida, koska esim Alzheimerin taudin etenemistä voidaan hidastaa lääkkeillä.



Uskon, että valtaosa tämän palstan ilkeistä ja kummallisista anopeista ja apeista on sairaita.

Jos kerran olen lapsen kanssa kotona niin miksi ette siirrä niitä päiväunia hiukan, miksi ne on juuri oltava klo 12-13? Kotihoidetun lapsen kanssa se ei ole niin tarkkaa, on toinen asia jos lapsi onkin påäiväkodissa (mutta näin ei teillä ole kun olet päivisin kotona?).



Tässä kokeneemman äidin vinkki: nauti siitä kotona olosta. Nauti siitä, ettei tarvitse noudattaa kellontarkkaa aikataulua. Nauti siitä, että voit elää spontaanisti. Aikatauluja ym. saat noudattaa aivan tarpeeksi siinä vaiheessa kun lapsi aloittaa hoidon ja/tai menee kouluun. Nauti nyt hyvä ihminen siitä, ettei tarvitse elää minkään minuutti- tai edes tuntiaikataulujen mukaan!

Itse toimin jo lasten vauva-aikaan niin että pistin radion auki ennen kun vein lapsen nukkumaan. Lapsi oppii jo ihan vauvasta nukkumaan vaikka oli ääntä.

Ei kannata lähteä heti alussa appivanhempien kynnysmatoksi, vaan elää täysin rinnoin sitä omaa vanhemmmuutta juuri niin kuin itsestä hyvältä tuntuu!

vaan siitä, että voisi relata vähän. Kotihoidettu lapsi ei tarvitse minuuttiaikataulua.

Ja kuka tässä on minuuttiaikataulusta puhunut?



Sitäpaitsi ihmiset ovat erilaisia. Jotkut on jämptejä ja täsmällisiä, toiset hompsuja.



Ei se jämpti koe oloaan rennoksi, jos leikkii hompsua.

mutta eniten merkitystä kuitenkin on sillä, mihin lapsi on tottunut.

palstalla tällaisesta asiasta..



Miten voi ihmisten olla niin vaikea ymmärtää, että kyllä ne lapsetkin on erilaisia. Jos yksi nukkuu umpiunessa vaikka formularadalla, toinen saattaa olla herkkäunisempi ja havahtua ovikellon soittoon. Ja niin usein täällä joku 16 lapsen äiti kommentoi että kyllä kuule juu lapsi oppii kun sen vaan totuttaa.



Uniherkkyys voi oikeasti olla temperamenttikysymys, eikä siinä auta siedättämiset tai totuttamiset.



terv yhden herkkäunisen ja yhden sikeäunisen lapsen äiti

ja aikamoisesta minuuttiaikataulusta puhutaan jos päiväuniaika on klo 12-13 (näin ainakin ap ilmoittaa).

Eli jos ei noudata pienen kotihoidetun lapsen kanssa minuuttiaikataulua on homssu? Ja vastaavasti minuuttiaikataulun mukaan elävä on jämpti ja täsmällinen? Entäpä jos se onkin neuroottisuutta ja kokemattomuutta?



Ap:n luoma aikataulutus ei ole hyväksi lapselle eikä äidille - ja tarkoitan nyt sitä, että päiväuniaika päätetty olevan klo 12-13 ja jos siihen tulee poikkeama niin se on kauhistus.



Ja korostan, että puhun kotihoidetusta lapsesta - olisi aivan eri asia jos kyseessä olisi päiväkotilapsi.



Siinä ap on oikeassa, ettei isovanhemmille olisi oikeutta rynnätä lapsen luokse tuossa tilanteessa.