Lue keskustelun säännöt.
Miten tässä tilanteessa pitäisi mielestäsi toimia? Ruokapöytätilanne..
14.12.2009 |
Ruokana paistosta, jossa on kasviksia seassa. 3-vuotias lapsi pyörittelee ruokaa lautasella, eikä suostu syömään yhtään. Aina kun laittaa ruokaa suuhun, sylkee sen takaisin, koska vihannekset maistuvat hänen mielestään pahalta. Lopulta lapsi pyytää äitiä ottamaan vihannekset hänen ruuastaan pois..
Miten toimit? Tai miten tilanteessa kuuluisi mielestäsi toimia?
Kommentit (26)
Maistamaan pyytäisin ensin. Mutta ilmeisesti lapsesi ei kerta kaikkiaan pidä niistä. Useinhan lapset ei tykkää lämpimistä vihanneksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä teen niin, että sitten ei syödä. Muuta ei tipu. Seuraava aterian voin tehdä tuhdimpana.
minun laittamassa pöydässä ei syljetä, vaikkain 2.5v kyse. Eli, mitään ei ole pakko syödä, aina on tarjolla "sopivaakin" krantulle, joka tosi epäileväinen ollut aina. Leipääkin pari palaa, saa jotain nakertaa. Mutta sylkeminen tai "oksentaminen" aiheuttaa meillä pöydästä poistamisen. Se on meillä pelkkää teatteria ja peliä.
uhmaikäisellä:
ensinnäkin lapsi suostuu ja uskaltaa pitää jotakin vieraan näköistä lautasellaan,
toiseksi tutkii ruokaa lautasellaan sanomatta yäk, en tykkää,
kolmanneksi uskaltaa laittaa suuhun, vasta tässä vaiheessa sylkee takaisin,
neljänneksi pyytää eikä käske ottamaan niitä kasviksia pois.
Mutta, jos et ihan oikeasti tiedä miten toimia, niin kehut lasta rohkeudesta, kun maistoi, eli uskalsi laittaa suuhun. Muistat sanoa, että juuri näin toimii ISO tyttö/poika.
Voit neuvoa olemaan sylkemättä, jos motoriikka on niin hyvä, että voisi ottaa sillä lusikalla/haarukalla kasvikset pois suusta.
Kannustat vielä tulevaa, että aina kun uskaltaa vielä nielaista, saa jonkin tarran tms. Sitten on vielä ISOMPI poika/tyttö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa tehdä noista syömistilanteista kauheita show`ta pöydästä poistamisineen ja kuunnella sitten tuntikausia nälästä kiukkuavaa lasta. Ihan turhaamielestäni.
kun alkaa pärskiä ruokaa (tuttuakin, jossa hänen mielestään poikkeava pala tms.) pois, niin mars leikkimään ja seuraavaksi iltapala. Toki pikkuyökreaktio ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on ne vihannekset otettu pois. En tiedä onko oikein vai väärin, mutta en halua kiusata lasta ruoalla.
Eskari-iässä ovat viimeistään halunneet itse alkaa maistelemaan vihanneksia ja muitakin sellaisia ruokia ja ruoka-aineita joista eivät ole pitäneet. Kaikesta eivät edelleenkään pidä, mutta haluavat setnään maistaa.
Pidetään (ja ollaan aina pidetty) niitä tarjolla mutta ei pakoteta syömään.
pyrin laittamaan juttuja, joissa kasviksia ja lihaa erikseen. Itsekin tykätään, että lisukkeet omana lohkonaan - toki joskus meillä patoja tai kastikkeita:-) Mutta vihannekset uppoavat parhaiten höyrytettyinä, siksi meillä usein paistettua/uunissa kanaa ja lisäksi höyrytettyä porkkanaa, kukkakaalia tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi tosiaan aina maistaa, mutta jos löytää suustaan sipulin, porkkanan tms. palan, niin sylkee välittömästi sen pois. Sylkemisestä varoitetaan, seuraavasta pois pöydästä. Mutta sitten lapsi alkaa pyöritellä ruokaa lautasella ja lopulta pyytää erottelemaan vihannekset pois.
Sylkemisvaroituksen jälkeen suuhun ei vahingossakaan mene enää mitään jos kasvisriski on olemassa ;D
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en pakottaisi syömään. Meillä on erittäin nirso lapsi enkä tee hänelle sellaista ruokaa mistä tiedän että hän ei pidä siitä. Jos teen jotain uutta ruokaa, en oleta että lapsen pitäisi syödä sitä. Yritän saada lasta maistamaan uutta ruokaa, mutta jos hän sylkee sen pois, niin sitten en pakota syömään.
vihannesten syönnissä.
