Mieheni ei usko olevansa lapsemme isä!!

Kyllä mieheni on aika mustasukkaista sorttia ja joskus on repinyt pelihousunsa siitä kun olen halannut hänen kaveriaan ystävällisesti, mutta tästä nyt on aikaa.

Muuten meillä menee todella hyvin, ollaan muuttamassa uuteen kotiin ja mieheni kyllä päivittäin kokeilee massua ja kertoo kuinka paljon minua rakastaa.



Hän ei ole maininnut sanallakaan tuosta asiasta sunnuntain jälkeen eli saattoi olla ohimenevä kommentti krapulapäissään.

(Edellispäivänä siis oli pikkujouluissa ollut)

Mutta kyllä hän humalassa jos viinaa ottaa ja haluaa tapella niin nostaa asian melkeinpä joka toinen kerta esille, että olisin käynyt vieraissa.

Nykyään jopa tuhahdan asialle, kun en jaksa kertakaikkisesti alkaa hänen kanssaan asiasta sen enempää vatvomaan kerta olemme jo asian puineet läpi, mutta selvästi miehelläni on jotain jäänyt hampaankoloon kaivertamaan.

Jospa se tästä ajan kanssa laantuu tai sitten jatkuu..

ap

minun tätiparkani on sietänyt moista käytöstä mieheltään 30 vuotta. 4 vuotta sitten yritti itsemurhaa, kun ei enää jaksanut ja masentui pahasti, onneksi ei onnistunut. Mies myönsi että ongelma on hänen ja suostui lopulta menemään terapiaan ja maksoikin sen itse. Ovat edelleen yhdessä, mutta kuulemma taas se on alkanut ja nyt täti aikoo ottaa eron, ei enää jaksa silotella ja lepytellä. Mustasukkaisuudessa on kyse jostain omista itsetunnon ongelmista ja omasta riittämättömyyden tunteesta, jota ei halua myöntää vaan hakee syytä toisesta.



Varsinkin tuo humalassa syyttely ja puiminen huolestuttaa ja pelottaa minua, se kun voi muuttua väkivallaksi! Ei ole kerta eikä viimeinen, kun nainen on tapettu kännisen luulomustasukkaisen miehen toimesta. Minun miehenikin on selvinpäin välillä mustankipeä, mutta osaa kuitata sen huumorilla, eikä minun tarvitse hänelle todistella mitään, otella kuvia ja antaa raportteja tekemisistäni ja siitä ketä näin. Viime viikonlopunkin sain jaloitella yksinäni kaupungissa, kun hän oli lasten kanssa mökillä, ja kävin Picasso-näyttelyssä ja karaokessa kaljalla. Humalassa ollessaan olen hänelle maailman ihanin ihminen.



Ehdottaisin että harkitsisit vakavan keskustelun paikkaa ja avun hakemista. Kun lapsi tulee, hän alkaa kytätä käykö teillä huoltomies tai putkimies päivisin ja sitä rataa. Usko pois, olen sitä sivusta seurannut...

7 lasta ja hänestä on hauskaa kiusata minua sillä, että mitäs jos lapset ei olekkaan hänen.. No sata varmana tiedän että kaikki on hänen, joten olen todennut vaan, että herra on hyvä ja menee testeihin sehän on nykyään vallan helppo ja pikkuinen toimenpide. Yleensä naurahtaa siihen, että kunhan kiusasin. Tosin olen myös sanonut, etten moista huumoria jaksa ja johan muksutkin ihmettelee hänen laukomisiaan, meillä siisvanhin jo 18v.. Ihan hyvä isä ja ihana mies tuo on ja tietää kyllä että lapset ovat hänen,mutta tuo typerä suorastaan lapsellinen "huumori" on aika loukkaavaa.

toisen lapsen synnyttyä hirviä ihmetteleminen lapsesta joka oli KAIKKIEN tuttujen mielestä mieheni veljen näköinen ja oloinen tästä kuultiin pitkälle vuoden verran ennen kuin se laantui, nykyäänkin vielä läheiset kaivelee nenän asennot ja käytöstavat "veljen puolelta " meinas ruveta jossain vaiheessa v....tamaan kun satavarmaan tiesin mistä laps oli alkunsa saanu ihme ettei mies itse alkanut jo epäilemään :)

Nosto 

Aloittajan tuntien miehen epäilykset ovat aivan aiheelliset.

Tuo nyt mitään. veljeni vaimo on julkisesti väittänyt että veljeni, hänen miehensä, on poikani isä. Veljeni oli reagoinut asiaan tyytyväisyydellä. Sukulaisetkin ottivat kuulema asian iloisena tietoonsa.

Toi kuvanottovaatimus sais kyllä lähtemään ihan ite. Kuulostaa sen verran kontrolloivalta ettei tosta ny pitkä matka väkivaltaan ole.