olen ollut suomesta pois liian kauan...

Olen oppinut täällä maailmalla, että suomalainen suoruus ei ehkä ole ihan niin hyvä juttu. Toisinaan se sotketaan tyhmyyteen, yksinkertaisuuteen.



Tiedän myös, että Suomeen on kova ikävä en sinne varmaankaan voi enää koskaan palata. En kestäisi ihmisten hiljaisuutta, kyräilyä, epäystävällisyyttä. En kestäisi kylmyyttä ja pimeyttä.



Niin se vain on ja siihen pitää tyytyä. Luulen, että Ruotsi (etelä osat) olisi jo sopivampi paikka. En olisi ikinä uskonut, että jonain päivänä voisin näin ajatella.



Sanotaan, että maastamuuttaja ei enää koskaan näe samanlaisten ruusunpunaisten lasien läpi lähtömaataan. Mutta hän ei myöskään koskaan koe samanlaista hurmosta uudesta kotimaastaan.

Asian ydinhan on se, etta jokainen asukoon siella, missa viihtyy parhaiten, olisi se sitten Suomi tai ei.



Mutta, mua huvittaa tallaisissa kommenteissa eniten se, etta kun sina haukut suomalaisia kateellisiksi ja epakohteliaiksi, niin itsesihan sina siina periaatteessa haukut. Vai, oletko sina sitten niin paljon parempi kuin muut suomalaiset?



Jokaisessa maailman maassa on epakohteliaita, kateellisia, hyokkaavia tms. ihmisia. Ei ole olemassa paratiisia kenellekaan.



Ilmasto on myos huono muuallakin kuin Suomessa. Tropiikissa sataa, Etela-Euroopassa on asunnoissa kylma talvella, Pohjois-Amerikassa tulee lunta ja rantaa ihan kuin Suomessakin. Afrikassa on kuuma ;-), erilaisia vaarallisia tautejakin loytyy muualta, mita Suomesta ei loydy.



Suomi on ihan ok maa, Suomi pitaa perustasolla huolta kansalaisistaan. Suomessa lasten ei tarvitse toivoa paasevansa kouluun, kuten monessa monessa muussa maassa, missa a)vanhemmilla ei ole rahaa laittaa lasta kouluun b) lapsen pitaa tehda toita saadakseen ruokaa ja elaakseen.



Joo, 10v muualla kuin Suomessa ;-) Ehka se riippuu sitten, mista pain Suomea on kotoisin. Kuvailemianne ihmisia mina en Suomessa tunne...

Siis että vaikka asunkin vielä täällä, näen asiat ikäänkuin jo poismuuttaneen vinkkelistä (en toki kaikessa). :) Esim. perusturvasta kitisevät ihmiset eivät selkeästikään tajua että vaikka meillä onkin "paska" Kela, se sentään ON OLEMASSA. Julkinen terveydenhuolto on myös "paska" (osittain kyllä itsekin yhdyn tähän), mutta kuten sanottu...



On hankalaa tutustua muihin naisiin ystävystymismerkeissä kun itse en jaksaisi sitä perinteistä "naama mutrussa+valitetaan jopa työpaikalla kesken duunin+elämä on yhtä paskaa vaikka omat ongelmat eivät mitenkään ylitsepääsemättömiä"-juttua. :/ Toki esim. valittaa saa (ja melkeinpä pitää, ainakin jos tilanne on paha) mutta itselleni ei tulisi mieleenkään kesken duunivuoron alkaa siinä asiakkaan nenän edessä kertaamaan jotain viikonlopun typerää väärinkäsitystä...

Elämä on minuakin heitellyt aika rankasti, kyse ei siis ole siitä ettenkö tajuaisi miten raskasta joskus voi olla. Muistan miten kauheaa se epätoivoon vaipuminen oli ja siksi teen nykyään kaikkeni, ettei se uusiudu- menen sinne lenkille, jätän syömättä pahimmat kaloripommit, pakotan itseni heräämään ihmisten aikaan jne. Joskus pistää epäilemään muiden halua pärjätä elämässään kun valittavat vaikka mistä mutta sitten tuota halua esim. ulkoiluun ei ole tippaakaan. En nyt väitä että joku kolmen vartin kävelylenkki tekisi ihmeitä sinäällään, mutta siihen uskon kyllä että ajatus kirkastuu ja kroppaa kiittää! Kaikki lähtee pienistä teoista itsensä hyväksi.

Olen itsekin asunut ulkomailla joitakin vuosia ja olen naimisissa ulkomaalaisen kanssa, mutta viihdyn Suomessa erinomaisesti. Ystäviini ei kuulu yhtään brutaalin rehellistä ihmistä ja hyvin positiivisia ihmiset ovat muutenkin. Tämä on kuitenkin siinä mielessä vapaa maa, että kaverinsa saa itse valita. Yhteiskunta toimii jotenkuten, on turvallista ja rauhallista. Ihmiset ovat sosiaalisia, perheenä vieraillaan muissa perheissä monta kertaa viikossa, välit on hyvät sukulaisiini (miehen suku asuu ulkomailla, joten heitä näkee harvemmin), kaikki on ilmastoa lukuunottamatta tosi hyvin. Pidän toki Englannistakin, mutta eri syistä. Sielläkin parasta ovat silti ihmiset. Ja kaverinsa saa sielläkin valita.