Sama täällä. En muutenkaan tajua, miten suomalaislapsille kasvisten syönti on noin kamalan vaikea asia. Tuntuu että vauvasta asti opetetaan syömään vaihtoehtoisesti perunaa ja jauhelihaa tai makaroonia ja jauhelihaa. Me asutaan toisessa Euroopan maassa, ja kyllä täällä ihan normilihansyöjäperheissäkin lapset syövät kasviksia siinä missä muitakin ruoka-aineksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei uskalla laittaa suuhun, miten voi koskaan tutustua uusiin makuihin?
Lapsi tosiaan aina maistaa, mutta jos löytää suustaan sipulin, porkkanan tms. palan, niin sylkee välittömästi sen pois. Sylkemisestä varoitetaan, seuraavasta pois pöydästä. Mutta sitten lapsi alkaa pyöritellä ruokaa lautasella ja lopulta pyytää erottelemaan vihannekset pois.
Sylkemisvaroituksen jälkeen suuhun ei vahingossakaan mene enää mitään jos kasvisriski on olemassa ;D
ap
Yhdessä tuttavaperheessä, jossa lapset tosi vallattomia, kokeiltiin tuota. Tarran sai, jos söi kunnolla, pesi hampaat, puki vaatteet, meni nukkumaan kiltisti... Eli monta tarraa päivässä.
Lapset ihastui tarroihin niin, että kaikesta tuli kaupankäyntiä. Lapset ei suostuneet tekemään mitään kunnolla, jos siitä ei saanut tarraa. Ja jos toinen sai ja toinen ei, kamala kiukkuaminen ja tappelu ja tarratta jäänyt kävi tarran saaneen tukkaan kiinni.
Lopulta koko juttu kääntyi päälaelleen: lapset kävi vanhempien kanssa kauppaa tarroista, tyyliin, "mä en pese hampaita, ellet ENSIN anna tarraa", "mä en mene sänkyyn, ellen ENSIN saa liimata tarraa". :) Ja mikäpä takasi sen, että lapsi sitten olisi oikeasti mennyt sänkyyn tarran saatuaan - sittenhän kinuttiin jo seuraavaa tarraa.
Vanhemmat kai kyllästyi koko tarrapelleilyyn, koska siitä ei ole enää puhuttu mitään. Äidin hienosti askartelemat tarrakalenteritkin poistuneet vähin äänin keittiön seinältä. Ja seinä jouduttu maalaamaan uudelleen, kun lapset oli siihenkin intoutuneet vähän liimaamaan tarroja.
Ja voitte kuvitella, että samaisessa perheessä edelleen kamala huuto kahdesta kurkusta, kun lasten pitäisi tehdä mitään normaalielämään kuuluvaa...
itse asiassa asuttu monessa. Kyllä monen kulinaristinkin lapset ainakin oman kokemukseni mukaan vierastavat kaikenlaista syötävää. Joskus vihanneksia, marjoja jopa olen tavannut lapsen joka vierasti vaaleaa leipää ja pastaa.
vihannesten syönnissä.
Sama täällä. En muutenkaan tajua, miten suomalaislapsille kasvisten syönti on noin kamalan vaikea asia. Tuntuu että vauvasta asti opetetaan syömään vaihtoehtoisesti perunaa ja jauhelihaa tai makaroonia ja jauhelihaa. Me asutaan toisessa Euroopan maassa, ja kyllä täällä ihan normilihansyöjäperheissäkin lapset syövät kasviksia siinä missä muitakin ruoka-aineksia.
asiallisesti lautaselle sivuun ne mitä ei voi syödä jos asiasta ei nosteta tarpeetonta showta tuo jää pian pois.
On hyväksyttävä se ettei kaikki maistu kaikille, miettikää vaikka itseänne. Ajatelkaa jotain itsellenne tosi vastenmielistä jota joku pakottaisi syömään. Joillekin graavikala tai mäti on niin vastenmielistä ettei kykene syömään.
Jos ruokaa heitellään tai maitolaseja kaadetaan tahallaan silloin seuraa pöydästä lähteminen. Nämä jutut tapahtui kerran ja eipä ole toista kertaa tapahtunut.
raakoina, esim dippikastikkeen kera taikka hedelmiä sellaisenaan. Esimerkiksi meillä syövät innokkaina appelsiineja jotka on ensin puolitettu pituussuuntaan ja puolikkaat on sitten viipaloitu, kuorineen. Näin saatuja viipaleen puolikkaita on paljon helpompi ja siistimpi syödä kuin tavallisia lohkoja. Pääaterioilla saavat syödä mitä haluavat siitä mitä on tarjolla, keitetyt ja kypsennetyt vihannekset eivät ole kovin vitamiinipitoisia muutenkaan.
sentään maistaa. Meidän 3v ei suostu syömään, muuta kuin perunaa, riisiä, pastaa ja lihaa (kala, kana, jauheliha, pihvit). Ei mitään vihannesta. Nyt päätin, että tulee tarrakalenteri käyttöön, että alkaa edes maistelemaan vihanneksia. Jokaisesta uuden ruoan maistamisesta tulee tarra.