Asian ydinhan on se, etta jokainen asukoon siella, missa viihtyy parhaiten, olisi se sitten Suomi tai ei. Mutta, mua huvittaa tallaisissa kommenteissa eniten se, etta kun sina haukut suomalaisia kateellisiksi ja epakohteliaiksi, niin itsesihan sina siina periaatteessa haukut. Vai, oletko sina sitten niin paljon parempi kuin muut suomalaiset? Jokaisessa maailman maassa on epakohteliaita, kateellisia, hyokkaavia tms. ihmisia. Ei ole olemassa paratiisia kenellekaan. Ilmasto on myos huono muuallakin kuin Suomessa. Tropiikissa sataa, Etela-Euroopassa on asunnoissa kylma talvella, Pohjois-Amerikassa tulee lunta ja rantaa ihan kuin Suomessakin. Afrikassa on kuuma ;-), erilaisia vaarallisia tautejakin loytyy muualta, mita Suomesta ei loydy. Suomi on ihan ok maa, Suomi pitaa perustasolla huolta kansalaisistaan. Suomessa lasten ei tarvitse toivoa paasevansa kouluun, kuten monessa monessa muussa maassa, missa a)vanhemmilla ei ole rahaa laittaa lasta kouluun b) lapsen pitaa tehda toita saadakseen ruokaa ja elaakseen. Joo, 10v muualla kuin Suomessa ;-) Ehka se riippuu sitten, mista pain Suomea on kotoisin. Kuvailemianne ihmisia mina en Suomessa tunne...

Itse olen ainakin muuttunut aika tavalla. Ihmiset yleensäkin elämänsä aikana muuttuvat. Joten pointtisi itsensä haukkumisesta on - naiivia?

Tokihan sääolosuhteet ovat joka puolella vähän erilaiset. Mutta pimeää, ankeaa, kylmää talveakaan ei ole pakko kärsiä, jos ei halua. Suomen kesäthän ovat upeita. Ihan nautin, kun ei tarvitse kirkasvalohoitoja (näistä suomalaiset tuttavani puhuvat) tai kallita etelänmatkoja kaamoksen taittajaksi.

Olen itsekin asunut ulkomailla joitakin vuosia ja olen naimisissa ulkomaalaisen kanssa, mutta viihdyn Suomessa erinomaisesti. Ystäviini ei kuulu yhtään brutaalin rehellistä ihmistä ja hyvin positiivisia ihmiset ovat muutenkin. Tämä on kuitenkin siinä mielessä vapaa maa, että kaverinsa saa itse valita. Yhteiskunta toimii jotenkuten, on turvallista ja rauhallista. Ihmiset ovat sosiaalisia, perheenä vieraillaan muissa perheissä monta kertaa viikossa, välit on hyvät sukulaisiini (miehen suku asuu ulkomailla, joten heitä näkee harvemmin), kaikki on ilmastoa lukuunottamatta tosi hyvin. Pidän toki Englannistakin, mutta eri syistä. Sielläkin parasta ovat silti ihmiset. Ja kaverinsa saa sielläkin valita.

Pari hyvää piirrettä siis suomalaisuuteen. Ja turhastakin saa valittaa, vaikka sinä et sitä kestäisikään. Britanniassa taitaisi tällainen kuninkaallinen mahtikäsky "Lopettakaa turha valittaminen" toimia. Mutta meillä kansanvaltaan tottuneilla ei taida onnistua.

kovin positiivisilta vaikuta... Ihme valittajia. Enemmän suomalaisia siis kuin haluavat myöntääkään.

on yleensä aina palatessa kotimaahan suurempi kuin sieltä pois muuttaessa. Pätee myös kaikkiin muihin maihin kuin vain Suomeen.

niin täällä me valitetaan auringon alla.kuuma on ja hiki. perkele.

jatkuva valittaminen ja reklamointi. Sivusta myös seurasin opiskelijatovereiden järjetöntä alkoholinkäyttöä ja mietin, että tässäkö on Suomen tulevaisuus.



Asun pysyvästi ulkomailla ja monin tavoin haasteellisemmissa olosuhteissa. Elämä on verrattain helppoa Suomessa tai toisin sanoen, helpommaksi tehtyä myös kriisien aikana -toisessa maassa esimerkiksi työttömyys voi johtaa kadulle muuttamiseen lasten kanssa.



Joka tapauksessa en halua toistaiseksi palata Suomeen. Olen nähnyt liian paljon voidakseni palata tuohon kuplaan.

olen samaa mieltä siitä kuinka ilkeitäkin suomalaiset äidit osaavat olla. Ei hyväksytä erilaisuutta eli sitä että joku äiti tekee asiat nyt vaan omalla tavallaan. Juuri näiden valittaja-äitien, jotka kyyläävät toisiaan, elämä tarvitsisi remonttia ja muutosta jotta ne perheet olisivat onnellisempia. En aio palata Suomeen, koska ilmapiiri on kerta kaikkiaan kireä. Viihdyn täällä kulttuurin ja historian keskellä. Ihanaa kun voi järkevästi keskustella muiden äitien kanssa siitä että meneekö töihin vai ei, eikä kukaan tuomitse sitä omaa päätöstä. Täällä jotkut ovat pitkään kotona, jotkut menevät töihin lapsen ollessa vasta vauva koska tukisysteemio on huonompi kuin Suomessa, mutta kukaan ei siitä urputa koska pääasia että vauvat, taaperot, lapset, nuoret ja niin edelleen voivat hyvin. Ja täytyy sanoa, että kun tilastoja katsoo niin täällä raiskaukset, itsemurhat, teinien masentuneisuus ja huostaanotot ym.ovat paljon harvinaisempia kuin Suomessa.



Suomen sisaret - hymyä huuleen, ei kannata ihan martyyrina puskea siellä Pohjolassa;-)